Kauppakamareiden talouskyselyn tulokset julkaistiin toukokuussa. Lapissa on viime vuosina eletty talouden näkymien osalta muusta Suomesta poikkeavassa ympäristössä. Miksi näin on? Analyysi vaatii hieman tilastonikkarointia, mutta nekään eivät selitä kaikkea aukottomasti.
Lappi ei ole liiketoimintaympäristönä kaikista helpoin. Jos Suomi on EU:n periferia-aluetta, on Lappi senkin periferian reuna-aluetta. Voisi sanoa, että ”if you make it in Lapland, you’ll make it anywhere”.
Kansainvälisen matkailun kasvu on yksi käytetyimmistä argumenteista, mutta se on selityksenä on liian heppoinen perustelu koko liiketoimintaympäristön humulle. Matkailulla on toki positiivisia kerrannaisvaikutuksia esimerkiksi kauppaan ja rakentamiseen, jotka myös pääsivät viime vuodelta positiivisiin liikevaihtolukemiin.
Viime vuonna Lapin yritysten liikevaihto kokonaisuudessaan kutistui yhden prosentin edelliseen vuoteen verrattuna. Tämä tuntuu torjuntavoitolta tilanteessa, jossa teollisuuden vienti ja talouskasvu sakkasivat.
- Lue myös: Lapin suhdannekatsaus 2024
Toimialojen polarisoitunutta tilannetta kuvastaa fakta, että suurteollisuuden liikevaihto pieneni lähes 10 prosenttia. Muussa teollisuudessa miinusta oli vain hitunen. Toimintaympäristöstä odotettiin joka kvartaali hieman parempaa. Siihen ei päästy viime vuonna, mutta ehkäpä tänä vuonna (ekonomistien arvioiden mukaan).
Euroalue on Suomen tärkein kauppa-alue ja sieltä erityisesti Ruotsi ja Saksa. Yritysten on kuitenkin syytä seurata tarkasti Saksan markkinan elpymistä sekä USA:n tullisekoilua. Näistä jälkimmäinen on onnistunut hermostuttamaan markkinat jo useampaa otteeseen. Kauppakamarien viimeisimmässä talouskyselyssä geopoliittiset jännitteet näyttäytyivät lappilaisyrityksissä suurempana haittana kuin muualla Suomessa keskimäärin.
Tästä huomaa, että turvallisuus ja geopolitiikka ovat selvästi erilaisia. Lapissa on nimittäin turvallisuutta riittänyt: puolustusvoimien läsnäolo on Nato-jäsenyyden jälkeen ollut erittäin voimakasta. Toki Lapin lennoston hornetit ovat lennelleet taivaalla jo vuosikausia, mutta nyt katukuvaan ovat saapuneet Nato-maiden harjoittelevat joukot, Rovajärvelle suuntaavat tankit ja puolustusvoimien rakennusurakat. Missään ei voi olla niin turvallista, kuin Lapissa tällä hetkellä.
Puolustusteollisuuden kasvu on muutoin Lapissa ollut toistaiseksi hidasta – palveluiden tarjonta ja kysyntä puolustusvoimien osalta on toki kasvanut. Lappi on saanut osakseen paljon mediahuomiota, mutta puolustusteollisuudessa ollaan vielä pohjoisen osalta teknologioiden kehitysvaiheessa. Ehkä yritysten näköpiirissä siintää mahdollisuudet toimia kylmätestauksen ohella puolustussektorin testialustana.
Ainoa musta lammas viime vuoden talouden tilastoista löytyy tavaraviennistä. Lappi on tippunut ulkomaan tavaraviennissä Suomen 6. suurimmaksi vientimaakunnaksi, edeltävien vuosien pykälää korkeammalta sijalta. Mutta ei huolta – Kemin biotuotetehtaan ajo täyteen vauhtiinsa palauttaa vientilukemat normaalille tasolle.
Lapilla on käynyt maantieteellisessä mielessä tuuri – kaivostoimintaa voi harjoittaa vain siellä, missä mineraaleista tulee taloudellista arvoa tuottavaa malmia. Matkailun valttikortteja jaettassa Lappi sai lumen, kauniit tunturit, tykkylumipuut ja villinä virtaavat vedet. Puolustusmielessä ja logistiikkanäkökulmista Lappi sai maantieteelliset rajat Ruotsiin ja Norjaan – joista onkin konkreettista hyötyä itänaapurin laittaessa maailmanjärjestystä uusiksi.
Lapin tulevaisuus näyttää valoisalta, mutta se vaatii huolellista suunnittelua ja päätöksentekoa. Työvoiman saatavuuden parantaminen ja geopoliittisten riskien hallinta ovat keskeisiä tekijöitä alueen kasvun varmistamisessa. Lisäksi hallituksen veropäätösten vaikutuksia tulee arvioida tarkasti, jotta ne tukisivat Lapin yritysten investointihalukkuutta ja kilpailukykyä. Matkailu, teollisuus ja kaivostoiminta ovat edelleen Lapin talouden kulmakiviä, mutta niiden kehitystä on tuettava pitkäjänteisillä ja strategisilla toimilla.
Liisa Ansala
toimitusjohtaja
Lapin kauppakamari