Presidentti Vladimir Putin hyväksyi helmikuun lopussa Venäjän uuden arktisen strategian. Edellinen strategia oli ehtinyt vasta noin neljän vuoden ikään. Näin nopea uusiminen korostaa arktisen alueen merkityksen globaalia nousua. Suomi on hyvin ajan tasalla, koska meilläkin on parhaillaan menossa vasta vajaan kolmen vuoden ikäisen strategian uudistaminen. Venäjän ulostulo oli Suomen uuden artisen strategian kannalta hyvä, koska uudet linjaukset voidaan ottaa huomioon myös meidän todennäköisesti toukokuun lopussa valmistuvassa strategiassa.
Venäjän strategia lähtee nykytilanteen todella realistisesta analyysista. Kovasti ns. sosio-ekonomisia tekijöitä painottava strategia linjaa heti alkuun listan uhkatekijöitä, joiden kärkeen nousevat negatiivinen väestökehitys ja elinkeinoelämän puutteellinen toimintaympäristö. Venäjän arktista aluetta vaivaa työvoiman poismuutto, palvelujen supistuminen, koulutuksen puute sekä alkuperäiskansojen huono elämänlaatu. Elinkeinoelämää taas vaivaavat mm. alhainen tuottavuus, raaka-aineiden alhainen jalostustaso, kehittymätön liikenneinfra, rahoituksen puute, ikääntyvä jäänmurtajakalusto ja korkea energiankulutus. Selvää tekstiä, jota ei välttämättä ole aina totuttu venäläisissä strategioissa näkemään. Kieltämättä merkki siitä, että teksti on laadittu hyvin vakavassa tarkoituksessa.
Nykytilanteen pohjalta rakennetaan strategia, jossa on kuusi painopistealuetta. Ensimmäinen on arktisen vyöhykkeen sosio-ekonominen kehitys, sitten tieteen ja teknologian kehittäminen, modernin itc- järjestelmän kehittäminen, ympäristöturvallisuus, kansainvälinen yhteistyö arktisella alueella sekä Venäjän Federaation arktisen rajan suojaaminen ja muut turvallisuuspolittiset tekijät.
Sosio-ekonomisessa kehityksessä panostetaan mm. lisäämällä valtion tukea hiilivetyjen (öljy/kaasu), malmien ja juomaveden paremmassa hyödyntämisessä. Energiansiirtoverkkoja halutaan uudistaa ja samalla nostaa olemassaolevien voimalaitosten tehoa. Venäjä panostaa edelleen ydinvoimaan ja sitä halutaan rakentaa lisää arktiselle alueelle mukaanlukien kelluvat ydinvoimalat. Alueelle halutaan kehittää tehokkaampi pelastusjärjestelmä ja perustaa Arktisen alueen johtojärjestelmä, josta hoidettaisiin mm. navigointi Koillisväylällä sekä transpolaariset lennot. Myös matkailu nostetaan esille sekä matkailumahdollsuuksien yhteismarkkinointi.
Suomalaisten kannattaa kiinnittää erityishuomiota mm. Pohjoista merireittiä eli Koillisväylää koskeviin kohtiin. Ensinnäkin strategia käsittelee väylää venäläisenä kansallisena kuljetusreittinä ja sitä halutaan säännellä kehittämällä venäläistä Pohjoista merireittiä koskevaa lainsäädäntöä. Alueelle halutaan luoda integroitu logistinen järjestelmä koskien ympärivuotista meriliikennettä sekä myös jokiliikennettä, rautateitä ja lentokenttiä. Tärkeimpien satamien kehittämistä tullaan jatkamaan erityisesti Koillisväylän varrella. Jäänmurtajalaivastoa sekä pelastus- ja avustusaluksia tarvitaan lisää.
Muuta huomionarvoista strategiassa on Venäjän näkemys kansainvälisestä yhteistyöstä. Kaiken perustana on turvata Venäjän kansalliset intressit rannikkovaltiona koskien mm. mannerjalustaa ja ulkorajoja. Hyviä naapuruussuhteita halutaan kehittää ja yhteistyötä lisätä. Mielenkiintoista on se, että Arktista Neuvostoa ei mainita strategiassa sanallakaan. Turvallisuuspolitiikan osalta sotilaallinen puolustuskyky ja taisteluvalmiuden kehittäminen ovat vahvasti esillä. Samoin esitys Venäjän arktisella alueella toimivasta Rannikkovartiostosta vahvistaa askelta sotilallisen turvallisuuden korostumisen suuntaan.
Strategia pannaan toimeen kahdessa osassa. Ensimmäinen vaihe tähtää vuoteen 2015 ja luettelossa on mm. edellä mainittu Rannikkovartioston perustaminen sekä varsinaisen vuoteen 2020 tähtäävän kehittämisohjelman laatiminen. Vuodesta 2015 vuoteen 2020 jatkuva toinen vaihe on selvästi ensimmäistä konkreettisempi. Suomessa kannattaa huomata, että vuoden 2015 jälkeen aletaan tosissaan panostamaan jäänmurtajalaivaston uudistamiseen ja muutenkin arktisten alusten kehittämiseen.
Strategiassa luetellaan myös sen toimivuuden arviointiperusteet ja todetaan lisäksi, että sen edistymisestä raportoidaan vuosittain presidentti Vladimir Putinille. Kaiken kaikkiaan kysymyksessä on mielenkiintoinen asiakirja, johon kannattaa tutustua. Se löytyy osoitteesta: http://www.government.ru/docs/22846/ . On todella mielenkiintoista, miten Venäjän uusi strategia heijastuu Suomen uuteen Arktiseen strategiaan. Toisaalta se antaa uusia mahdollisuuksia suomalaisyrityksille ja toisaalta taas siinä on ehkä vähemmän toivottuna turvallisuuspoliittisia uusia linjauksia, jotka toisaalta selkiinnyttävät tilannetta.