Osallistuin Lapin kauppakamarin hallituksen ja toimiston väen tutustumismatkalle Brysseliin 7.–9.10.2024. Matkalla kävimme keskusteluja muun muassa liikenne- ja logistiikkainfrasta, suomalaisesta lobbauksesta EU:ssa ja Naton toiminnasta.
Kaksi asiaa jäi itselleni parhaiten mieleeni.
1) Arktinen ei ole EU:ssa tällä hetkellä kovassa painoarvossa
2) koheesiopolitiikan tulevaisuus tuo Lapille kiperiä pulmia ratkottavaksi.
Arktisen politiikan ”kohtalosta” Suomessa ovat kirjoittaneet mm. Arktinen keskus ja Rovaniemen kaupunki jo aiemmin, mutta myös EU:ssa aihe selvästi vaikuttaa olevan tällä erää sivuraiteilla. Keskusteluissa tuotiin esiin hyvä huomio, että arktista ei ole mainittu yhdessäkään uuden komission jäsenten ”mission lettereissä”. Lohtua tuonee se, että Natossa arktinen ulottuvuus on nyt hyvinkin esillä. Silti, arktisen unohtaminen keskusteluista yhä useammin huolettaa. Arktisella alueella Suomi voi olla kokoaan isompi toimija.
Koheesiopolitiikasta on kirjoitettu puolestaan vastikään mm. Lapin Kansassa. Yhä tärkeämpää täytyisi tällä hetkellä olla (tutkimus)hanketoiminnan vaikuttavuus ja yksityisen pääoman sitoutuminen tutkimus- ja kehittämistoimintaan.
Tulisiko Lapissa yhä tiiviimmin priorisoida kehittämiskärkiä alueen älykkään erikoistumisenkin mainitsemien kiertotalouden, teknologian, uusiutuvan energian ja matkailun kestävän kasvun edistämisen työhön, jota kautta myös elinkeinokentälle saatava vaikuttavuus maksimoidaan? Priorisointi voisi tarkoittaa esimerkiksi määrällisesti vähemmän, mutta budjetiltaan suurempia hankekokonaisuuksia.
Yhtä kaikki, matka oli hyvä ja antoi paljon pohdittavaa.
Antti Eteläaho,
asiantuntija – kasvu, kehitys ja kansainvälisyys ja projektipäällikkö EAKR-rahoitteisessa Kasvua Lappiin innovaatiolla -hankkeessa

