fbpx

Lapin kauppakamarin on antanut lausunnon valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman arviointiohjelmasta. Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman uudistus on yksi tärkeimmistä alkaneen hallituskauden liikennepoliittisista linjauksista.

On tärkeää, että suunnitelman visio ja tavoitteet tukevat koko Suomen saavutettavuutta, huomioivat liikenneverkon merkityksen alueiden ja elinkeinojen kehittymisessä sekä tukevat Suomen huoltovarmuutta ja kriisinkestävyyttä.

Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelu ja vuorovaikutuksen järjestäminen

Monipuolinen vuorovaikutus eri toimijoiden kanssa lisää syntyvän suunnitelman hyväksyttävyyttä ja varmistaa, että suunnitelma huomioi riittävällä tavalla eri alueiden sekä eri elinkeinosektoreiden näkemykset ja tarpeet.

Vuorovaikutussuunnitelma vaikuttaa pääpiirteissään hyvältä ja kiitämme ministeriötä tähän mennessä järjestetyistä tilaisuuksista. Suunnitelmassa mainittujen suuraluekeskustelujen lisäksi ehdotamme, että alueelliset liikennejärjestelmätyöryhmät huomioidaan yhtenä keskeisenä tahona vuorovaikutuksessa. Näin varmistettaisiin, että alueellinen liikennejärjestelmätyö ovat aidosti mukana, kun valtakunnallista näkemystä muodostetaan.

Vuorovaikutussuunnitelmassa on mukana teemakohtaisia työpajoja. Toivomme, että niitä järjestetään riittävä määrä, jotta eri elinkeinosektoreiden (teollisuus, matkailu, metsätalous, energia jne.) toisiaan täydentävät tarpeet tulevat riittävällä tavalla huomioiduksi. Huoltovarmuus, sotilaallinen liikkuvuus ja toimintavarmuus nousevat yhdeksi keskeiseksi teemaksi suunnittelussa. Myös tähän vuorovaikutukseen tulee näkemyksemme mukaan osallistaa eri elinkeinoaloja, jotta niiden toiminta kriisitilanteissa tulee huomioitua liikennejärjestelmässä.

Valtakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitelman visio ja tavoitteet

Voimassa olevan valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman visiossa ja tavoitteissa on paljon hyviä kirjauksia. Niiden mukaisten asioiden toteuttamiseen tulee panostaa. Voimassa olevassa visiossa todetaan mm. liikennejärjestelmä takaa riittävän saavutettavuuden ihmisille ja elinkeinoelämällä, logistiikan kustannukset ovat pienentyneet ja Suomi on onnistunut ratkaisemaan liikenneverkon rahoitusta koskevan haasteen. Pohjoisessa, ja erityisesti Lapissa, väylissä on merkittäviä puutteita elinkeinoelämän näkökulmasta. Logistiikan kustannukset ovat suunnittelukaudella olleet kasvussa. Liikenneverkon rahoituksessa on valtavia haasteita, joiden ratkaiseminen on välttämätöntä.

Visiossa ja tavoitteissa on muutostarpeita, jotta muuttunut geopoliittinen tilanne tulee riittävällä tavalla huomioiduksi. Aiemman suunnitelman laatimisen jälkeen Venäjän hyökkäysota Ukrainaan ja Suomen Nato-jäsenyys ovat muuttaneet merkittävällä tavalla myös liikennejärjestelmään kohdistuvia tarpeita.

Liikennejärjestelmän tavoitteisiin saavutettavuuden, kestävyyden ja tehokkuuden rinnalle tulee nostaa huoltovarmuus, sotilaallisen liikkuvuuden varmistaminen sekä Suomen ulkomaankaupan turvaaminen myös mahdollisissa kriisioloissa.

Nämä korostavat maayhteyksien kehittämistä länteen, Ruotsiin sekä Norjan satamiin Narvikiin ja Tromssaan. Suomen liikennejärjestämän tulee nivoutua sujuvasti yhteen läntisten naapureiden liikennejärjestelmään. Suomen on vahvistettava yhteistä liikennesuunnittelua Ruotsin ja Norjan kanssa, ja poistettava Itämeren merikuljetuksille vaihtoehtoisten kuljetusreittien pullonkauloja. Kriisitilanteissa Lapin maarajojen kautta olisi teoreettisesti järjesteltävissä puolet Suomen viennistä ja tuonnista. Todellisuudessa välityskyky ei kykene vastaamaan tarpeisiin ilman merkittäviä panostuksia liikenteen sujuvoittamiseen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Myös valtioneuvoston 2022 tulevaisuusselonteossa on painotettu kriittisen tavaraliikenteen vaihtoehtoisten reittien parantamista tarkastelemalla erityisesti yhteyksiä Ruotsiin ja edelleen Norjan satamiin.

Koko Suomen ja sen eri alueiden saavutettavuus eri liikennemuodoin on tärkeä tavoite. Kestävyyden osalta voimassa olevissa tavoitteissa todetaan, että ihmisten mahdollisuudet valita kestävämpiä liikkumismuotoja paranevat erityisesti kaupunkiseuduilla. Korostamme, että kestävämmän liikenteen tavoitteen tulisi koskea koko Suomea ja ihmisten liikkumisen lisäksi myös elinkeinojen kuljetuksia. Elinkeinojen kuljetusten kestävyyden lisäämisessä tärkeitä keinoja ovat tieverkon (myös alemman tieverkon) kunnon parantaminen, HCT-väylät sekä raideliikenteen kehittäminen, ja vaihtoehtoisten polttoaineiden käytön edistäminen mm. tukemalla raskaan liikenteen siirtymää kohti hiilineutraaliutta.

