Lausunto: Väyläviraston väyläverkon ohjelmakokonaisuus 2026-2034

Lapin liikenneverkon kehittämisessä on vastattava pohjoisen kasvavaan merkitykseen elinkeinoelämän, kansainvälisten yhteyksien, huoltovarmuuden ja sotilaallisen liikkuvuuden näkökulmasta.

1. Toteuttaako ohjelmakokonaisuus parhaalla mahdollisella tavalla Liikenne 12 -suunnitelmassa asetettuja tavoitteita ja linjauksia?

Ohjelmakokonaisuuden tavoitteet – toimivuus, turvallisuus ja kestävyys – ovat kannatettavia, mutta niiden toteutumista rajoittaa käytettävissä olevan rahoituksen riittämättömyys. Lapin osalta ohjelmakokonaisuus ei toteuta Liikenne 12 -suunnitelman tavoitteita riittävällä tasolla. Lapin kasvava merkitys elinkeinoelämän, kansainvälisten yhteyksien, huoltovarmuuden ja sotilaallisen liikkuvuuden näkökulmasta tulisi näkyä ohjelmakokonaisuudessa nykyistä vahvemmin. 

Lapissa on käynnissä ja suunnitteilla merkittäviä investointeja teollisuudessa, energiassa, kaivostoiminnassa ja matkailussa. Samalla muuttunut turvallisuusympäristö on nostanut pohjoisen liikenneverkon merkityksen uudelle tasolle. Liikenneinfrastruktuurin tulee mahdollistaa elinkeinoelämän toiminta ja sotilaallinen liikkuvuus kaikissa oloissa. 

Hankkeiden nykyinen arviointi painottaa liikennemääriä ja yhteiskuntataloudellisia hyötyjä tavalla, joka ei riittävästi tunnista harvan liikenneverkon erityispiirteitä, tulevia investointeja tai väylien strategista merkitystä. Pohjoisessa vähäinen liikennemäärä ei tarkoita vähäistä merkitystä. Arvioinnissa tulee huomioida nykyistä vahvemmin elinkeinoelämän kuljetukset, tulevat investoinnit, vaihtoehtoisten yhteyksien ja varareittien puuttuminen, huoltovarmuus, sotilaallinen liikkuvuus sekä rajat ylittävät yhteydet. 

Pitkäjänteinen liikennepolitiikka edellyttää tavoitteita vastaavaa ja ennakoitavaa rahoitusta.

2. Perusväylänpidon suunnitelma: onko rahoituksen käyttö priorisoitu perustellusti ja vaikutukset kuvattu ymmärrettävästi? 

Perusväylänpidon suunnitelmassa tuodaan esiin nykyisen rahoitustason riittämättömyys ja sen seuraukset. Lapin kauppakamari pitää erityisen huolestuttavana sitä, että perusväylänpidon rahoitus laskee vuosina 2027–2029 erittäin niukalle tasolle. Korjausrahoituksen niukkuus johtaa väylien kunnon heikkenemiseen ja korjausvelan kasvuun erityisesti vilkasliikenteisen verkon ulkopuolella. 

Lapin näkökulmasta kehitys on erityisen ongelmallinen. Maakunnan tieverkko on harva ja etäisyydet pitkiä, minkä vuoksi yksittäisen väylän merkitys on suurempi kuin tiheässä verkossa, jossa on vaihtoehtoisia reittejä. Vähäliikenteinen tie voi olla alueen ainoa yhteys yrityksiin, matkailukeskuksiin tai teollisuuden kuljetusketjuihin. 

Alemman tieverkon kunto vaikuttaa suoraan elinkeinoelämän kilpailukykyyn ja liikenneturvallisuuteen. Huonokuntoinen tieverkko lisää kuljetuskustannuksia ja voi muodostua myös uusien investointien toteutumista rajoittavaksi tekijäksi. Tien merkitystä tulee siksi arvioida liikennemäärien lisäksi elinkeinoelämän, eri toimialojen, huoltovarmuuden, poikkeusolojen toimintakyvyn sekä vaihtoehtoisten yhteyksien näkökulmasta. Myös jäsenyrityksiltämme saadussa palautteessa korostuvat erityisesti alemman tieverkon päällyste- ja rakennevauriot, talvikunnossapidon puutteet sekä elinkeinoelämän kuljetusten ja raskaan liikenteen aiheuttamat liikenneturvallisuustarpeet. 

