Suomalaisissa yrityksissä puhutaan paljon osaajapulasta, kasvun esteistä, kilpailukyvystä ja tuottavuudesta. Harvemmin keskustellaan siitä, että yksi organisaation tärkeimmistä voimavaroista saattaa olla jo olemassa, mutta sitä ei osata hyödyntää. Tuo voimavara on hallitus.
Perinteisesti hallitus nähdään pakollisena rakenteena, joka kokoontuu muutaman kerran vuodessa käsittelemään lakisääteiset asiat ja hyväksymään tilinpäätöksen. Kokoukset pidetään, pöytäkirjat laaditaan ja velvollisuudet täytetään.
Kasvua hakevissa yrityksissä hallituksen rooli on usein hyvin erilainen. Niissä hallitusta ei nähdä hallinnollisena velvollisuutena, vaan resurssina, jonka tehtävänä on auttaa organisaatiota tekemään parempia päätöksiä ja rakentamaan tulevaisuutta. Hyvä hallitustyöskentely on menestystekijä.
Lapin kauppakamarin toimitusjohtaja Liisa Ansala, Lapin Yrittäjien toimitusjohtaja Ella-Noora Kauppinen ja Lapin alueteatterin toiminnanjohtaja Miikka Keränen kertovat viisi tärkeää huomiota hallitustyöstä:
- Hallitus voi olla organisaation alihyödynnetyin voimavara.
- Hallituksen tehtävä on rakentaa huomisen organisaatiota.
- Hyvä hallitus tekee päätöksenteosta parempaa.
- Hallitusosaaminen on investointi, ei kustannus.
- Hallituksen kokouksen pitäisi olla toimitusjohtajan paras työpäivä.
Tämä artikkeli on ensimmäinen osa kaksiosaista artikkelisarjaa hallitustyön merkityksestä. Tässä osassa pääset tutustumaan kohtiin 1-2. Löydät kohdat 3-5 artikkelisarjan toisessa osassa: Miten hyvä hallitus tekee organisaatiosta paremman? 5 tärkeää huomiota hallituksen merkityksestä, osa 2.
1. Hallitus voi olla organisaation alihyödynnetyin voimavara
Ansala näkee merkittävän eron kasvavien ja paikalleen jäävien yritysten välillä.
"Monessa organisaatiossa hallitus nähdään edelleen pakollisena muodollisuutena. Kasvuyrityksissä se nähdään kilpailuetuna."
Vaikka ajatus on yksinkertainen, sillä on merkittäviä seurauksia. Kun yritys kasvaa, myös päätöksenteon vaatimukset muuttuvat. Alkuvaiheessa yrittäjän oma osaaminen, verkostot ja näkemys kantavat pitkälle. Yrityksen kasvaessa vastaan tulee kuitenkin tilanteita, joissa yhden ihmisen kokemus ei enää riitä: Pitäisikö investoida vai odottaa? Kannattaako rekrytoida nyt vai myöhemmin? Miten kilpailijoiden liikkeisiin pitäisi reagoida? Miten varmistetaan, että yritys on kilpailukykyinen myös viiden vuoden päästä?
“Juuri näissä tilanteissa hallituksen merkitys alkaa näkyä”, Ansala sanoo.
“Hallituksessa voi olla mukana kokeneita ammattilaisia, joiden tehtävä on ajatella yrityksen parasta.”
Ella-Noora Kauppinen, toimitusjohtaja, Lapin Yrittäjät
Kauppisen mukaan hallitusta ajatellaan usein vain YTJ:tä varten perustettuna muodollisuutena, vaikka parhaimmillaan se on yritykselle merkittävä lisäresurssi.
“Hallituksessa voi olla mukana kokeneita ammattilaisia, joiden tehtävä on ajatella yrityksen parasta.”
Keränen toteaa, että ulkopuolinen osaaminen voi tuoda yritykseen uusia näkökulmia, kokemusta ja sparrausta huomattavasti pienemmillä kustannuksilla kuin vastaavan asiantuntemuksen palkkaaminen operatiiviseen organisaatioon. Toisaalta eri alojen osaajat eivät välttämättä uskalla hakea hallituksiin tai ole tulleet ajatelleeksi, että heillä voisi olla paljon annettavaa hallitustyöhön.