Edellisen suunnitelman tekemisen jälkeen myös vihreän siirtymän edistäminen on noussut entistä suurempaan asemaan. Liikenteen päästöjen vähentämisen lisäksi liikennejärjestelmän tulee osaltaan edistää vihreän siirtymän investointeja, joita on suunnitteilla merkittävällä tavalla Pohjois-Suomessa. Lapin kauppakamarin selvityksen mukaan Pohjois-Suomessa on 76 mrd. €:n investointipotentiaali, josta 12,8 mrd. € on vahvistettuja. Potentiaalista loput investoinnit ovat eriasteisesti suunnitteilla. Vihreän siirtymän edistäminen lisää tarvetta kriittisille mineraaleille ja paineita Lapin kaivoshankkeiden toteuttamiselle. Lappi on keskeisessä roolissa myös tuulivoiman kasvussa.

Matkailu on merkittävässä kasvussa ja investoinnit keskittyvät Rovaniemen lisäksi matkailukeskuksiin. Lapin lentokentille saapuu entistä enemmän suoria kansainvälisiä reittilentoja: talvella 2023–2024 Lappiin saapuu yhteensä 43 suoraa reittiä Euroopasta. Kansainvälinen reittiliikenne ei talvella enää ohjaudu pelkästään Helsinki-Vantaan lentokentän kautta. Markkinaehtoisen liikenteen ohella tarvitaan edelleen ostoliikennettä, jolla turvataan elinkeinojen kehittymisen kannalta tärkeitä yhteyksiä. Matkaketjujen kehittäminen sujuvaksi ja helposti ostettaviksi on oleellista. Alueen asukaslukujen käyttäminen taustalla ei Lapin osalta anna oikeaa kuvaa alueen väkimäärästä ja liikennepalvelujen tarpeesta. Matkailun sesonkien aikana alueen väkimäärä on merkittävästi virallista asukaslukua suurempi: tähän vaikuttaa niin matkailija-asiakkaiden, mökkiläisten kuin sesonkityöntekijöiden määrä.

Vaikutusten arviointi

Liikenteellä ja väylillä on suuri merkitys alueiden elinkeinojen kehittymiselle ja investoinneille. Tälle tulee asettaa arvioinnissa nykyistä enemmän painoarvoa. Toimivat väylät ja yhteydet ovat olennaisia investointien mahdollistajia niin jalostavan teollisuuden, tuulivoiman, kaivostoiminnan kuin matkailunkin osalta. Investointien toteutuminen edellyttää, että liikenteen pullonkauloja puretaan ennakoivasti. Jatkossa perinteisiä liikenne-ennusteita tulee täydentää tarkastelulla, joka huomioi isot investoinnit ja elinkeinojen kehittymisen nykyistä paremmin.

Käytössä oleva vaikutusten arviointikriteeristö painottaa liikaa hyötykustannuslaskelmia ja ajan arvostusta, mitkä suosivat vain suurten kaupunkiseutujen liikennehankkeita. Tämänkaltainen kriteeristö jättää vähemmälle huomiolle harvemmin asutun pohjoisen elinkeinojen, investointien, sotilaallisen liikkuvuuden ja huoltovarmuuden tarpeet.

Ehdotamme, että vaikutusten arvioinnissa huomioidaan nykyistä paremmin seuraavat seikat:
• vaikutukset huoltovarmuuden, kriisinkestävyyden ja sotilaallisen liikkuvuuden paranta-miseen
• vaikutukset eri alueiden elinkeinojen kehittymisedellytyksiin ja investointeihin
• vaikutukset yritysten logistiikan kustannuksiin
• vaikutukset korjausvelan vähentämiseen

Suomen kansainvälisen saavutettavuuden osalta keinoina painotetaan mm. liikenteen sujuvuutta ja häiriöttömyyttä kansainvälisen liikenteen reiteillä (TEN-T-verkko, laiva- ja lentoliikenne). Huomautamme, että tässä tulee ottaa huomioon myös TEN-T-verkon ulkopuoliset keskeiset kansainvälisen liikenteen reitit. Esimerkiksi huoltovarmuuden kannalta tärkeä yhteys Lapista Norjaan (vt 21) on vielä TEN-T-verkon ulkopuolella.

Alueiden välisen saavutettavuuden osalta arvioinnissa korostetaan maakuntakeskusten välisiä yh-teyksiä sekä yhteyksiä maakuntakeskuksista pääkaupunkiin. Tässä pyydämme huomiomaan, että esimerkiksi Lapissa maakuntakeskuksia on kaksi: Rovaniemi ja Kemi-Tornio. Tämä on linjattu esimerkiksi voimassa olevaan Lapin maakuntaohjelmaan. Muistutamme, että matkailun tarpeet tulee huomioida niin kansainvälisen saavutettavuuden kuin alueiden välisen ja alueiden sisäisen saavutettavuuden arvioinnissa.

Arviointiohjelmassa kuvataan myös liikennejärjestelmäsuunnittelun yhteensovittamista muuhun kansalliseen valmisteluun ja listataan Liikenne 12 -suunnitelmaan kytkeytyviä prosesseja ja strategioita. Tässä tulee huomioida myös hallitusohjelmaan kirjatun Pohjoisen ohjelman valmistelu.

Lisätietoja:

Liisa Ansala
toimitusjohtaja
liisa.ansala@chamber.fi
044 577 7514

Hanna Baas
edunvalvontapäällikkö
hanna.baas@chamber.fi
040 665 8720

Siirry sisältöön