Lapin kauppakamarin ja Elinkeinoelämän keskusliiton järjestämä Lapin elinkeinoelämän foorumi pureutui pohjoisen työvoimapulaan ja sen ratkaisuihin. Alueella ja yrityksissä voidaan tehdä tiettyjä asioita entistä paremmin, mutta vaikuttavia valtakunnantason toimia tarvitaan työperäisen maahanmuuton sujuvoittamiseksi ja kotimaisen työvoiman liikkuvuuden lisäämiseksi.
Työvoimapulasta on puhuttu viime aikoina paljon. Kauppakamareiden jäsenyrityksistä yli 75 prosenttia koki syksyllä tehdyn kyselyn mukaan pulaa osaavasta työvoimasta.
Osaajista on pulaa joka puolella Suomea ja enemmän tai vähemmän kaikilla toimialoilla, totesi Elinkeinoelämän keskusliiton asiantuntija Mikko Vieltojärvi. ”Tilanne ei ole myöskään helpottamassa lähiaikoina, sillä työikäisen väestön määrä vähenee Suomessa. Osaajapulan helpottamiseksi Suomen on houkuteltava määrätietoisesti työntekijöitä ulkomailta, ja panostettava yrityslähtöiseen täsmäkoulutukseen.”
Puute osaavasta työvoimasta näkyy Lapissakin monella eri alalla, korostuen matkailu- ja palvelualoilla sekä teollisella sektorilla, kertoo Lapin kauppakamarin toimitusjohtaja Liisa Ansala. ”Pulaa Lapissa on kaikilla sektoreilla, erityisesti matkailun käynnistyminen koronapandemian jälkimainingeissa on tuonut kovan pulan tekijöistä alalle.”
Räätälöityjä koulutuksia ja englanninkielisiä ammattitutkintoja tarvitaan
Akuuttia työvoimapulaa voidaan helpottaa yritysten tarpeisiin räätälöidyillä täsmäkoulutuksilla, joita tehdään nyt yhteishankintana yrityksen ja Ely-keskuksen kanssa. Lapin elinkeinoelämän foorumissa yhtenä esimerkkinä oli BRB:n ja Elyn toteuttama rekrykoulutus, jolla kelkkatehtaalle täsmäkoulutettiin nopeasti uusia osaajia.
”Kannustamme meidän jäseniämme hyödyntämään kaikki nämä mahdollisuudet”, toteaa Ansala
Lapin kauppakamari pitää tärkeänä, että alueella on päätösvaltaa ja resursseja toteuttaa muunto- ja täydennyskoulutuksia elinkeinoelämän tarpeiden mukaan. Lisäksi pitää tietenkin varmistaa, että yrityksen kannalta yhteishankintakoulutusten prosessi on mahdollisimman nopea ja sujuva.
Lapissa englanninkielistä tutkintokoulutusta tarjotaan korkea-asteella, mutta ammattikoulutuksesta ne puuttuvat. Lapin elinkeinotoimijoiden mielestä englanninkielisten ammatillisten tutkintojen järjestäminen pitäisi vapauttaa opetus- ja kulttuuriministeriön raskaasta lupamenettelystä, silloin kun oppilaitos ja alueen elinkeinoelämää yhdessaä toteavat tarpeen.
Työvoimaa ulkomailta kun prosessit toimivat
Staff Point on yksi keskeisistä toimijoista, jotka hakevat kansainvälisiltä markkinoilta työvoimaa yritysten tarpeisiin. Toimialajohtaja Timo Kärki kertoo, että kansainvälisen vuokratyövoiman osalta ollaan jo palaamassa koronaa edeltäviin volyymeihin. Työvoimaa ulkomailta kuitenkin tarvittaisiin enemmän kuin ennen, eivätkä suomalaiset ole tarpeidensa kanssa ainoat liikkeellä.
