Helsingin Sanomien pääkirjoitus (13.4.) totesi matkailijaveron olevan kädenojennus paikallisille ja viesti omanarvontunnosta. Matkailu ei kuitenkaan ole symbolipolitiikan väline, vaan Suomelle keskeinen vientiala, jonka kilpailukyky ratkaistaan kansainvälisillä markkinoilla. Tässä valossa uusi vero olisi ennen kaikkea riski.
Pääkirjoitus tunnistaa oikein matkailun kasvun aiheuttamat paineet infrastruktuurille ja ympäristölle. Ongelma on todellinen. Ratkaisu ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen kuin annetaan ymmärtää. Kyse ei ole verotulojen puutteesta, vaan niiden kohdentumisesta. Pelkästään Lapin matkailu tuotti jo vuonna 2023 lähes 300 miljoonaa euroa verotuloja, ja kertymä on kasvussa. Keskeinen kysymys on, miksi nämä tulot eivät riittävästi palaudu matkailualueiden käyttöön.
Vertailu muihin Euroopan maihin on sekin puutteellinen. Vaikka matkailijavero on monin paikoin käytössä, matkailun muu verotus on usein Suomea kevyempää. Suomessa majoituksen arvonlisävero kuuluu EU:n korkeimpiin, ja matkailija arvioi ennen kaikkea kokonaishintaa. Tässä vertailussa Suomi on jo valmiiksi kallis kohde. On myös syytä huomioida, että matkailuyritykset osallistuvat jo nyt monin paikoin vapaaehtoisin maksuin alueiden kehittämiseen ja infrastruktuurin ylläpitoon. Lisäksi Suomen verojärjestelmässä verotuloja ei voida korvamerkitä tiettyyn tarkoitukseen, mikä heikentää oletusta siitä, että mahdollinen matkailijavero kohdistuisi suoraan matkailun aiheuttamiin kustannuksiin.
Matkailijaveron keskeinen ongelma on myös tasapuolisuus. Ilman kattavaa lyhytvuokrauksen rekisteröintiä ja valvontaa veroa ei voida periä kaikilta toimijoilta. Tällöin vero kohdistuisi käytännössä vain osaan yrityksistä ja vääristäisi kilpailua.
Lisäksi matkailu toimii kansainvälisessä, hintaherkässä kilpailussa. Suomessa alan kustannustaso on jo korkea, ja jokainen uusi kustannuserä heijastuu kysyntään. Matkailua ei vahvisteta lisäämällä verotusta, vaan varmistamalla kilpailukykyinen ja ennakoitava toimintaympäristö.
Matkailun kestävyyden edistäminen on tärkeä tavoite, mutta se edellyttää toimivia pelisääntöjä, parempaa rahoituksen kohdentamista – ei uutta yleisluonteista veroa.
Lisätietoa:
Hanna Baas
johtaja, vaikuttaminen ja edunvalvonta
Lapin kauppakamari
Nina Forsell
toiminnanjohtaja
Lapin matkailuelinkeinon liitto
Artikkelikuva: Lapin materiaalipankki | Petri Teppo