Miten hyvä hallitus tekee organisaatiosta paremman? 5 tärkeää huomiota hallituksen merkityksestä, osa 2

Parhaimmillaan hallitus luo mahdollisuuksia ja uutta liiketoimintapotentiaalia. Hallitus auttaa arvioimaan, miten toimintaympäristö muuttuu, millaisia mahdollisuuksia markkinassa on ja mihin yrityksen kannattaa suunnata seuraavaksi. Hyvä hallitus tuo päätöksentekoon myös etäisyyttä ja objektiivisuutta. Se auttaa katsomaan asioita hieman laajemmin kuin arjen keskeltä on mahdollista.

“Parhaat hallitusjäsenet tuo jotakin ulkopuolista tai erilaista, jotain uutta. Kun kaikki hallituksessa eivät ajattele automaattisesti samalla tavalla, syntyy eri näkökulmien, kokemusten ja osaamisen kautta aitoa keskustelua, mikä auttaa päätöksenteossa”, Keränen lisää. 

Keränen korostaa hallitustyössä erityisesti keskustelun merkitystä. "Hallitus on viimeistään se paikka, jossa syntyy keskustelua asioista, joihin ei välttämättä muuten löydy aikaa." 

Hallituksen arvo näkyy Keräsen mukaan usein juuri siinä, että joku uskaltaa kysyä vaikean kysymyksen. 

"Joskus hallitus toteaa, että suunta on hyvä. Joskus taas joku kysyy, että oletteko varmasti ajatelleet tätä loppuun asti." 

Usein juuri nämä keskustelut estävät virheitä tai auttavat tunnistamaan mahdollisuuksia, jotka muuten jäisivät huomaamatta.

“Hallituksen sisäinen dynamiikka vaikuttaa lopulta koko organisaation toimintaan.”

Ella-Noora Kauppinen, toimitusjohtaja, Lapin Yrittäjät

Ansala, Kauppinen ja Keränen huomauttavat, että vaikka hallitus tekee kollektiivina asioita, jokainen hallituksen jäsen kantaa myös itse vastuuta. Hallituksen ja toimitusjohtajan välillä tulisi pystyä edellyttämään avoimuutta ja osallisuutta päätöksenteossa. 

"Hallituksen jäsenen tulee olla aktiivinen ja kantaa suurta vastuuta, ja pitää olla sen luottamuksen arvoinen", Keränen toteaa. 

Huolimattomuudesta voi seurata henkilökohtainen vastuu.  

“Passiivisuus ei suojaa vastuulta eikä osaamattomuus ole puolustus”, Ansala lisää.

Kauppinen muistuttaa, että hallituksen tehokkuus ei riipu pelkästään osaamisesta, vaan myös siitä, miten ihmiset toimivat yhdessä.   

“Hallituksen sisäinen dynamiikka vaikuttaa lopulta koko organisaation toimintaan.”

4. Hallitusosaaminen on investointi, ei kustannus 

Kun hallituksen merkitys ymmärretään, seuraava kysymys kuuluu: miten hallitustyötä tehdään hyvin? 

Tässä vaiheessa korostuu hallitusosaamisen kehittämisen merkitys. 

Kauppisen mukaan hallitusosaamisen kehittämisessä kyse ei ole vain yksittäisen henkilön kouluttautumisesta. Hän toivoo, että hallitusosaamiseen liittyvän koulutuksen käynyt henkilö jakaisi oppejaan koko organisaatioon. 

"Se (hallitusosaamisen kehittäminen) on investointi koko yritykseen, ei pelkkä kustannus tai yhden ihmisen koulutus."  

“Hyvä hallitustyöskentely on tutkitusti yritykselle menestystekijä.”

Liisa Ansala, toimitusjohtaja, Lapin kauppakamari

Hallitustyön nykytila Lapissa (2024) pro gradu –tutkielman mukaan vain 39 % vastanneissa yrityksissä on toteutettu säännöllistä hallitustyöskentelyn arviointia, ja vain 53 % yrityksistä on järjestänyt hallituksen jäsenille koulutusta. Samalla tutkimukseen vastanneet ovat tunnistaneet kehitystarpeiksi järjestelmällisempi, strategisempi ja aktiivisempi toiminta, joka liittyy laajemmin hallituksen tehtävien, roolin ja tavoitteiden määrittelyyn.

“Hyvä hallitustyöskentely on tutkitusti yritykselle menestystekijä”, sanoo Ansala.

Keränen huomauttaa, että hallitusosaaminen auttaa ymmärtämään myös vastuuta. 

"Minä sanoisin, että tämä on halpa vakuutus."

“Kilpailluilla toimialoilla hallitustyö tuo kilpailuetua ennakoinnin, strategian ja suunnitelmallisuuden kautta. Toisaalta muutospaineissa olevilla toimialoilla hallitustyö auttaa uudistumaan, ja hallitus tukee yrityksen jatkuvuutta ja esimerkiksi omistajanvaihdoksia.”

Ella-Noora Kauppinen, toimitusjohtaja, Lapin Yrittäjät

Järjestelmällinen hallitustyö näkyy myös yrityksen uskottavuutena. Kauppinen toteaa, että rahoittajat ja sijoittajat haluavat nähdä, että yrityksellä on selkeät tavoitteet, suunnitelmat ja prosessit niiden saavuttamiseksi. Hallitus auttaa osoittamaan, että kasvua johdetaan suunnitelmallisesti eikä pelkästään yrittäjän intuitiolla. 

“Hyvä hallinto ja systemaattinen hallitustyö voivat helpottaa niin pankkirahoituksen kuin yksityisten sijoitusten saamista.” Kauppinen kiteyttää. 

Kauppisen mielestä hallitustyöhön kannattaa panostaa juuri nyt. Lapin vetovoima helpottaa tällä hetkellä myös ulkopuolisen osaamisen houkuttelemista hallituksiin. 

“Kilpailluilla toimialoilla hallitustyö tuo kilpailuetua ennakoinnin, strategian ja suunnitelmallisuuden kautta. Toisaalta muutospaineissa olevilla toimialoilla hallitustyö auttaa uudistumaan, ja hallitus tukee yrityksen jatkuvuutta ja esimerkiksi omistajanvaihdoksia.” 

5. Hallituksen kokouksen pitäisi olla toimitusjohtajan paras työpäivä 

Hallitus nähdään usein johdon valvojana, mutta Keräsen mukaan sen pitäisi olla myös johdon tärkeä keskustelukumppani. 

"Toimitusjohtajakin on lopulta vain ihminen. Hän ei voi nähdä kaikkea eikä kantaa kaikkea yksin." 

Kauppinen on samalla linjalla. Kauppinen kertoo ajatelleensa ennen, että hallitusten kokoukset ovat lakisääteisiä velvollisuuksia. Oman hallitusosaamisen kehittämisen myötä hän alkoi nähdä hallituksen ennen kaikkea sparrauskumppanina, jolta saa uusia näkökulmia, tukea ja ratkaisuja yrityksen kehittämiseen. 

“Hallituksen kokouksen pitäisi olla toimitusjohtajan paras työpäivä. Kaikkea ei tarvitse tai pidä tehdä yksin”, Kauppinen toteaa. 

Haastateltavat: