fbpx

Vuosi 2023 oli vaikea talousvuosi, jota leimasi heikkenevä suhdanne. Alkupuoliskolla Suomen bruttokansantuotteen kasvu pystytteli vielä lievästi plusmerkkisenä, mutta syksyllä kokonaistuotanto kääntyi selvään laskuun. Lue tästä Keskuskauppakamarin pääekonomistin Jukka Appelqvistin summaus viime vuodesta.

Erityisesti rakentamisen ja teollisuuden tilanne heikkeni kesän ja alkusyksyn aikana voimakkaasti. Alustavien tietojen valossa talouden supistuminen jatkui myös vuoden viimeisellä neljänneksellä. Suomi painui siten raskaan vuoden päätteeksi taantumaan, jos käytetään perinteistä kriteeriä, eli kahden peräkkäisen neljänneksen ajan jatkunut tuotannon supistumista.

Luottamuskyselyissä sekä yritysten että kotitalouksien tunnelmat ovat edelleen heikkoja. Viime kuukausina on kuitenkin nähty jo hentoja merkkejä odotusten piristymisestä. Näköala on edelleen vaisu ja sumea, mutta ainakin osa vastatuulitekijöistä on toivottavasti asteittain hellittämässä jatkossa.Eräs talousvuoden 2023 isoista teemoista liittyi inflaation rauhoittumiseen, ja toisaalta kiristyneen rahapolitiikan laajempien seurausten konkretisoitumiseen. Suomen talous on eurooppalaisessa vertailussa korkoherkkä.

Meillä kotitalouksien asuntolainat on tyypillisesti kytketty vaihtuviin viitekorkoihin. Siten rahapolitiikan muutos on välittynyt voimakkaasti kotimaiseen kysyntään, kun kohonneet lainanhoitokulut ovat syöneet tilaa muulta kulutukselta. Samaan aikaan Suomen yritysrakenteessa korostuvat korkotason nousulle alttiit toimialat, kuten investointihyödykkeiden ja välituotteiden tuottamiseen keskittynyt teollisuus sekä rakentaminen.

Vuoden 2023 kuluessa tulikin enenevässä määrin selväksi, että vallitseva rahapolitiikka on Suomen kannalta liian kireää. Onneksi myös euroalueen keskimääräinen inflaatio hidastui lupaavasti vuoden jälkipuoliskolla, mikä viitoittaa tietä korkojen laskulle jatkossa. Kuluvan vuoden edetessä aleneva korkotaso tulee tukemaan suhdanteen elpymistä, mutta on epäselvää, miten syvälle ehditään sukeltaa ennen kuin nousu vauhdittuu. Rahapolitiikan lisäksi vauhtia tullaan saamaan kotitalouksien ostovoiman elpymisestä. Inflaation rauhoittumisen seurauksena on palattu tilanteeseen, jossa palkat nousevat selvästi hintoja enemmän. Vielä tosin kestää pitkään ennen kuin saavutetaan keskipalkkojen ostovoimassa taso, josta lähdettiin liikkeelle.

Työllisyyskehityksen osalta vuosi 2023 oli vaisuhko, mutta silti odotuksia parempi. Työttömyys kohosi, mutta edelleen ollaan kaukana syvempien taantumajaksojen lukemista. Myös työllisyysaste on laskenut vuoden 2022 loppupuolen huipputasoista, mutta historiallisessa vertailussa työllisyys on silti pysynyt korkeana. Työllisyyden tiputus on toistaiseksi rajoittunut suhdanneherkille toimialoille, kuten rakentamiseen. Laajempaa eskalaatiota ei ole nähty, vaan työllisyystilanne on säilynyt palvelualoilla kohtalaisena. Odotettavissa tosin on, että työllisyyskehitys jatkuu toistaiseksi heikkona, sillä työllisyys reagoi suhdannekäänteisiin viiveellä.

Kokonaisuudessaan taakse jäänyt talousvuosi sujui siis mollivoittoisesti, mutta romahdusta ei nähty. Heikomminkin olisi voinut mennä haastavissa olosuhteissa, mutta tyytyväinen ei toki voi olla, kun talous painuu taantumaan. Lähtökohdat ovat vuoden 2024 alkupuolella ovat edelleen vaikeat, ja erityisesti asuinrakentaminen tulee supistumaan rajusti, mikä laskee bruttokansantuotetta. Odotuksena silti on, että vuoden edetessä kasvun edellytykset paranevat sekä kotimaisen kulutuksen että vientikysynnän

Siirry sisältöön