Lausunto: Lapin liikennestrategia 2050

Lapin liikennestrategia linjaa Lapin liikennejärjestelmän kehittämisen suuntaviivat vuoteen 2036 ja vuoteen 2050. Lyhyempi aikajänne on yhtenevä valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitevuoden kanssa ja pidempi aikajänne palvelee etenkin maakuntakaavoituksen tarpeita.

Lapin kauppakamari kiittää mahdollisuudesta lausua Lapin liikennestrategialuonnoksesta.

Mielestämme Lapin liikennestrategia esittää tavoitteet ja tarpeet liikenteen kehittämiseksi pääosin erittäin hyvin, kiitämme myös prosessin aikaisesta toimivasta ja aktiivisesta vuorovaikutuksesta.

Lapin kauppakamari toteaa, että vision jakamisessa kahteen eri aikajänteeseen, 2036 ja 2050, aiheutuu joitakin haasteita. Eri aikajänteiden visiot ja tavoitteet on pyritty kirjaamaan toisistaan selkeästi eroaviksi, vaikka todellisuudessa samoja kehittämisen teemoja edistetään molempien strategiakausien aikana, mutta osin eri tasoisin toimin (vrt. suunnittelu ja vaikuttaminen sekä hankkeiden toteutus).

Visio ja tavoitteet 2036

Lapin liikennestrategian vuoteen 2036 tähtäävän vision mukaan liikennejärjestelmä kehittyy kestävästi ja tukee samalla Lapin elinvoimaa ja kasvua sekä liikkumisen sujuvuutta ja turvallisuutta. Vision toteuttamiseksi kirjatut tavoitteet liittyvät elinkeinoelämän ja sotilaallisen liikkuvuuden kuljetusten toimivuuteen sekä matkailun ja arjen liikkumisen palveluihin.

Lapille erittäin tärkeä kansainvälisyys ja kytkeytyminen kansainvälisiin liikenneverkkoihin sen sijaan on kirjattu vasta pidemmän aikavälin 2050 tavoitteeksi. Vaikka vuoteen 2036 tähtäävä toimenpideohjelma käytännössä sisältääkin tiettyjä kansainvälisen kytkennän kehittämisen toimenpiteitä, ei strategian tavoitetason kirjauksista saisi välittyä kuva, että Lappi painottaa kansainvälisten yhteyksien kehittämistä vasta vuoden 2036 jälkeen. Lapin kauppakamari esittää, että kansainvälisen liikenteen ja kytkeytymisen edistäminen nostetaan myös vuoden 2036 tavoitteisiin selkeästi.

• Lue seuraavaksi: Selvitys: kolmasosa Lapin liikevaihdosta riippuu lentoliikenteestä

Toimenpideohjelma 2036

Toimenpideohjelma on kokonaisuudessaan hyvä ja sisältää keskeiset Lapin liikennejärjestelmän kehittämisen toimet. Ehdotamme, että kärkitoimenpiteisiin raideyhteyksien kehittämisen osalta lisätään raideyhteyden kehittäminen/sähköistäminen Kemin satamaan. Kemin sataman entistä parempi kytkeytyminen raideverkkoon tukee elinkeinoelämän tarpeita, tulevia investointeja kuin sotilaallista liikkuvuutta ja huoltovarmuutta. Lisäksi ehdotamme, että muotoiluun ”Kehitetään raideyhteyttä Tornio–Haaparannan kautta Narvikin satamaan”, lisätään tarkennus ”yhdessä Ruotsin ja Norjan kanssa”.

Henkilöjunaliikenteen käynnistäminen Suomen ja Ruotsin välillä on tärkeä lyhyen aikavälin toimenpide. Ehdotamme että lause ”Mahdollistetaan rajat ylittävät henkilöjunaliikenteen palvelut Suomen ja Ruotsin välillä” muotoillaan selkeämmin esimerkiksi seuraavasti: ”Rajan ylittävä henkilöjunaliikenne Suomen ja Ruotsin välillä käynnistetään ja sille osoitetaan riittävä valtion ostopalvelurahoitus”.

Lentoliikenteen osalta ehdotamme kirjattavaksi, että Lapin kaikkien lentokenttien kapasiteetin ja infran riittävyys varmistetaan elinkeinon tarpeisiin ja sotilaallisen toiminnan tarpeisiin. Nyt suunnitelmassa on mainittu kapasiteetin ja infran osalta ainoastaan Rovaniemen lentoasema. Ehdotamme myös lisättäväksi kirjauksen: Varmistetaan Finavian verkostossa olevien lentoasemien säilyminen ja niiden aktiivinen kehittäminen osana verkostoa.

