Lausunto: Pohjoisen Suomen ohjelmaluonnos

Lapin kauppakamarilta on pyydetty lausunto Pohjoisen Suomen ohjelmaluonnoksesta. Ohjelmaluonnosta voidaan pitää pääosin onnistuneena. Ohjelma edistää pohjoisen alueen taloudellista kasvua, elinvoimaa ja investointeja. Kauppakamari korostaa elinkeinoelämän tarpeiden huomioimista. Kritisoimme esitettyä matkailuveroa ja esitämme kirjauksessa olevaa pilotointikokeilun poistoa. Lue tästä koko lausuntomme.

Lapin kauppakamari kiittää mahdollisuudesta lausua luonnoksesta Pohjoisen Suomen ohjelmaksi. Olemme erittäin tyytyväisiä siihen, että valmistelu on edennyt hyvässä aikataulussa. Kiitämme myös mahdollisuudesta kommentoida kirjauksia neuvottelukunnassa myös ohjelmatyön aikana.

Mielestämme luonnoksessa on pääosin erittäin hyviä toimenpiteitä, jotka toteuttavat ohjelman seuraavaa tavoitetta:

”Pohjoisen Suomen mahdollisuuksien täysimääräinen hyödyntämisen edistäminen erityisesti taloudellisen kasvun, alueellisen elinvoiman, investointien vauhdittamisen, osaamisen kehittämisen ja työvoiman saatavuuden näkökulmista”.

Osa ohjelman toimenpiteistä on kirjattu yleisellä tasolla, osassa on mainittuna yksi Pohjois-Suomen maakunta, kaupunki tai korkeakoulu jne. Esitämme että kirjauksia muutetaan yleisluontoisemmiksi. Tämä tarve korostuu etenkin silloin kuin teemaan liittyvä kehittämistoiminta ja potentiaali ei rajaudu vain yhteen kohteeseen, vaan toimintaa tehdään Pohjois-Suomessa laajemmin. Tällaisia ovat mm. kirjaukset biokaasusta kohdassa 8 ja sähkölentoliikenteestä kohdassa 42.

Ohjelmassa on edelleen muutama kohta, jotka eivät parhaalla tavalla edistä pohjoisen elinkeinoelämän toiminta- ja kasvuedellytyksiä. Keskitymme lausunnossamme näihin kohtiin. Toivomme erityisesti, että valmisteluryhmä huomioi elinkeinoelämän toiveen matkailuverokirjauksen poistamisesta.

3.1 Kestävä kasvu ja uudistavat investoinnit

Teollisten investointien nopeuttamiseksi luvitusprosessin sujuvoittaminen on keskeinen toimenpide. Luonnoksessa mukana oleva yhden luukun palvelun hanke on erittäin kannatettava. Puhtaan siirtymän hankkeiden etusijamenettely on tärkeä, ja se tulee toteuttaa lisäämällä resursseja. Etusijamenettely ei saa vähentää resursseja tai hidastaa muiden investointien lupamenettelyjä. Maakunnallisten investointitiimien perustaminen ja kytkentä kansalliseen investointinyrkkiin on tärkeä asia. Toiminnan tehokkaaseen toteuttamiseen tulee varata riittävät resurssit.

Lapin kauppakamari esittää, että malminetsinnän merkittävä rooli huomioidaan ohjelmassa.

Pk-yritysten kasvu- ja kansainvälistymisedellytyksien parantamiseksi luonnoksessa esitetty mikro- ja pk-yritysten kasvu- ja kansainvälistymisohjelma on hyvä. Ehdotamme, että tähän kytketään myös toimivat rahoitusinstrumentit ja luodaan investointialusta, joka yhdistää julkista rahoitusta sekä yksityisiä sijoittajia.

Muutosesitykset:

Lisätään kohtaan 4. seuraava lause: “Selvitetään Teollisuussijoitus Tesin rahoituksen vahvistamista pohjoisessa.”

Kohdassa 6 esitetty suurten vähähiilistämiseen tähtäävien investointien kiihdytyskaista muotoillaan koskemaan laajemmin pohjoisia vähähiilistämiseen tähtääviä investointeja, ei vain kaikkein suurimpia ns. jätti-investointeja.

Esitämme että mineraalisektoria koskeva osuus kohdassa 8 muutetaan esimerkiksi muotoon:

"Edistetään malminetsintää, kaivostoimintaa, mineraalien jalostusta ja näihin liittyvien prosessien kehittämistä Pohjois-Suomessa EU:n kriittisten materiaalien omavaraisuustavoitteiden ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Työssä huomioidaan ympäristön suojelu, paikallinen hyväksyttävyys sekä yhteensovitus muiden elinkeinojen kanssa."

