Teollisuuden puhdas siirtymä tarkoittaa mittavaa sähköistymistä, kun puhtaan energian kysyntä ja kulutus kasvaa.
Teollisuudella on merkittävä rooli Lapin taloudessa. Liikevaihdolla mitattuna teollisuus on Lapin ylivoimaisesti suurin ala. Teollisuuden liikevaihto vuonna 2023 oli Lapissa 8,8 miljardia euroa ja työllisyysvaikutukset olivat 6 530 henkilötyövuotta.
Suunnitteilla olevat teolliset investoinnit liittyvät puhtaaseen siirtymään, kuten vihreisiin polttoaineisiin, kiertotalouteen sekä teollisuuden vähähiilistymiseen. Myös Ruotsin puolella tehtävät suurinvestoinnit tukevat teollisten toimijoiden ja alihankkijoiden kysyntää, mikä näkyy etenkin Meri-Lapin teollisuusalueilla.
Lapin kauppakamarin kokoaman tiedon mukaan Lapissa on suunnitteilla investointeja teollisuussektorille 6,2 miljardin euron arvosta ja kaivossektorille 5,3 miljardin euron edestä. Tiedossa olevien energiahankkeiden kokonaisarvo nousee 16,3 miljardiin euroon.
Teollisuuden ja energiasektorin investoinnit liittyvät toisiinsa. Teollisuuden puhdas siirtymä tarkoittaa mittavaa sähköistymistä, kun puhtaan energian kysyntä ja kulutus kasvaa.
Lapin ilmasto- ja energiastrategiasta linjaukset kestävään kehittämiseen
Lapin ELY-keskuksen ja Lapin liiton tavoitteena on laatia uusi Lapin ilmasto- ja energiastrategia vuoden 2025 loppuun mennessä.
”On tärkeää, että saamme Lapissa ajantasaisen kokonaiskuvan ilmastonmuutoksen hillinnästä ja siihen sopeutumisesta sekä energiajärjestelmän kestävästä kehittämisestä”, Lapin kauppakamarin hallituksen jäsen Sakke Rantala kommentoi.
Rantala toimii Tornionlaakson Sähkön toimitusjohtajana. Konserni omistaa jakeluverkkoyhtiön lisäksi vesi-, tuuli- ja ydinvoimaa. Odotuksia hänellä on erityisesti energiajärjestelmän linjauksia koskien.
”Missä energiaa tuotetaan, miten sitä siirretään, missä käytetään ja miten tarvittaessa varastoidaan – näkemys tarvitaan näistä kaikista tekijöistä. Uudessa strategiassa huoltovarmuus korostuu varmasti aiempaa enemmän aluekehityksen näkökulman rinnalla.”
Rantala pitää tärkeänä myös oikeudenmukaisuuden huomioimista strategiassa.
”Viestinnän, osallisuuden ja oikeudenmukaisuuden huomioinnilla varmistetaan hankkeiden hyväksyttävyys ja vastuullisuus pitkällä aikavälillä. Toivonkin, että strategiassa tunnistettaisiin maankäytön mahdollisuuksien lisäksi myös erilaiset intressit ja reunaehdot, jotta resursseja voidaan kohdentaa toteutuskelpoisille alueille.”
Suurin investointipotentiaali tuulivoimahankkeissa
Lapissa nyt tuotetusta sähköstä yli 70 prosenttia on vesivoimaa ja noin 15 prosenttia tuulivoimaa. Syksyllä 2024 julkaistussa Lapin liiton aurinko- ja tuulivoimaselvityksessä tunnistettiin 48 potentiaalista aluetta, joille olisi toteutettavissa 1 752 tuulivoimalaa.
”Tämä ei tarkoita, että kaikki nämä tuulivoimalat rakennettaisiin. Ensiksi hankkeille tarvitaan paikallinen hyväksyttävyys ja niiden täytyy olla kannattavia”, sanoo Sakke Rantala.
Lapin kauppakamarin tietojen mukaan tällä hetkellä Lappiin suunnitteilla olevien energiainvestointien arvosta noin 90 prosenttia on tuulivoimaa. Tiedossa olevista lähes 50 tuulivoimahankkeesta 23 on YVA-prosessissa ja iso osa kaavoituksessa. Reilut kymmenkunta hanketta on vasta esisuunnitteluvaiheessa.
Lapin kauppakamari on huolissaan suunnitelmista sisällyttää kiinteistöverotulot kuntien valtionosuuksien tasausjärjestelmään. Ilman kuntien taloudellisia kannustimia energiainvestoinnit ovat vaarassa pysähtyä.
