Kuva: Lapin materiaalipankki
Elämme juuri parhaillaan Koronaviruksen hallintaan saamisen kannalta kriittisiä aikoja. Suomen hallitus on alkanut purkaa melkein kolme kuukautta voimassa olleita rajoituksia. Tartuntojen määrä on selkeässä laskussa ja yleisesti hyväksytyn arvion mukaan olemme saamassa viruksen hallintaan. Suomalainen yhteiskunta on osoittanut toimivuutensa vaikeasti ennustettavissa tilanteissa. Hallitus ja viranomaiset ovat tehneet tarvittavia päätöksiä olosuhteisiin nähden riittävän nopeasti. Virheitä on tullut, mutta ne on onnistuttu korjaamaan, ja syyllisten etsintään ei ole uhrattu liikaa aikaa. Kansalaiset ovat ottaneet hallituksen vaikuttaneet rajoitukset ja ohjeet vakavasti. Maan elinkeinoelämä on omalta osaltaan keskittynyt siihen, että talouden pyörät ovat pyörineet niin hyvin kuin se näissä poikkeusoloissa on ollut mahdollista. Ne yrittäjät ja yritykset, jotka ovat koronaviruksen torjumisen vuoksi joutuneet sulkemaan ja keskeyttämään toimintansa kuukausiksi, ovat kantaneet raskaimman taakan. Lähiviikot osoittavat sen, pystyykö varsinkin kriisin alussa sekavaksi ja haparoivaksi osoittautunut yritysten tukirahoitus estämään turhat konkurssit ja nostamaan täysin pysähtyneet toimialat takaisin jaloilleen.
Suomi on hiljalleen avautumassa kesäkuun aikana. Ravintolat ovat auki, tosin vielä rajoitetusti ja nyt voidaan järjestää jopa 50 osallistujan tilaisuuksia. Pitkällisen epäröinnin jälkeen hallitus avasi Suomen myös kotimaan matkailulle. Muutoksen näkee jo katukuvassa. Ihmiset lähtevät mielellään ulos ja se alkaa näkyä melko nopeasti myös rajoituksista kärsineiden kauppojen, kahviloiden ja erilaisten palveluiden liikevaihdossa. Kesäkuussa hallitus päättää myös muiden rajoitusten jatkosta. Maaliskuussa hallitus päätti poikkeustoimista, jotka ovat voimassa kesäkuun loppuun saakka. Isojen tilaisuuksien järjestämisrajoitukset päättyvät heinäkuun lopussa. Myös EU on avaamassa sisärajansa.
Tärkein hallitukselta odotettu päätös koskee maan rajojen nopeaa avaamista Lapissa. Rajoitukset ovat voimassa vielä noin viikon, eli 15.6. saakka. Kaikista tärkeintä olisi avata Suomen pohjoiset rajat Norjaan ja Ruotsiin. Norjan hallitus päätti jo viikko sitten avata 15.6. rajansa Tanskan kanssa ja sallia myös matkailun käynnistymisen. Norjan pääministeri Erna Sohlberg mainitsi päätöstä koskevassa tiedotustilaisuudessa, että Norjalla ei ole mitään esteitä rajan avaamiseen Suomen kanssa. Molemmissa maissa virusta on torjuttu lähes samalla tavalla ja myös tartuntatilanne on samanlainen. Ruotsin suhteen Norjalla on varauksellisempi tilanne, mutta pääministeri Solhlbergin mukaan maiden pohjoisin rajanylityspaikka voitaisiin avata. Suomen ja Norjan välisten rajanylitysten salliminen käynnistäisi lähes täysin loppuneen rajakaupan uudelleen ja myös matkailu saisi vahvan kasvusykäyksen. Suomalaiset pääsisivät tutustumaan Pohjois-Norjaan Lapin kautta ja norjalaisten matkailijoiden tulon positiiviset vaikutukset ulottuisivat etelään Ouluun ja Kalajoelle saakka. Toivottavasti hallitus tekee tämän päätöksen jo ennen alkavan viikon aikana.
Työ- ja elinkeinoministeriö on ollut kovan paineen alaisena koronakriisin alusta saakka. Yrityksille on rakennettu tukijärjestelmiä nopeasti ja niiden käynnistymisen mahdollistavissa lisäbudjeteissa on ollut miljardeja euroja rahaa. Nyt kolmen kuukauden kuluttua näyttää siltä, että kaikki ei onnistunut aivan niin hyvin kuin luvattiin. Vasta viimeisimmät ns kustannustukea koskevat esitykset ovat sellaisia, joita yritykset tässä tilanteessa eniten tarvitsevat. Aikojen parannuttua toivottavasti päätösprosessit käydään kriittisesti läpi, ei niinkään syyllisten etsimisen takia, vaan siksi, että seuraavan kriisin aikana osattaisiin toimia oikein. Kustannustuki on edelleen eduskunnan käsiteltävänä ja päätöksiä odotetaan joko juhannusviikolla tai sen jälkeisellä viikolla. Toivottavasti rahoituksen myöntäjä Valtiokonttori pystyy saamaan omat järjestelmänsä kuntoon samaan aikaan, jotta tuki ehtisi kaikille sitä tarvitseville eikä yhtään turhaa konkurssia ainakaan aikataulun pitkittymisen vuoksi tulisi.
Hallituksen viimeisin lisäbudjettiesitys on annettu eduskunnalle ja se lienee loppusummaltaan kaikkien aikojen suurin. Lappiin saatiin liikennemäärärahoja yhteensä 156 miljoonaa euroa, ja ne tulivat lähinnä Metsä Groupin Kemiin suunnitteleman biotuotetehtaan tarvitsemiin tärkeimpiin hankkeisiin. Lisäbudjetin pöytäkirjapäätöksissä mainittiin myös lentokenttien, mukaan lukien Enontekiö, säilyttäminen nykyisellä tasolla sekä kotimaan lentoyhteyksien turvaaminen mm. Kemiin. Syyskuun alussa olevassa ensi vuoden budjettiriihessä elvyttäviin liikenneinvestointeihin palataan jälleen sekä todennäköisesti tarkistetaan hallituksen ohjelmaa. Lapin elinkeinoelämä kehityksen kannalta Laurila-Tornio radan sähköistäminen on erittäin tärkeä, koska se mahdollistaa sekä matkailuliikenteen että myös tavarankuljetusten kehittämistä Ruotsin kautta Keski-Euroopaan. Kemin Ajoksen sataman väylän syventäminen vaikuttaa suurempien laivakokojen kautta koko Lapin investointihankkeiden kannattavuuteen.
Suomi on jälleen avautumassa yllättävän pandemian pahimman vaiheen jälkeen. Tulevaisuus näyttää jälleen paremmalta, mutta siitä huolimatta epävarmuus ei ole poistunut. Talouden ennustettavuus on myös juuri nyt epävarmaa. Mikäli kriisistä selvitään eikä ns. koronan toinen aalto vaadi rajoitusten palauttamista ja talouden nousu jatkuu asteittain purettavien rajoitusten ja mm. liikenteen lisääntymisen kautta Lapin elinkeinoelämän tappiot ovat noin 400-900 miljoonaa euroa. Siitä nouseminen vie aikansa, mutta Lapin tulevaisuus näyttää edelleen hyvältä pitemmällä aikavälillä. Vielä ei ole juhlan aika, mutta valoa on näkyvissä, ja se antaa uutta toivoa.
Timo Rautajoki