Lapin olosuhteissa myös riittävä talvikunnossapito on keskeinen osa väyläverkon toimintavarmuutta. Talvihoidon palvelutason tulee mahdollistaa elinkeinoelämän kuljetusten, työmatkaliikenteen ja matkailuliikenteen turvallinen ja ennakoitava liikkuminen myös vaativissa talviolosuhteissa.

3. Suunnitteluohjelma: mitä suunnittelukohteita tulisi edistää lähivuosina? 

Lapista suunnitteluohjelmassa on useita tärkeitä kohteita: Vt 4 Hirvas–Rovaniemi–Vikajärvi, Vt 21 Maunu–Ropinsalmi ja Ropinsalmi–Ailakkalahti, Kt 92 Karigasniemen rajanylityspaikka, Mt 937 Pellon silta, Tornio–Kolari-radan sähköistys sekä eurooppalaisen raideleveyden suunnittelu Haaparanta–Tornio–Kemi-välillä. 

Huomattava osa Lapin suunnittelukohteista on kuitenkin jo aiemmin käynnistettyjä hankkeita. Maakunnan tulevien investointien ja muuttuneen turvallisuusympäristön vuoksi suunnitteluvalmiutta on kasvatettava ennakoivasti. Riittävä suunnitteluvalmius mahdollistaa myös EU:n CEF- ja Military Mobility -rahoituksen tehokkaan hyödyntämisen. 

Lapin kauppakamari esittää suunnitteluohjelmassa edistettäväksi erityisesti seuraavia kohteita: 

Vt 4 Keminmaa–Hirvas. Valtatie 4 on Lapin keskeisin pohjois–eteläsuuntainen pääväylä teollisuuden, kaivostoiminnan ja matkailun kuljetuksille. Keminmaa–Hirvas-yhteysvälin suunnittelua tulee edistää siten, että kiireellisimmät turvallisuutta, välityskykyä ja elinkeinoelämän kuljetuksia parantavat toimenpiteet viedään nopeasti jatkosuunnitteluun. 

Kt 82 Vikajärvi–Kemijärvi. Yhteys on tärkeä Itä-Lapin elinkeinoelämälle ja saavutettavuudelle sekä Rovajärven ampuma- ja harjoitusalueen vuoksi sotilaalliselle liikkuvuudelle. Lapin liikennestrategiassa kantatie 82 on nostettu kärkitoimenpiteeksi. 

Kt 80 Kolari–Sodankylä. Suunnitteluohjelman tulevien tarpeiden listalla oleva Kt 80 Kolari–Sodankylä tulee nostaa varsinaiseen suunnitteluohjelmaan. Yhteys muodostaa tärkeän poikittaisyhteyden Länsi- ja Itä-Lapin välillä ja palvelee matkailukeskuksia, kaivostoimintaa sekä puolustuksen tarpeita. Yhteysvälin merkitys voi edelleen kasvaa alueelle suunniteltujen kaivosinvestointien toteutuessa.  

Eurooppalaisen raideleveyden jatkosuunnittelua tulee jatkaa ilman katkosta kohti Rovaniemeä ja Oulua. Rovaniemi on Lapin keskeinen liikenteellinen ja logistinen solmukohta. Eurooppalaisen raideleveyden merkitys korostuu erityisesti huoltovarmuuden, sotilaallisen liikkuvuuden ja Suomen länsiyhteyksien näkökulmasta vahvistamalla yhteyttä Pohjois-Ruotsiin ja Narvikin satamaan. 

Levi–Köngäs–Pokka–Inari-yhteyden (st 955 ja 956)  suunnittelua tulee edistää Lapin liikennestrategian mukaisesti. Yhteys palvelee alueen matkailua ja muita elinkeinoelämän kuljetuksia, lisäksi sen merkitys korostuu erityisesti tärkeänä poikittaisyhteytenä.  

Tunturiradan suunnittelua tulee edistää vaiheittain Lapin liikennestrategian mukaisesti. Yhteys palvelisi erityisesti kaivos- ja metsäteollisuuden kuljetuksia sekä matkailua ja vahvistaisi samalla huoltovarmuutta ja sotilaallista liikkuvuutta. Suunnittelu tulee yhteensovittaa eurooppalaisen raideleveyden kehittämisen kanssa 

Pidämme tärkeänä, että suunnitteluohjelmassa oleville hankkeille muodostuu uskottava etenemispolku investointiohjelmaan. Erityisesti Tornio–Kolari-radan sähköistyksen tulee edetä toteutukseen ilman tarpeetonta viivettä suunnittelun valmistuttua.

