Lapin kauppakamari on antanut lausuntonsa työ- ja elinkeinoministeriön virkapuheenvuoron valmisteluun. Virkapuheenvuoro on osa tulevan hallituskauden valmistelua ja siinä määritellään ministeriön näkemyksiä Suomen kasvun, työllisyyden, investointien ja elinvoiman keskeisistä haasteista sekä ratkaisutarpeista. Lausunnossamme korostamme erityisesti pohjoisen Suomen merkitystä vihreän siirtymän investoinneissa, huoltovarmuudessa, matkailussa, osaavan työvoiman saatavuudessa sekä koko Suomen kasvun rakentamisessa.
Teema 1: Elinkeinoelämä uudistuu ja elinvoima vahvistuu
Ongelma/haaste 1: Arktisista vahvuuksista on rakennettava Suomelle uusi TKI-vetoinen kilpailuetu
TKI-rahoitus ei kohdistu riittävästi niihin alueellisiin vahvuuksiin, joista voisi syntyä Suomelle uutta kasvua ja kansainvälistä kilpailuetua. Suomi ei vielä hyödynnä täysimääräisesti arktista profiiliaan TKI-politiikan, elinkeinopolitiikan ja vientivetoisen kasvun välineenä.
Ratkaisu: TKI-panostuksia tulee suunnata nykyistä määrätietoisemmin arktisiin vahvuuksiin: kriittisiin mineraaleihin, arktiseen olosuhdeosaamiseen ja testausympäristöihin sekä kaksikäyttöteknologioihin. Näissä teemoissa Suomi voi olla globaali suunnannäyttäjä.
Viimeaikaiset avaukset, kuten arktisen alueen nouseminen Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen teemaksi, arktisen näkökulman tunnistaminen Suomen TKI-toiminnan strategisissa valinnoissa sekä kriittisiin mineraaleihin kytkeytyvä Sokli Oy:n Business Finland -veturi osoittavat suunnan olevan oikea. Seuraavalla hallituskaudella näissä teemoissa voidaan rakentaa nykyistä systemaattisempi kasvupolku ja Suomen erityinen vahvuus.
Seuraavalla hallituskaudella TKI-rahoituksen kohdentumisen tulee nykyistä vahvemmin tukea myös alueita, joissa syntyy uusia vihreän siirtymän, energian, matkailun ja teollisuuden ratkaisuja. Suuriin investointeihin olisi hyvä kytkeä ns. TKI-moduuli eli arvioidaan millä tavoin hanke voi edistää teknologian kehittämistä, pilotointia, testausta ja osaamista Suomessa.
Ongelma/haaste 2: Matkailuelinkeinon asema vientialana on kansallisessa politiikassa epäselvä
Matkailu on Suomelle strateginen vientiala, jonka kansantaloudellinen merkitys ei riittävällä tavalla näy politiikassa ja strategisissa linjauksissa. Kansainvälinen matkailu tuottaa 14 % Suomen palveluviennistä ja 5 % koko viennin arvosta. Viime vuosina matkailun kasvuedellytyksiä ovat heikentäneet muun muassa verotuksen kiristyminen ja matkailun edistämisen resurssien vähentyminen. Samaan aikaan majoitusalalla kilpailuneutraaliteetti on heikentynyt lyhytvuokrauksen ammattimaistuttua.
Ratkaisu: Suomen matkustustaseen alijäämän vähentäminen edellyttää tavoitteellisia toimia kansainvälisen matkailun kasvattamiseksi. Erityisesti Lapissa matkailu on vientivetoista liiketoimintaa, joka tuo Suomeen ulkomaista kysyntää, työpaikkoja ja investointeja. Kasvupotentiaalia on edelleen erityisesti ympärivuotisuudessa, kansainvälisten yhteyksien vahvistamisessa ja korkeamman jalostusarvon palveluissa.
Seuraavalla hallituskaudella matkailu tulee tunnistaa nykyistä vahvemmin vientialana. Verotuksen, saavutettavuuden, osaamisen, matkailun edistämisen rahoituksen ja investointiympäristön tulee tukea matkailun kestävää ympärivuotista kasvua. Kansainväliseen matkailuun panostamalla Suomi voisi saada uuta kasvua ja vientituloja
Ongelma/haaste 3: Suomi ei hyödynnä alueiden täyttä potentiaalia
Pohjoisen Suomella on suuri strateginen merkitys turvallisuuden, huoltovarmuuden, energian ja vihreän siirtymän näkökulmasta. Pohjois-Suomessa sijaitsee merkittävä osa Suomen vihreän siirtymän investointipotentiaalista, kriittisistä mineraaleista sekä puhtaan energian tuotantomahdollisuuksista. Pohjoisen täyttä potentiaalia ei hyödynnetä vielä.
