Kauppakamarien osaajakyselyn tulokset eivät osoittaneet suuria muutoksia verrattuna aiempiin vuosiin. Työvoimapula on yhä merkittävä haaste, ja Lapissa se korostuu entisestään. Rekrytointitarpeen ennustetaan kasvavan seuraavan puolen vuoden aikana, mutta oppilaitoksista valmistuneiden osaaminen ei vastaa yritysten tarpeita.
Kyselyn mukaan lähes puolella yrityksistä on pulaa osaavasta työvoimasta niin valtakunnallisesti kuin Lapissa. Osaavan työvoiman saatavuuden kerrottiin rajoittavan liiketoiminnan kasvua ja kehittämistä.
Vastaavanlaisia tuloksia nousi esiin kauppakamarien lokakuun suhdannekyselyssä, jossa 61,9 prosenttia lappilaisista yrityksistä kertoi osaavan työvoiman saatavuuden olevan yrityksen suurin haaste vuonna 2025. Vastaava luku oli koko Suomessa 41,6 prosenttia.
“Kyselyn vastausten perusteella on nähtävissä, että suhdannetilanteesta huolimatta yritysten osaajatarpeet eivät ole kadonneet mihinkään, vaikka vuodentakaiseen kyselyyn nähden ne ovat hetkellisesti hieman hellittäneet,” toteaa Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Suvi Pulkkinen.
Tilanne on hyvin samanlainen kuin vuosi sitten tehdyssä vastaavassa kyselyssä. Viime vuonna lähivuosille kasvua rekrytointeihin ennakoi 67,5 prosenttia, nyt 65,4 prosenttia koko Suomen vastaajista. Lapissa rekrytointitarpeen kasvua ennakoi 62,5 prosenttia vastaajista.
Millaisia lääkkeitä yritykset tarjoaisivat osaajapulaan? Lappilaiset yritykset pitivät erittäin tärkeänä kannustinloukkujen purkamista. Lisäksi ratkaisuksi tarjottiin koulutuksen tarjonnan parempaa vastaavuutta työelämän tarpeisiin ja työvoiman liikkuvuuden edistämistä Suomen sisällä esimerkiksi erilaisilla kannustimilla.
”Alueellista koulutusta tulee tukea, mikäli pohjoisen positiivista kehitystä halutaan ylläpitää.”
Yrityksien toiveet ja oppilaitosten tarjonta ei kohtaa
Noin puolet kyselyyn vastanneista kertoo, että suurin pula yrityksessä on ammattiosaajista niin koko Suomessa kuin Lapissa. Lapissa ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista on pulaa 27,5 prosentissa yrityksistä ja yliopistokoulutetuista 22,5 prosenttia. Vastaavat luvut olivat koko Suomen osalta 30 ja 20 prosenttia.
Vaikka tarve ammatillisen koulutuksen käyneille on ilmeinen, korkeakoulutasoista kaivos- ja mineraalisektorin osaamista kaivataan.
Kysyttäessä, miten alueen oppilaitoksista valmistuneiden osaaminen vastaa yritysten tarpeita, 35 prosenttia koki, ettei osaaminen vastaa tarpeita. Tyytyväisiä tämänhetkiseen tilanteeseen olivat 22,5 prosenttia vastaajista.
Kansainvälinen rekrytointi on vastaus Lapin osaajapulaan
40 prosenttia kyselyyn vastanneista lappilaisista yrityksistä on rekrytoinut tai vuokrannut kansainvälisiä osaajia. Kansainvälisten rekrytointien suurimpana esteenä pidettiin sitä, että työtehtävissä vaaditaan äidinkielen tasoista suomen tai ruotsin kielen taitoa (54,2 prosenttia vastaajista). Lisäksi koetaan, ettei työyhteisössä ole riittävää kielitaitoa.
Toisaalta lähes 42 prosenttia Lapin vastaajista harkitsee kansainvälisen osaajan rekrytointia. Myönteisiä kokemuksia kansainvälisten osaajien palkkaamisesta on ollut yli 50 prosentilla yrityksissä, joihin on palkattu kansainvälisiä työntekijöittä.
Yrityksissä ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä on Lapissa vielä varsin vähän, koska 37,5 prosenttia vastaajista kertoi, ettei heidän yrityksessään ole lainkaan ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä.
Kansainvälinen työvoima on yleisintä matkailualalla sekä suurissa rakennushankkeissa. Lapin kauppakamarin näkemyksen mukaan kansainvälinen työvoima on yleistymässä myös muilla sektoreilla. Tästä syystä yritysten tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota siihen, onko suomen kielen taito todella työssä menestymisen edellytys ja miten esimerkiksi englannin kielen valmiuksia omassa työyhteisössä voitaisiin ennakollisesti edistää.
Kauppakamarien kysely tehtiin 27.8.-3.9.2024 ja siihen vastasi 986 yritystä eri toimialoilta eri puolilta Suomea. Kyselyn aineisto on kerätty sähköpostitse kauppakamarien jäsenyrityksiltä. Kyselyyn on voinut vastata yhden kerran jäsenyritystä kohden. Lapista kyselyyn vastasi 40 yritystä, joten tulokset ovat Lapin osalta suuntaa antavia.
Kuva: Lapin materiaalipankki | Tapojärvi | Nina Susi