Aurinkoenergia on ylittämässä kannattavuuskynnyksen ja hankkeita edistetään Simossa, Torniossa, Keminmaalla, Tervolassa ja Rovaniemellä. Sähkömarkkinoiden vakauden kannalta tärkeitä pumppuvoimalahankkeita on useita. Hankkeet keskittyvät Kemijärvelle.
Panostukset sähköverkkoon ovat välttämättömiä
Kysynnän ja tarjonnan välissä ovat sähköverkot – niiden toimivuus ja riittävä kapasiteetti on kriittistä niin tarjonnan kuin kysynnänkin investoinneille.
”Jos ei ole sähkön siirtoa, ei ole puhdasta siirtymääkään”, painottaa Sakke Rantala.
Energiantuotantoinvestointien edellytyksenä on, että hankkeilla on taloudelliset edellytykset liittyä sähkönsiirron alueverkkoon ja edelleen kantaverkkoon. Tuulivoima - ja aurinkovoimahankkeiden osalta näihin taloudellisiin edellytyksiin vaikuttavat hankekoko sekä liittymispisteen etäisyys hankkeesta.
”Sähköverkot eivät saa muodostua pullonkaulaksi. Niiden täytyy pysyä murroksen mukana”, Rantala sanoo.
Hän harmittelee, että Lappi jäi Fingridin tuoreissa suunnitelmissa mopen osille ja Lapin alueen kantaverkon kehittäminen on siirtymässä 2030-luvun loppupuolelle.
”Ruotsin rajasiirtoyhteyksiä aiotaan vahvistaa, mutta se ei hyödytä puhdasta siirtymää Lapissa.”
Sähkömarkkinalain uudistamisella pyritään mahdollistamaan puhdas siirtymä
Rantalan mukaan sähköverkkojen käyttöastetta tulisi saada nostettua.
”Joustavammat liittymisehdot parantaisivat sähköverkkojen käyttöastetta ja tekisivät tilaa tuotantoinvestoinneille ilman tarvetta investoida sähköverkkoon. Tällä hetkellä joudumme varaamaan verkosta täydet kapasiteetit tuulivoimapuistolle ja aurinkovoimapuistolle, vaikka ne ovat yhtä aikaa täydellä teholla vain hyvin vähän aikaa vuodesta. Joustavammat liittymät olisivat win-win-win-ratkaisu yhteiskunnan, ympäristön ja investoijien näkökulmasta.”
Työ- ja elinkeinoministeriön asettama suurjänniteverkkotyöryhmä julkaisi joulukuussa 2024 raportin, joka pitää sisällään tervetulleita ehdotuksia joustavammalle sääntelylle. Listalla ovat muun muassa joustavammat sähköliittymät. Lisäksi jakeluverkonhaltijoille mahdollistettaisiin jopa 400 kilovoltin voimajohtojen hallinnointi sekä tuotantoa yhteen keräävien verkkojen tai verkon osien kehittäminen. Myös sähköntuottajat voisivat rakentaa ja operoida yhteisiä sähköntuotannon liittymisverkkoja ilman sähköverkkolupaa.
Fingrid puolestaan on ehdottanut liittymismaksu-uudistusta, joka kannustaisi sähkön tuotannon ja kulutuksen sijoittumista lähemmäs toisiaan.
”Ymmärrän, että investointeja kannattaa ohjata sinne, missä sähköverkko ei muodosta pullonkauloja. Sähköntuotanto houkuttelisi kuitenkin lähelle sähköä kuluttavaa teollisuutta. Toisaalta sähköntuotanto Lapissa houkuttelisi lähelle sähköä kuluttavaa teollisuutta, ja nämä yhdessä vahvistaisivat Lapin näkymiä ja puhdasta siirtymää.”
Muuttuvat pelisäännöt voivat Rantalan mukaan olla haaste investoinneille.
”Murroksessa pelataan liikkuvaan maaliin sellaisella kentällä, jonka rajat voivat siirtyä ja pelivälineet vaihtua. Juuri nyt tarvitaan rohkeutta mennä eteenpäin epävarmuuksista huolimatta. Investointien potentiaali ei vielä lämmitä. Nyt olisi tärkeää saada aikaan investointipäätöksiä ja investointeja toteutukseen.”
Artikkeli on toteutettu osana Lapin faktat -hanketta. Hanke on toteutettu Lapin liiton AKKE-rahoituksella.
Pääkuva: Vastavalo | Sami Halinen
Kuva voimalinjoista: Vastavalo | Pentti Sormunen
Kuva aurinkokennoista: Vastavalo | Markus Thomenius