Ratkaisu: Kuluvalla hallituskaudella laaditut Pohjoisen Suomen ja Itäisen Suomen ohjelmat ovat oikeansuuntaisia avauksia. Seuraavalla hallituskaudella kasvuun tähtäävää ohjelmatyötä tulee jatkaa. Toteutetaan Pohjoisen Suomen kasvuohjelma, jolla vahvistetaan alueiden elinvoimaa, investointeja, saavutettavuutta ja huoltovarmuutta pitkällä aikavälillä ja samalla vahvistetaan kansallista kilpailukykyä, kasvua ja huoltovarmuutta.
Lisäksi EU-rahoituksen kohdentamisen lähtökohtana tulee jatkossakin olla harvaan asuttujen alueiden erityisolosuhteet, pitkät etäisyydet ja arktiset olosuhteet, joiden kompensointiin rahoitusinstrumentit on luotu.
Teema 2: Työllisyys kasvaa ja työvoiman saatavuus paranee
Ongelma/haaste 1: Osaamis- ja koulutusjärjestelmä ei riittävästi tue strategisesti tärkeiden investointien toteutumista ja teollisuuden uudistumista alueilla
Strategisesti tärkeiden investointien toteutuminen voi hidastua, jos niiden edellyttämää osaajapohjaa ei ennakoida ajoissa. Erityisesti vihreän siirtymän teollisuus, kriittisiin mineraaleihin liittyvä arvoketju sekä energia-alan investoinnit tarvitsevat merkittävästi uutta teknologia- ja insinööriosaamista.
Ratkaisu: Investointipotentiaalin toteutuminen koko Suomessa edellyttää, että osaamis- ja koulutuspolut rakennetaan yhteistyössä korkeakoulujen, alueiden ja elinkeinoelämän kanssa. Lapissa tämä tarkoittaa erityisesti DI-tasoisen teknologiaosaamisen vahvistamista yhteistyössä alueen korkeakoulujen ja teknillisten yliopistojen kanssa. Yksi mahdollinen malli olisi Lapin yliopiston ja Lapin ammattikorkeakoulun yhteinen tekniikan alan koulutuspolku, jossa opiskelija voisi AMK-tutkinnon jälkeen jatkaa Lapissa toteutettavaan DI-tasoiseen yliopistotutkintoon. Näin vahvistettaisiin sekä investointien tarvitsemaa osaavaa työvoimaa, osaajien sijoittumista alueelle, että Lapin TKI-osaamisen kasvua.
Koulutusjärjestelmän tulee tukea alueiden elinkeinorakenteen uudistumista ja investointien osaajatarpeita. Samalla jatkuvan oppimisen, työn ohessa tapahtuvan kouluttautumisen ja nopean uudelleenkoulutuksen mahdollisuuksia tulee vahvistaa koko maassa.
Ongelma/haaste 2: Työvoiman saatavuus muodostaa pullonkaulan investoinneille ja elinkeinoelämän uudistumiselle
Osaavan työvoiman saatavuus on edelleen kasvun este pohjoisessa. Osaajapula koskee sekä korkeasti koulutettua työvoimaa että käytännön osaajia esimerkiksi matkailussa, teollisuudessa, rakentamisessa ja palvelualoilla.
Ratkaisu: Työmarkkinoiden toimivuutta tulee vahvistaa siten, että liikkuvuus lisääntyy ja yritykset saavat osaavaa työvoimaa myös isojen kasvukeskusten ulkopuolella. Työvoiman liikkuvuuden kannusteita tulee kehittää ja työmarkkinoiden joustavuutta vahvistaa.
Samalla harvaan asuttujen, mutta kasvavien alueiden pitovoimaa tulee vahvistaa riittävällä asuntotuotannolla ja toimivilla rakentamisen rahoitusratkaisuilla. Pohjoiseen tarvitaan oma asunto-ohjelma, jolla voidaan vastata investointialueiden työvoima- ja asuntotarpeisiin myös tilanteissa, joissa markkinaehtoinen rakentaminen ei yksin riitä käynnistämään asuntotuotantoa.
Lisäksi digitaalisten palveluiden, etätyön ja monipaikkaisen työn edellytyksiä tulee vahvistaa työvoiman saatavuuden turvaamiseksi koko maassa.
Ongelma/haaste 3: Työperäisen maahanmuuton prosessit eivät tue riittävästi alueiden työvoimatarpeita
Työperäisen maahanmuuton merkitys kasvaa erityisesti osaajapulasta kärsivillä aloilla. Kansainvälisen työvoiman rekrytointiprosessit ovat kuitenkin edelleen hitaita, ja työvoiman alueellinen sijoittuminen painottuu suuriin kasvukeskuksiin, vaikka osaajatarpeet ovat merkittäviä koko Suomessa.
