fbpx

Pohjoisen liikennestrategia 2036 on Lapin, Pohjois-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Kainuun maakuntien yhteinen strateginen tahtotila alueen liikennejärjestelmän kehittämisestä. Strategiassa keskitytään ylimaakunnallisiin liikennejärjestelmän kysymyksiin, ja strategiassa painotetaan asioita, jotka ovat merkitykseltään yhteisiä Pohjoiselle.

Lapin kauppakamari kiittää mahdollisuudesta kommentoida Pohjoisen liikennestrategiaa. Strategiaprosessissa vuorovaikutus on ollut hyvin järjestettyä ja myös sen aikana on ollut mahdollista esittää näkemyksiä työhön. Mielestämme strategia esittää Pohjoisen tavoitteet ja tarpeet liikenteen kehittämiseksi pääosin erittäin hyvin, kun huomioidaan, että työssä keskitytään erityisesti ylimaakunnallisiin asioihin. Haluamme kuitenkin esittää muutamia kommentteja ja muokkausesityksiä.

Lähtötilanneanalyysissä todetaan, että Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkajärjestelmän rooli ja merkitys on kasvanut huomattavasti: Ruotsiin ja Norjaan johtavien yhteyksien merkitys korostuu sotilaallisen liikkuvuuden sekä huolto- ja toimintavarmuuden näkökulmasta. Lapin kauppakamarin näkemyksen mukaan Pohjoisella on nyt aivan uudenlainen merkitys koko Suomelle, ja se tulisi korostua vielä voimakkaammin strategiassa.

Pohjoisen liikennestrategian visio ja tavoitteet

Pohjoisen liikennestrategian visio ”Pohjoisen liikennejärjestelmästä elinvoimaa, kilpailukykyä ja toimintavarmuutta koko läntiselle Euroopalle” on näkemyksemme mukaan hyvä ja kattava. Toimintavarmuus-sanan alle yhdistyy huoltovarmuus, sotilaallinen liikkuvuus ja yhteiskunnan kriisinkestävyys.

Tavoitteita on kolme:
1) kansainvälisten käytävien kehittäminen parantaa Pohjoisen ulkoista ja sisäistä saavutettavuutta
2) teollisuuden, alkutuotannon ja matkailun sekä sotilaallisen liikkumisen edellytykset paranevat
3) matka- ja kuljetusketjut sujuvoituvat pitkien etäisyyksien Pohjoisessa.

Mielestämme kriisinkestävyyden ja huoltovarmuuden tulisi näkyä selkeämmin strategian tavoitteissa. Ehdotamme, että ensimmäistä tavoitetta muokattaisiin esimerkiksi seuraavaan muotoon: Kansainvälisten käytävien kehittäminen parantaa Pohjoisen ulkoista ja sisäistä saavutettavuutta sekä koko Suomen turvallisuutta ja huoltovarmuutta.

Huoltovarmuuden näkökulma on nyt kriittinen koko Suomelle: erityisesti Pohjois-Suomen ja Lapin väylät ovat avainasemassa. Kriisitilanteissa Lapin maarajojen kautta olisi teoreettisesti järjestel-tävissä puolet Suomen viennistä ja tuonnista. Todellisuudessa välityskyky ei kykene vastaamaan tarpeisiin ilman merkittäviä panostuksia liikenteen sujuvoittamiseen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Tämän vuoksi asian korostaminen Pohjoisen liikennestrategiassa on tärkeää.

Pohjoisen liikennestrategian toimenpiteet

Toimenpiteissä on mukana vt 21 Tornio–Kilpisjärvi kehittäminen. Vaikka strategiassa hankkeiden esitysjärjestyksellä ei ehkä ole tarkoitettu osoittaa tärkeysjärjestystä, tulkitaan luettelot usein tärkeysjärjestyksenä. Tämän vuoksi esitämme, että vt 21 nostetaan ensimmäiseksi sekä listaan ”Kiireellisimmät kehityshankkeet” että listaan ”Kehitetään pohjoisen valtateiden yhteysvälejä ja niiden kytkeytymistä TEN-T ydinverkkoon”. Nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa vt 21 merkitys korostuu yhtenä keskeisenä maayhteytenä Norjaan. Pohjoisen yhteinen tavoite on nostaa tämä väylä niin TEN-T kattavan verkon kuin Suomen pääväyläasetuksen vaatimalle tasolle.