4. Investointiohjelma: miten muuttaisitte ohjelmaa seuraavan päivityksen yhteydessä? 

Lapin osuus investointiohjelmasta jää maakunnan liikenneverkon laajuuteen, elinkeinoelämän investointeihin ja strategiseen merkitykseen nähden vähäiseksi.  

Nykyinen hankearviointi nostaa investointiohjelmassa vahvasti esiin kohteita, joissa nykyiset liikennemäärät ovat suuria. Harvaan asutulla alueella tämä voi johtaa tilanteeseen, jossa strategisesti tärkeä yhteys jää investointiohjelman ulkopuolelle, vaikka sen merkitys vientiteollisuudelle, tuleville investoinneille, huoltovarmuudelle, kansainvälisille yhteyksille tai kansalliselle turvallisuudelle olisi huomattava. 

Seuraavissa investointiohjelman päivityksissä Lapin kauppakamari pitää erityisen tärkeänä seuraavien hankkeiden etenemistä toteutusvaiheeseen: 

Vt 21 Maunu–Ropinsalmi ja Ropinsalmi–Ailakkalahti. Vt 21 on osa TEN-T-verkkoa, valtakunnallista pääväyläverkkoa ja kansainvälistä E8-yhteyttä Pohjois-Norjaan. Maunu–Ailakkalahti-osuus ei täytä pääväylien palvelutasotavoitteita. Toteutukseen tulee varautua seuraavissa investointiohjelman päivityksissä. Samalla Vt 21:tä tulee kehittää kokonaisuutena Tornio–Kilpisjärvi-yhteysvälillä Lapin liikennestrategian mukaisesti. 

Tornio–Kolari-radan sähköistys tulee nostaa investointiohjelmaan kun suunnittelu on pian loppusuoralla. Sähköistys parantaisi rautatiekuljetusten kustannustehokkuutta, mm.  raakapuukuljetuksia ja mahdollista tulevaa kaivosliikennettä. Hanke parantaisi Tunturi-Lapin isojen matkailukeskusten saavutettavuutta sillä veturinvaihtotarpeen poistuminen vahvistaa raideliikenteen kilpailukykyä matkailuliikenteessä. 

Vt 4 Hirvas–Rovaniemi–Vikajärvi -hankkeen toteutukseen tulee varautua investointiohjelmassa suunnittelun edetessä. Kyseessä on TEN-T-verkkoon kuuluva kansainvälinen liikennekäytävä. Hanke parantaa liikenneturvallisuutta, liikenteen sujuvuutta ja ennakoitavuutta sekä elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja kuljetusten tehokkuutta. 

Eurooppalaisen raideleveyden ensimmäinen toteutusvaihe. Eurooppalaisen raideleveyden suunnittelun eteneminen Haaparanta–Tornio–Kemi-välillä tulee turvata, ja suunnittelun valmistuessa ensimmäisen toteutusvaiheen käynnistämiseen on varauduttava. Hanke vahvistaa Suomen länsiyhteyksiä, huoltovarmuutta ja sotilaallista liikkuvuutta. Hankkeen toteutuksessa tulee hyödyntää täysimääräisesti saatavilla olevaa EU-rahoitusta.

5. Ohjelmakokonaisuus: miten koette sen, että Väyläviraston ohjelmat esitetään nyt yhtenä kokonaisuutena? 

Lapin kauppakamari pitää hyvänä, että Väyläviraston investointiohjelma, suunnitteluohjelma ja perusväylänpidon suunnitelma on koottu yhdeksi ohjelmakokonaisuudeksi. Kokonaisuus lisää läpinäkyvyyttä ja helpottaa väyläverkon ylläpidon, suunnittelun ja investointien keskinäisten yhteyksien hahmottamista. 

Ohjelmakokonaisuudessa tulisi lisäksi esittää kattavammin myös kaksoiskäyttöön ja sotilaalliseen liikkuvuuteen liittyvät hankkeet sekä hankkeet, joita edistetään myös ohjelmien ulkopuolisella rahoituksella. Nykyisessä muodossa kokonaiskuva strategisesti merkittävien väylähankkeiden suunnittelusta, etenemisestä ja rahoituksesta jää osittain puutteelliseksi.