Ratkaisu: Työperäisen maahanmuuton onnistuminen edellyttää nopeita lupaprosesseja, toimivia viranomaispalveluita sekä alueellisia toimivia asettautumis- ja kotoutumispalveluita. Lisäksi esimerkiksi aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisen ja pätevöitymisen kehittäminen ovat tärkeitä toimia.
Seuraavalla hallituskaudella työperäisen maahanmuuton tulee nykyistä vahvemmin tukea koko Suomen kasvua ja investointien toteutumista.
Teema 3: Puhtaat investoinnit edistävät ilmastotavoitteiden saavuttamista
Ongelma/haaste 1: Lupaprosessien kesto ja investointiympäristön ennakoitavuuden puute hidastavat investointien etenemistä
Suomessa on suunnitteilla merkittävä määrä vihreän siirtymän investointeja, joiden vauhdittaminen olisi kansantalouden, viennin ja työllisyyden kannalta erittäin tärkeää.
Ratkaisu: Investointiympäristön ennakoitavuutta tulee vahvistaa siten, että lupaprosessit ovat nykyistä sujuvampia. Kuluvalla hallituskaudella on toteutettu virastouudistus ja lupaprosessien nopeuttamista tulee jatkaa vaarantamatta ympäristötavoitteita tai oikeusturvaa. Investointien työllisyys-, talous- ja vientivaikutuksille tulee antaa nykyistä vahvempi painoarvo päätöksenteossa.
Useat vihreän siirtymän investoinnit ovat tilaa vaativia ja muokkaavat ympäristöä paikallisesti. Investointien hyötyjen realisoituminen sijaintialueella pitää varmistaa, jotta hankkeiden hyväksyttävyys säilyy vahvana.
Ongelma/haaste 2: Mineraalistrategian toimeenpano on hidasta
Suomella olisi erinomaiset mahdollisuudet vahvistaa asemaansa vastuullisen mineraalitalouden edelläkävijänä sekä rakentaa nykyistä pidempiä jalostusarvoketjuja Suomeen. Kuluvalla hallituskaudella laadittu mineraalistrategia on tärkeä avaus, mutta sen toimeenpano on hidasta.
Ratkaisu: Suomen mineraalistrategian toteuttamista tulee jatkaa pitkäjänteisesti ja riittävästi resursoiden. Suomen kilpailukykyä tulee vahvistaa siten, että Suomeen syntyy nykyistä enemmän mineraalien jalostusta, teknologiaa ja korkean lisäarvon teollista toimintaa. Samalla kaivosmineraaliverotusta tulee kehittää luomalla teollisuuden esittämä hybridimalli, joka ei heikennä kaivostoiminnan kannattavuutta vaan vahvistaa investointimahdollisuuksia ja arvonluontia Suomessa.
Ongelma/haaste 3: Energian siirtoverkkoinfrastruktuuri voi muodostua pullonkaulaksi vihreän siirtymän investoinneille
Suomi voisi kasvattaa bruttokansantuotetta merkittävästi, jos energiasiirtymään liittyvät teolliset investoinnit toteutuisivat täysimääräisesti.
Ratkaisu: Puhtaan, toimitusvarman ja kilpailukykyisen sähkön saatavuus on keskeinen kilpailutekijä vihreän siirtymän investoinneille. Sähkönsiirtoverkkojen kehittämistä tulee vauhdittaa siten, etteivät ne muodostu pullonkaulaksi uusille tuotanto- ja kulutusinvestoinneille. Kantaverkkoa tulee kehittää ennakoivasti alueilla, joilla investointipotentiaali on kansallisesti merkittävä.
Erityisesti Pohjois-Suomessa on merkittävä potentiaali puhtaan energian tuotannolle sekä energiaintensiivisille investoinneille. Kansallisen energiapolitiikan tulee nykyistä vahvemmin tukea investointien sijoittumista alueille, joissa myös energiantuotannon edellytykset ovat vahvat.
Lisäksi siirtokapasiteetin vahvistaminen Ruotsin ja Norjan suuntaan parantaa Suomen huoltovarmuutta ja vahvistaa pohjoisen investointiympäristön kilpailukykyä. Pumppuvoimahankkeita sekä vetyputkiverkoston rakentamista tulee edistää määrätietoisesti.
Näin voidaan vahvistaa Suomen kilpailukykyä, vauhdittaa vihreää siirtymää ja kasvattaa kansantalouden pitkän aikavälin kasvupotentiaalia.
Artikkelikuva: Lapin Materiaalipankki | Terhi Tuovinen