”Kilpailu työvoimasta Euroopassa on todella kovaa, ja esimerkiksi puolalaiset matkailualan työntekijät valitsevat lähteäkö Lappiin, Norjaan vai lähemmäs Keski-Euroopan kohteisiin. Lapin vetovoimatekijänä on nyt koronan jälkeen terveysturvallisuus, mutta tänne tuleminen on etäisyyksistä johtuen usein kalliimpaa työntekijälle. ”
Lapissa kansainvälisessä vuokratyövoimassa korostuu matkailuala, mutta rinnalle ovat tulossa rakennustuoteteollisuus ja puunjalostus. Matkailualan isommat yritykset ovat jo osaavia kansainvälisen työvoiman käyttäjiä, mutta pienemmissä yrityksissä sekä muilla aloilla tässä on vielä isojakin haasteita. Työntekijöille täytyy järjestää asunnot, lisäksi työnjohdon puolella voi olla haasteita sekä käytännöissä että kielenkin kanssa. Lapissa yritysten tulisi lisätä henkilöstöjohtamisen osaamista ja resursseja, koska työvoiman merkitys on kasvanut ja koko rekrytointikenttä on muuttunut.
Kärki kertoo, että kansainvälisen työvoiman rekrytointiprosessi on varsinainen viidakko, ja käsittelyajat venyvät. Staffpointilla on EU-alueen ulkopuolelta potentiaalisia tulijoita, mutta he ovat juuttuneet Suomen byrokratian rattaisiin.
Lapin kauppakamarin mielestä kansallisen tason toimia tarvitaan, jotta Suomen järjestelmä ei rajoita liikaa yritysten työvoiman saantia. Oleskelulupien käsittelyaikaa olisi lyhennettävä, niin että luvat töihin tulevalle saataisiin muutamassa viikossa kuukausien odottelun sijaan. Ongelmia aiheuttaa myös saatavuusharkinta, joka tulee aina tehdä prosessin aluksi. Lapin toimijoiden mielestä nyt olisi tarpeen määritellä ohituskaista kaikille niille aloille ja tehtäviin, joissa on tunnistettua työvoimapulaa.
Kannustimilla kotimainen työvoima liikkeelle
Korona-aikana asiantuntijatöitä tekevät siirtyivät etätöihin tunturien juurelle. Se on hyvä signaali, mutta Lappi tarvitsee etätyöläisten lisäksi pysyvämpiä asukkaita. House of Laplandin teettämän muuttajapotentiaalitutkimuksen mukaan Lappi kiinnostaa asuinpaikkana peräti joka viidettä työikäistä suomalaista.
Lapin elinkeinoelämän foorumissa todettiin, että poikkeuksellisen suuri työvoimapula vaatii useita rinnakkaisia toimia ja uudenlaista otetta. Tähän liittyy asuntopulan ratkaisut kunnissa ja työnantajamielikuvien kehittäminen ja urapolkujen näkyväksi tekeminen yrityksissä. Mutta isoa muutosta tarvitaan Suomen järjestelmissä. Budjettiriihessä tehtiin joitakin yksittäisiä toimia, mutta kokonaisuus jäi kauppakamarin mielestä puuttumaan.
”Opintotuen tulorajan väliaikainen nosto oli hyvä signaali, mutta monta toimivaksi arvioitua keinoa on vielä hyödyntämättä,” arvioi Ansala
Yksi keskeinen toimi olisi nykyisen liikkuvuusavustuksen laajentaminen. Kannusteen pitää olla riittävän suuri ja tietyissä tapauksissa sitä pitäisi tarjota myös työpaikan vaihtajille, ei vain työttömille. Lisäksi työasuntovähennys voitaisiin laajentaa koskemaan myös perheettömiä. Kaksoiskuntalaisuuden mahdollisuudetkin Suomessa on vielä selvittämättä ja pilotoimatta.
Lisätietoja
Liisa Ansala, toimitusjohtaja
liisa.ansala@chamber.fi
044 577 7514