Suomen julkinen talous on tiukilla, velka kasvaa ja talouskasvu laahaa. Keskustelu keskittyy pitkälti sopeutukseen – mutta yhtä tärkeää on kysyä: mistä kasvu syntyy?
Vastaus löytyy yhä selvemmin pohjoisesta.
Lapin yritysten liikevaihto kasvoi vuonna 2025 4,2 %, kun koko maassa kasvu jäi 1,6 %:iin. Myös työllisyydessä ero on merkittävä: esimerkiksi Tunturi-Lapissa työttömyysaste oli 6,4 %, kun koko maassa se oli 13 %.
Kasvun painopiste on siirtynyt pohjoiseen – mutta tätä ei vielä täysin tunnisteta päätöksenteossa.
Lapin kasvua vetävät erityisesti (suluissa liikevaihdon kasvu-% vuodesta 2024 vuoteen 2025):
- kaivostoiminta +17,5 %
- majoitus- ja ravitsemistoiminta +5,9 %
- matkailupalvelut +8,8 %
- rakentaminen +5,6 %
Kansallisista kasvun prioriteeteista (tai niiden puutteesta) matkailu on hyvä esimerkki. Matkailu on kansainvälistä vientiliiketoimintaa, joka tuo Suomeen kasvavaa valuuttavirtaa. Silti sitä ei vielä johdeta samalla painoarvolla kuin muita vientialoja – esimerkiksi saavutettavuuden, verotuksen tai strategisen kehittämisen näkökulmasta.
Samaan aikaan Lapissa on käynnissä vahva investointiaalto. Sen toteutuminen riippuu kuitenkin ratkaisevasti siitä, pystytäänkö lupaprosesseja sujuvoittamaan ja toimintaympäristöä tekemään ennakoitavammaksi.
Pohjoinen on noussut keskeiseen asemaan Suomen tulevaisuuden kannalta – niin talouden, turvallisuuden kuin huoltovarmuuden näkökulmasta.
Kysymys kuuluu: onko Suomi valmis tekemään päätöksiä, jotka tukevat tätä kehitystä?
Liisa Ansala
toimitusjohtaja
Lapin kauppakamari