Lentokenttiin liittyviin toimenpiteisiin ehdotamme nyt yhtenä esitetyn alakohdan jakamista kahteen ja muokkaamista seuraavasti:
• Turvataan lentoyhteydet Kajaanin, Kemi-Tornion ja Kokkola-Pietarsaaren lentoasemille ja edistetään markkinaehtoisten ja mahdollisuuksien mukaan kestäviä käyttövoimia käyttävien lentoyhteyksien kehittymistä.
• Varmistetaan Finavian verkostossa olevien lentoasemien säilyminen ja aktiivinen kehittäminen osana Finavian verkostoa. Varmistetaan myös Finavian verkoston ulkopuolisten asemien kehittämisen rahoitus.

Jatkoselvitykset-osiossa yhtenä toimenpiteenä on ”Jatketaan uusien ratayhteyksiä selvittämistä sotilaallisen liikkuvuuden, huoltovarmuuden, matkailun ja kaivosteollisuuden tarpeiden perusteella.” Tässä niputetaan useita selvitystarpeita yhteen samanarvoisina. Mielestämme tässä yhteydessä voitaisiin erikseen mainita selvitys ja suunnitelma strategisten maayhteyksien kehittämisestä Suomesta Ruotsiin sekä Norjan satamiin Narvikiin ja Tromssaan. Tämä työ tehtäisiin tiiviissä pohjoismaisessa yhteistyössä.

Vaikutusten arviointi

Toimenpideohjelman vaikutuksia on arvioitu suhteessa tavoitteisiin ja läpileikkaaviin teemoihin ja erikseen Traficomin oppaan mukaisesti. Haluamme nostaa esiin, että Traficomin ohjeen mukaisista arvioitavista asioista puuttuu kokonaan vaikutukset turvallisuuteen ja huoltovarmuuteen. Tämä olisi syytä kirjoittaa auki ja liittää sen osalta arviointi mukaan.

Muita kommentteja

• Satamien osalta (s. 22) toteamme, että Kemin Ajoksen sataman kuljetusmäärien arvioidaan kasvavan, kun Kemin biotuotetehdas on käynnistänyt tuotantonsa, ja sataman merkitys korostuu tulevien kaivoshankkeiden kuljetustarpeiden myötä.
• Lentoasemien matkustajamääriä kuvaavaan kartan (kuva 11, s. 23) osalta raportissa on todettu, että lopulliseen versioon tullaan päivittämään vuoden 2023 tiedot. Huomautamme, että Enontekiön lentokentän osalta myös v. 2022 tieto on virheellinen. Kauppakamarin tiedon mukaan v. 2022 matkustajamäärä oli n. 30 000 ja v. 2023 n. 32 000.
• Huomautamme, että teollisuusinvestointien arvoa maakunnittain kuvaavassa kartassa (kuva 12, s. 24) ei ilmeisesti ole huomioitu Lapissa suunnitteilla olevia kaivoshankkeita (Suhanko, Ikkari, Sakatti, Hannukainen, Rajapalot, Sokli).
• Sivulla 26 kuvaan 13 viitataan sanoilla ”Matkailukeskuksia alueella on useita.” Kuvassa ei kuitenkaan esitetä matkailukeskuksia. Matkailu on koko Pohjoisessa erittäin merkittävä elinkeino, ja matkailun tarpeet liikenteessä korostuvat moniin muihin alueisiin verrattuna. Tämän vuoksi esitämme, että strategiassa nostettaisiin selkeästi erikseen esille matkailukeskukset ja niiden volyymi esimerkiksi yöpymismäärinä.

Lopuksi toteamme, että on tärkeä edistää laaditun Pohjoisen liikennestrategian toteutumista myös valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa ja kytkeä strategia hallitusohjelman mukaisen Pohjoisen ohjelman laatimiseen.

Lisätietoja:

Liisa Ansala
toimitusjohtaja
liisa.ansala@chamber.fi
044 577 7514

Hanna Baas
edunvalvontapäällikkö
hanna.baas@chamber.fi
040 665 8720

Kuva: Sampo Kiviniemi | Vastavalo

Siirry sisältöön