“Edelleen elää vahva mielikuva siitä, että hallitukseen pääsemiseksi pitää olla vuosikymmeniä työelämässä ollut asiantuntija. En usko siihen.”
Organisaatiot tarvitsevat hallituksiinsa monenlaista osaamista. Talouden ja liiketoiminnan lisäksi tarvitaan ymmärrystä ihmisistä, asiakkaista, teknologiasta, viestinnästä ja muutoksesta. Keräsen mukaan hallituksen vahvuus syntyy siitä, että pöydän ääressä on erilaisia kokemuksia, koulutustaustoja ja näkökulmia.
“Miksei teknologia-alan yrityksen hallituksessa voisi olla esimerkiksi kulttuuriantropologi? Hän ei ehkä ymmärtäisi kaikkia teknisiä yksityiskohtia, mutta voisi tuoda arvokasta ymmärrystä ihmisistä, asiakkaista ja käyttäytymisestä.”
Myös nuorempia osaajia tarvitaan Keräsen mielestä mukaan hallituksiin.
“Jos kaikki (hallituksen jäsenet) ovat suorittaneet tutkintonsa 15 vuotta sitten, voi olla hyödyllistä kuulla myös vasta hiljattain valmistuneen näkemyksiä. Alat muuttuvat nopeasti.”
Ei ole liian pientä yritystä, etteikö se hyötyisi hallitustyöstä
Moni yrittäjä ajattelee edelleen, että hallitustyö kuuluu vasta suurille yrityksille. Kauppinen näkee asian toisin.
"Ei ole liian pientä yritystä, etteikö se hyötyisi hallitustyöstä."
Hallitustyön arvo ei synny yrityksen koosta vaan siitä, että yrittäjä saa käyttöönsä uusia näkökulmia, kokemusta ja sparrausta. Pienessä yrityksessä vaikutus voi olla jopa suurempi kuin suuressa organisaatiossa, koska päätöksenteko on usein keskittynyt yhdelle tai muutamalle henkilölle.
Moni yrittäjä joutuu tekemään tärkeimmät päätöksensä yksin. Silloin myös riskit, epävarmuudet ja tulevaisuuden valinnat jäävät helposti yhden ihmisen näkemyksen varaan.
Kauppinen kannustaa pienempiä yrityksiä hallitustoimintaan.
“Hallitus ei ole pk-yritykselle pakollinen hallinnollinen rakenne, vaan strateginen resurssi, joka auttaa ennakoimaan, kasvamaan, uudistumaan ja hyödyntämään sellaista osaamista, jota yrityksellä ei muuten olisi käytettävissään.”
2. Hallituksen tehtävä on rakentaa huomisen organisaatiota
Kasvu ei synny sattumalta. Jos yrityksellä on tavoitteena kasvaa, tarvitaan ennakointia ja päätöksiä, jotka tukevat tulevaisuuden tavoitteita jo tänään. Strategia ei yksin riitä, jos se ei näy rekrytoinneissa, budjetoinnissa ja resurssien kohdentamisessa.
"Jokaisen hallituksen ydintehtävä on luoda tämän päivän yhtiöstä huomisen päivän yhtiö."
Liisa Ansala, toimitusjohtaja, Lapin kauppakamari
Sekä Ansala, Kauppinen kuin Keränen kokevat, ettei hallituksen tehtävä ei ole ensisijaisesti tarkastella mennyttä, vaan auttaa rakentamaan tulevaa. "Jokaisen hallituksen ydintehtävä on luoda tämän päivän yhtiöstä huomisen päivän yhtiö", Ansala kiteyttää.
Hallituksen tehtävä on asettaa tavoitteita, seurata niiden toteutumista ja antaa operatiiviselle johdolle mandaatti niiden saavuttamiseen. Ilman hallitusta moni strateginen tavoite jää helposti vain ajatuksen tasolle. Tämä on Kauppisen mukaan suuri riski.
