Lapin kauppakamari on koonnut listan elinkeinoelämän kannalta keskeisistä liikenneväylähankkeista. Mukana on sekä nopeasti toteutukseen vietäviä parannuksia että pidemmän aikavälin suuria kokonaisuuksia.
Nyt on tarpeen siirtää Suomen väyläkehityksen painopistettä pohjoiseen: Lapin yhteydet ovat ratkaisevia yritysten kilpailukyvylle, huoltovarmuudelle ja sotilaalliselle liikkuvuudelle – ja sille, miten Suomi kytkeytyy länteen. Listatut kärjet ovat linjassa Lapin liikennestrategian tavoitteiden ja kärkitoimenpiteiden kanssa.
Pohjoisen liikenneinfran merkitys on kasvanut. Lapissa korostuvat kansainväliset yhteydet, raskaiden kuljetusten arvo ja reittien kriittisyys: tieverkko on harva ja vaihtoehtoisia kiertoreittejä on vähän, jolloin yksittäisen väylän häiriö voi pysäyttää liikenteen laajalla alueella. Samoilla väylillä kulkevat kaivosteollisuuden, metsätalouden ja kansainvälisten kuljetusten raskas liikenne sekä voimakkaasti kasvava matkailuliikenne, jossa osa kuljettajista ei ole tottunut pohjoisen talviolosuhteisiin. Lentoliikenteen rooli on Lapissa poikkeuksellisen suuri: kolmasosa maakunnan liikevaihdosta on riippuvainen lentoliikenteestä, ja matkailun kasvu lisää tarvetta kapasiteetin ja yhteyksien kehittämiselle.
Listatut hankkeet ovat konkreettisia toimia, joilla parannetaan saavutettavuutta, sujuvuutta sekä koko Suomen turvallisuutta ja yhteyksiä länteen.
Tiehankkeet
VT 4 Kehittäminen
- Parannukset Keminmaa-Hirvas-Rovaniemi ja Napapiiri-Vikajärvi, myöhemmässä vaiheessa Vikajärvi-Sodankylä.
- Osa Suomen elinkeinoelämälle tärkeää väylää ja TEN-T verkkoa.
- Tiellä runsaasti raskasta liikennettä (mm. Kevitsan kaivoksen kuljetukset) sekä henkilöliikennettä (ml. matkailu). Lapin tulevista kaivoshankkeista Sakatti ja Ikkari, metsätalouden kuljetukset ja matkailun kasvu lisäävät valtatien merkitystä entisestään.
VT 21 kehittämisen jatkaminen
- Seuraavana osuutena Maunu-Ropinsalmi-Ailakkalahti ja sen jälkeen parannukset Tornio-Kolari välillä. Rahoitusta on saatu väylän osiin Palojoensuu-Maunu ja Ailakkalahti Kilpisjärvi, mutta rahoitetut osuudet ovat vain pieni osa kokonaisuutta.
- Osa TENT-T kattavaa verkkoa ja Suomen pääväyläverkkoa.
- Raskaan liikenteen osuus on suuri ja tiellä on runsaasti matkailuliikennettä. Talvella paljon tieltä suistumisia ja tie myös usein poikki kokonaan. Kiertotiemahdollisuuksia ei pohjoisilla osuuksilla ole lainkaan.
- Kasvussa sekä matkailuliikenne että raskas liikenne (ml. norjalaiset kuljetukset).
KT 82 Vikajärvi-Kemijärvi parantaminen
- Tiellä on jo runsaasti raskasta liikennettä, palvelutaso ja liikenneturvallisuus ovat matalalla tasolla.
- Tie on tärkeä mm. metsätalouden ja -teollisuuden kuljetusten vuoksi. Mikäli mm. Kemijärvelle suunnitellut investoinnit (vetyhanke, biotuoteteollisuus) sekä Soklin kaivos toteutuvat, liikennemäärät kasvavat. Tien käyttö on sotilaallisen liikenteen myötä kasvussa, sen varrella sijaitsee Länsi-Euroopan suurin ampuma- ja harjoittelualue.
KT 80 Sodankylä-Kittilä-Kolari
- Tulisi nostaa kantatiestä valtatieksi ja tehdä tarpeelliset parantamistoimet.
- Tärkeä poikittaisyhteys Lapissa. Sodankylän ja Kittilän välille suunnitellaan Ikkarin kaivosta, mikä nostaa tien merkitystä.
Ratahankkeet
Kolarin radan sähköistyksen toteuttaminen
- Tärkeä niin matkailun henkilöliikenteelle kuin puutuoteteollisuuden kuljetuksille. Ratasuunnittelu on edennyt ja sähköistys tulee toteuttaa pikaisesti
- Matkailu Tunturi-Lapin kohteissa (Ylläs, Levi, Muonio, Enontekiö) on kasvussa ja sähköistäminen parantaa edellytyksiä kestävälle matkailulle. Hannukaisen kaivoksen toteutuessa ratayhteyden merkitys nousee malmijunien myötä entisestään.
Tunturirata -suunnittelun edistäminen
- Rata palvelisi kaivostoiminnan, matkailun ja metsäteollisuuden tarpeita sekä sotilaallista liikkuvuutta. Matkailuliikenteen osalta yhdistää Lapin keskeisiä matkailukohteita ja lisää matkailun kestävyyttä. Radan vaikutusalueella kaivoksia ja kaivoshankkeita, joiden kuljetuksia voitaisiin hoitaa kestävämmin ja tehokkaammin raiteitse.
- Radan kantavuus tulee olla malmijunille riittävä. Selvitetään toteutusta eurooppalaisella raideleveydellä ja kytkeminen Kolari-Svappavaara-Narvik.
- Elinkeinojen lisäksi Puolustusvoimat tukee hanketta.
Rail Nordica-hankkeen jatkaminen
- Pitkän aikavälin hanke, joka kytkee Suomen rataverkon länteen ja Pohjois-Atlantille sekä varmistaa tehokkaat rajat ylittävät kuljetusketjut ja sotilaallisen liikkuvuuden. Hanke on tärkeä koko Suomen puolustukselle ja pohjoisen elinkeinoelämälle.
- Suunnitteluhanke meneillään Haaparanta/Tornio-Kemi välillä. Seuraavaksi laadittava suunnitelma Rovaniemen suuntaan sekä Ouluun.
Lentoasemat
Varmistetaan Lapin lentoasemien säilyminen ja niiden aktiivinen kehittäminen osana verkostoa.
- Valtion tulee varmistaa riittävä rahoitus maakuntakenttien operoimiseksi ja kehittämiseksi.
- Kemi-Tornion lentoasema tulee säilyä osana Finavian verkostoa, aseman toiminta ja lentoyhteydet ovat keskeisiä Meri-Lappiin suunnitteilla olevien investointien toteuttamiselle ja talouden kasvulle.
- Matkailun kasvun ennakoidaan jatkuvan ja Lapin lentoasemien kapasiteetin pitää vastata tulevaan liikenteen kasvuun.
Lisätiedot:
Hanna Baas
johtaja - vaikuttaminen ja edunvalvonta
hanna.baas@chamber.fi
Kuva: Pentti Sormunen | Vastavalo