3.2 Puhdas energia ja digitaalinen puhdas kasvu

Ei kommentoitavaa.

3.3 Kestävä matkailu

Pohjoisen Suomen ohjelman tavoitteena on edistää pohjoisen kasvua. Luonnoksessa oleva uuden matkailuveron pilotointi on tämän tärkeän tavoitteen vastaista, koska vero lisää byrokratiaa ja kustannuksia matkailusektorille. Esitetty veropilotti ei lisää elinkeinon kestävän kasvun mahdollisuuksia ja yritysten mahdollisuuksia investoida. Ehdotus heikentää yritysten toiminnan kehittämisen edellytyksiä ja kilpailukykyä. Matkailuvero ei myöskään ole toimiva ratkaisu matkailun kestävyyden varmistamiseen.

Muutosesitys:

Lapin kauppakamari esittää, että matkailuveron pilottikokeilua koskeva kirjaus (kohta 17) poistetaan Pohjoisen Suomen ohjelmasta. Perustelemme kantamme seuraavasti:

Saatavien verotulojen kohdentamista matkailun ja kestävyyden kehittämiseen ei taata. Matkailuveroa on puheenvuoroissa perusteltu sillä, että tuotot voitaisiin käyttää matkailun kestävyyden lisäämiseen ja matkailun tarvitseman infrastruktuurin kehittämiseen. Suomen verojärjestelmässä verotuottoja ei voi korvamerkitä tiettyyn tarkoitukseen. Vaihtuvat valtasuhteet ja poliittiset linjat tuovat epävarmuutta siihen käytettäisiinkö rahat alueen matkailun ja kestävän kehityksen edistämiseen vai täysin muihin kohteisiin.

Matkailulla on Lapissa valtava taloudellinen merkitys, joka näkyy verotuloina. Matkailuala on yksi Pohjois-Suomen keskeisistä elinkeinoista, joka työllistää merkittävän määrän ihmisiä. Matkailu tuo taloudellista hyötyä ja verotuloja. Visitoryn tekemän tutkimuksen mukaan välitön matkailutulo ilman arvonlisäveroa oli kuudessa tutkitussa Lapin kunnassa yhteensä 893 miljoonaa euroa vuonna 2023. Kunnittain osuudet jakautuvat seuraavasti: Rovaniemi 314 milj. €, Kittilä 205 milj. €, Inari 156 milj. €, Kolari 110 milj. €, Muonio 61 milj. € ja Enontekiö 46 milj. €. Suomen suurimmat matkailutulot asukasta kohti kirjataan Lapin matkailukunnissa: esim. Kittilässä 31 000 €/asukas, Kolarissa ja Muoniossa noin 27 000 €/asukas. Rovaniemen matkailutulo oli 4 868 €/asukas ja on Suomen keskisuurista ja suurista kaupungeista selkeästi suurin.

Matkailuala työllistää Lapissa yli 10 000 henkilöä: majoitus, ravitsemus ja matkailupalvelut toimialoilla 2023 yht. 7000 henkilötyövuotta ja lisäksi laaja vuokratyövoiman käyttö. Matkailualalla työskentelevät maksoivat esimerkiksi Rovaniemellä viime vuonna 4,8 milj. € kunnallisveroja (Visitoryn tutkimus).

Matkailuyritykset maksavat yhteisöveroa ja matkailukäytössä olevista kiinteistöistä kertyy kunnille merkittävästi kiinteistöverotuloja. Suomessa matkailun arvonlisäverotusta on juuri nostettu neljällä prosenttiyksiköllä, mikä lisää matkailun tuottamaa verokertymää ennestään. Matkailun arvonlisävero Suomessa on jo korkeampi kuin kilpailijamaissamme. Matkailuveroa on keskusteluissa perusteltu sillä, että veroja kerätään monissa muissa matkailumaissa. Näissä vertailumaissa majoitustoiminnan verotus on kokonaisuutena huomattavasti alempaa kuin Suomessa. Ilman matkailualan ja matkailun verotuksen kokonaiskuvan selvittämistä ja maiden verojärjestelmien erojen käsittelyä perustelu on heikko.

Matkailuveron kerääminen lisäisi yritysten hallinnollista taakkaa. Veron periminen asiakkailta, viestintä, tilittäminen ja raportointi veisivät resursseja yritystoiminnalta ilman mitään varmuutta siitä, että yritysten keräämä rahoitus käytettäisiin niiden toimintaedellytysten kehittämiseen.