“Moni yrittäjä pohtii strategiaa omassa päässään, mutta varsinaista strategiatyötä ei välttämättä tehdä. Tällöin tulevaisuutta ei ennakoida järjestelmällisesti eikä yrityksellä ole tahoa, jonka tehtävä olisi katsoa pidemmälle tulevaisuuteen. Seurauksena voi olla kilpailuedun menettäminen ja kasvumahdollisuuksien hukkaaminen”, Kauppinen toteaa.
Hallitusta ajatellaan usein valvonnan, kokousten tai hallinnon kautta. Käytännössä sen suurin arvo voi olla paljon yksinkertaisempi. Hallitus tuo yrityksen käyttöön lisää kokemusta, osaamista, verkostoja ja näkemyksiä.
"Hallitus olisi nimenomaan lisäresurssi kasvun suunnitteluun", Kauppinen sanoo.
Samalla hallitus auttaa nostamaan katseen pois jatkuvasta reagoinnista. Kaikkea aikaa ei tarvitse käyttää tämän päivän ongelmien ratkaisemiseen, jos joku auttaa pohtimaan myös huomisen mahdollisuuksia.
Haastateltavat:
Liisa Ansala
toimitusjohtaja
Lapin kauppakamari
Ansala on toiminut usean vuoden hallitustyössä muun muassa Rovaniemen kaupungin hallituksen puheenjohtajana. Ansala
toimii nykyisin Lapin ammattikorkeakoulun hallituksessa.
Ella-Noora Kauppinen
toimitusjohtaja
Lapin Yrittäjät
Kauppinen tuntee
hallitustyön toimitusjohtajan roolinsa myötä, ja on toiminut useasti hallitusten kokouksissa esittelijän roolissa.
Miikka Keränen
toiminnanjohtaja
Lapin alueteatteri
Keränen on ollut mukana useissa hallituksissa, ja lukuisissa yhdistyksissä erilaisissa hallitus- ja luottamustehtävissä. Keränen toimii tällä hetkellä Lapin yliopiston hallituksen jäsenenä.
Miikka Keräsen kuva: Santeri Kinnunen / Lapin yliopiston ylioppilaskunta
Kuinka lisätä omaa hallitusosaamista?
Niin Ansala, Kauppinen kuin Keränen ovat suorittaneet Hyväksytty hallituksen jäsen (HHJ) -kurssin. Kurssi on antanut heille laajaa ymmärrystä hallituksen merkityksestä, yritysten johtamisesta, hallituksen ja toimitusjohtajan välistä yhteistyötä sekä sitä, miten hallituksesta saadaan mahdollisimman paljon hyötyä yrityksen kehittämiseen.
“HHJ on paras kurssi, jonka olen koskaan käynyt”, Kauppinen toteaa.
“Kurssin jälkeen tietää oikeasti, mitä hallitustyö tarkoittaa”, sanoo Keränen.
Lapin kauppakamari järjestää syksyllä 2026 Hyväksytty hallituksen jäsen -kurssin etänä:
- Etäkurssi (Teams): 4.11.-3.12.2026. Katso tarkat kurssipäivät ja varaa paikkasi!
Ilmoittautuminen etäkurssille päättyy 21.10.2026.
Mistä löytää hallitukseen jäseniä?
Lapin kauppakamari ylläpitää Lapin hallitusammattilaiset -pankkia, josta löytyy kokeneita ja innokkaita hallitusammattilaisista valmiita käärimään hihat lappilaisten yrityksien menestyksen takaamiseksi. Hallitusammattilaisten pankista löytyy tietoa Lapin hallitusammattilaisista, heidän hallitustyöskentelystään, osaamisestaan, puheenjohtajakokemuksestaan sekä kiinnostuksen kohteista.
Rekisteriin liittyminen on maksutonta HHJ-tutkinnon suorittaneille hallitusammattilaisille.
Kiinnostuitko? Ota yhteyttä: lapinkauppakamari@chamber.fi