Kaivosasetuksen päivittäminen liittyy aiemmin toteutettuun kaivoslain uudistamiseen. Asetukseen esitetään tarkentavia säännöksiä esimerkiksi kaivostoiminnan lopettamisesta, vuosittaisista yleisölle avoimista tilaisuuksista sekä asian selvittämisestä ja yhteistyömenettelystä saamelaisten kotiseutualueella, koltta-alueella ja erityisellä poronhoitoalueella

Lapin kauppakamari kiittää lausuntopyynnöstä ja lausuu seuraavaa.

Kaivostoimintaan liittyvän sääntelyn uudistaminen niin, että se tukee kestävän kaivostoiminnan harjoittamisen edellytyksiä, on äärimmäisen tärkeä Lapin ja koko sen elinkeinokentän kehittymiselle.

Nyt toimivien kaivosten lisäksi Lapissa on suunnitteilla kaivoshankkeita, jotka kestävästi toteutettuna tuovat merkittäviä positiivisia aluetaloudellisia vaikutuksia sekä elinvoimaa. Malminetsintätoiminta on aktiivista, Suomen malminetsinnästä noin 80 % tapahtuu Lapissa.

Kaivostoiminnan ja louhinnan liikevaihto Lapissa 2023 oli 807 miljoonaa euroa ja suora työllisyys noin 2100 henkilötyövuotta. Kaivostoiminnan verojalanjälki Lapissa on merkittävä. Malminetsintä ja kaivostoiminta on lisäksi laajan arvoketjun alku. Mineraalisektori, joka sisältää niin malminetsintävaiheet, kaivostoiminnan sekä näihin liittyvän palvelu- ja alihankintatoiminnan sekä metallien jalostuksen, on keskeinen Lapin elinkeinoelämän ja aluetalouden tukijaloista.

Nyt lausunnoilla olevassa asetuksessa määritelty avoimien tilaisuuksien järjestäminen ja tiedottaminen on yleisesti erittäin kannatettavaa ja perusteltua, ja niitä voi määritellä asetuksen tasolla. Käytännössä esimerkiksi Lapissa toimivat kaivos– ja malminetsintäyhtiöt järjestävät jo vuorovaikutusta varsin hyvin, esimerkiksi avoimien ovien päiviä ja keskustelutilaisuuksia, ja niistä tiedotetaan laajasti.

Asetuksessa määritellään lisäksi tarkemmin muun muassa uudistetun kaivoslain mukaisia lupahakemuksia sekä velvoitetta laatia lupahakemuksien yhteydessä vaikutusarvio saamelaisten oikeuksien, kulttuurin ja elinkeinojen harjoittamiseen liittyen. Luvan hakijan olisi tehtävä erityinen selvitys sekä kaivostoiminnan että malminetsinnän luvitusvaiheessa hankkeista, jotka sijoittuvat saamelaisten kotiseutualueelle sekä hankkeista, jotka sijoittuvat kotiseutualueen ulkopuolelle, mikäli toiminnalla on huomattava merkitys saamelaisten oikeuksien kannalta.

Lisäksi toiminnanharjoittajan tulisi laatia arvio toiminnan vaikutuksista saamelaiskulttuurin eri osa-alueille (poronhoito, metsästys, kalastus keräily, käsityöt), sekä yhdessä alueen muiden vastaavien lupien, sekä alueen muiden maankäyttökäyttömuotojen kanssa. Ehdotamme että tähän yhteyteen lisätään esimerkiksi kirjaus ”saatavilla olevien tietojen valossa”. Tämä on perusteltua, koska muiden toimijoiden toiminnasta on joskus käytännössä mahdotonta saada hyvin yksityiskohtaista tietoa.

Lapin kauppakamarin mielestä malminetsintä tulisi nähdä tutkimustoimintana ja sen luvituksen osalta selvitysvaatimuksien tulisi olla kohtuullisempia.

Lapin kauppakamari toteaa, että nyt jätetty tulkinnanvara on haaste ja lisää epävarmuutta siitä, mille alueille malminetsintää suunniteltaessa erityisiä selvityksiä tulee tehtäväksi. Tarvittaisiin selkeämpi määrittely ja rajaus siitä, millä alueella sijaitsevia hankkeita selvitysvelvoite koskee. Lapin kauppakamarin mielestä erityiset saamelaiskulttuuriin ja saamelaiselinkeinoihin liittyvät selvitysvaatimukset tulisi rajata koskemaan saamelaisten kotiseutualuetta ja esimerkiksi hankkeita, jotka rajautuvat suoraan kotiseutualueeseen

Lapin kauppakamari korostaa, että saamelaisen kulttuurin ja kielen turvaaminen on tärkeä ja arvokas asia. Samalla tulee kuitenkin varmistaa, että elinkeinotoiminnan kehittämiselle Lapissa ei aseteta ylimitoitettuja selvitysvelvoitteita ja malminetsintää olisi mahdollista toteuttaa koko Lapin alueella.

Hanna Baas
johtaja – vaikuttaminen ja edunvalvonta
hanna.baas@chamber.fi
040 665 8720

Lapin kauppakamarin varatoimitusjohtja sekä vaikuttamisen ja edunvalvonnan johtaja Hanna Baas

Kuva: Boliden