Kestävyyshaasteet eivät ratkea verotuksella. Matkailun kestävyyshaasteet liittyvät monin osin rakenteellisiin kysymyksiin, kuten majoituskapasiteetin riittävyyteen ja ohjaukseen. Ammattimaisen lyhytvuokrauksen, ns. asuntomajoituksen, merkittävä kasvu on nostanut esiin ongelmia Rovaniemellä. Asuntomajoitus on sääntelyn ja pelisääntöjen puuttuessa kasvanut suureksi, kun hotellikapasiteetin rakentaminen taas on hidastunut mm. kaavoitus- ja muutoksenhakuprosessien keston vuoksi.

Kestävyysongelmat voidaan ratkaista matkailuveron sijaan muilla toimivilla ohjauskeinoilla. Näitä ovat esimerkiksi lyhytmajoituksen sääntely ja strateginen matkailun kaavoitus. Kaavoituksella voitaisiin varmistaa yritysten mahdollisuudet riittävän kapasiteetin toteuttamiseksi ja sen kautta voitaisiin osoittaa alueita ohjelmapalvelutoiminnan kasvua varten.

Lentoliikenteen varmistaminen

Kestävä matkailu otsikon alla on tärkeä alaotsikko pohjoisen lentoyhteyksien varmistamiseksi elinkeinoelämän, kansalaisten saavutettavuuden ja matkailun kannalta keskeisille lentokentille.

Konkreettisessa toimenpide-ehdotuksessa nostetaan esiin ostoliikenneasemia ja huomioimatta jää se, että Lapin markkinaehtoisesti kasvavilla lentokentillä kapasiteetin rajat ovat tulossa vastaan. Rajallinen kapasiteetti voi muodostua pullonkaulaksi ja hidastaa merkittäviä investointeja jo lähivuosina. Matkailun kasvu perustuu kansainväliseen lentoliikenteeseen ja tällä on merkittävä rooli elinkeinon kasvussa ja investointien kotiutumisessa.

Muutosesitys

Kohtaan 18 lisätään pohjoisen lentokenttien riittävän kapasiteetin ja infran varmistaminen tulevaisuudessa.

3.4 Osaaminen ja työvoiman saatavuus

Työvoiman saatavuuden kirjaukset painottavat vahvasti kansainvälisiä erityisosaajia. Tulkitsemme, että ohjelmassa tällä on tarkoitettu pääasiassa korkeakoulutettuja. Kauppakamarien osaajakyselyn mukaan pohjoisessa on merkittävällä tavalla pulaa kuitenkin juuri ammattiosaajista, eli toiselta asteelta valmistuneista. Esitämme, että ammattiosaajat ja ammatillisen koulutuksen resurssien varmistaminen nostetaan ohjelmassa suurempaan rooliin.

Muutosesitys:

Kohdassa 23 termi erityisosaajat muutetaan muotoon “osaajat”. Esimerkiksi “Vahvistetaan Pohjoisessa Suomessa rekrytointiosaamista kansainvälisten osaajien saamiseksi alueelle.” ja “Parannetaan työvoiman saatavuutta tukemalla mikro- ja pk-yrityksiä ensimmäisen kansainvälisen osaajan palkkaamiseksi---.”

3.5 Turvallisuus, huoltovarmuus ja omavaraisuus

Ei kommentoitavaa.

3.6 Saavutettavuus

Kannatamme saavutettavuusotsikon alla olevia tärkeitä kirjauksia. Muistutamme myös, että Tornion ja Haaparannan välisen radan sähköistysinvestoinnin valmistuminen mahdollistaa Suomen junaliikenteen kytkemisen Ruotsin ja muun Euroopan liikenteeseen. Toimiva kansainvälinen henkilöjunaliikenne tukee pohjoisen kasvua ja kestävää matkailua.

Muutosesitykset

Lisätään ohjelmaan kirjaus:

”Rajan ylittävän henkilöjunaliikenteen käynnistämiseksi pohjoisessa tehdään valtion taholta liikenteen ostopalvelusopimus. Henkilöjunaliikenteen käynnistämisessä huomioidaan sujuvat yhteydet myös pohjoiseen, mikä mahdollistaa kansainvälisen matkailuliikenteen.”

Lisätään ohjelmaan kirjaus:

”Varmistetaan Finavian lentoasemaverkon säilyminen nykyisen laajuisena ja huolehditaan että investointivalmius on hyvällä tasolla."

Muutetaan sähkölentoliikenteen pilotointia koskevaa kohtaa 43, niin että tukea ei rajata koskemaan vain yhtä reittiä (Kokkola–Skellefteå), vaan huomioidaan pohjoisen mahdollisuudet laajemmin, mukaan lukien sähkölentoliikenne Pohjois-Norjan ja Lapin kenttien välillä.

3.7 Pohjoismainen yhteistyö

Kannatamme lämpimästi kirjausta ja pyydämme huomioimaan elinkeinoelämän osallistamisen maiden välisen strategian laatimisessa.

Lisätietoja