Pohjoismaista yhteistyötä kuvaavaan toimenpiteeseen ehdotamme järjestyksen ja muotoilun muuttamista esimerkiksi seuraavalla tavalla. Kehitetään toimintamalli, jolla lisätään Suomen, Ruotsin ja Norjan yhteistyötä valtioiden pohjoisten alueiden liikennejärjestelmän ja liikennepalvelujen kehittämisessä, erityisenä teemana elinkeinoelämän tarpeet, sotilaallinen liikkuvuus ja huoltovarmuus, sekä laaditaan Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisten alueiden yhteinen liikennejärjestelmäsuunnitelma.

Pidemmän aikavälin visio, tavoitteet ja toimenpiteet sekä toteutumisen seuranta

Liikennestrategian vision mukaan vuonna 2050 Lapin liikennejärjestelmä on hiilineutraali, älykäs ja globaaleihin muutoksiin sopeutunut. Vision alla olevat tavoitteet liittyvät kansainväliseen ja kansalliseen kytkeytymiseen sekä liikennejärjestelmän resilienttiyteen ja turvallisuuteen.

Korostamme, että liikennestrategian kaksi aikajännettä muodostavat kokonaisen kehityspolun. Tämä tarkoittaa sitä, että vuoteen 2036 tähtäävän toimenpideohjelman tulee toteutua, jotta voidaan toteuttaa vuoteen 2050 tähtäävä visiota. Toimenpideohjelmassa 2050 esitetyt toimet ovat sinällään tärkeitä, mutta tälle pidemmälle aikajänteelle on hankala määritellä toimenpiteitä tarkalla tasolla. Pidemmän aikajänteen toimenpideohjelmaa tullaan varmasti tarkentamaan tulevina vuosina, kun nähdään miten visio ja tavoitteet 2036 alkavat toteutua.

Lapin kauppakamari pitää hyvänä, että liikennestrategiassa on määritelty toimenpideohjelman toteutumisen seurannalle malli ja vaikuttavuuden mittaristoa. Ehdotamme, että liikennestrategian valmistumisen yhteydessä päätettäisiin sen päivittämiselle seuraava ajankohta, jotta strategia pysyy ajantasaisena ja vastaa tarpeisiin. Lisäksi esitämme, että strategiasta laadittaisiin sidosryhmien käyttöön tiivis esitysaineisto, joka voisi toimia yhteisenä työkaluna jalkauttamisessa ja vaikuttamistyössä.

Muita kommentteja

• Kappale 2 toimintaympäristön muutokset, kohta matkailun kasvu. Matkailun kasvun osalta toimintaympäristön muutoksena taulukossa on mainittu matkailusesongin kausiluonteisuus. Vaikka tällä hetkellä matkailu on vielä vahvasti sesonkipainotteista, ympärivuotisuuden odotetaan merkittävällä tavalla kasvavan jo lähivuosina. Tästä osoituksena on vuodelle 2025 julkaistut suorat kansainväliset lumettoman ajan reittilentoyhteydet. Ympärivuotisuuden kasvu ei silti poista sesonkiaikojen pullonkauloja liikenteessä.
• Kappale 3.1.2 Satamat. Satamien ero on hyvä todeta. Kemin ja Tornion satamat eivät ole toiminnaltaan samanlaisia, Kemi on yleissatama ja Tornion satama on Outokummun käytössä. Pyydämme myös tarkistamaan liikennevertailun tonnimäärät. Kuvissa puhutaan ulkomaanliikenteestä mutta tekstissä puhutaan kokonaisliikenteestä.
• Kappaleessa 3.2. Elinkeinoelämän kuljetukset ei puhuta lainkaan satamista, vaan satamia käsitellään kokonaan erillisinä. Elinkeinoelämän kuljetusten osalta on kuitenkin todella tärkeää todeta satamien merkittävä rooli tavaroiden ulkomaankaupassa.
• s. 44 Kansainväliset käytävät ja solmukohdat, vaikutus liikennejärjestelmään- kohdassa lukee: ”Ruotsin ja Norjan rajanylityspaikat ja niiden saavutettavuus eri liikennemuodoilla on kasvanut huolto- ja toimintavarmuuden sekä sotilaallisen liikkumisen painopisteen muutoksen vuoksi.” Onko saavutettavuus eri liikennemuodoin jo kasvanut? Vai tulisiko tekstissä mieluummin todeta, että rajanylityspaikkojen ja niiden saavutettavuuden merkitys on kasvanut?
• s. 44. Elinkeinoelämän kuljetukset, vaikutus liikennejärjestelmään. Ehdotamme, että nostetaan selkeästi esiin alemman tieverkon merkitys elinkeinoelämän kuljetuksissa sekä rahoituksen haasteet. Tällä hetkellä Suomessa keskitytään parantamaan pääväyliä ja alemman tieverkon korjausvelka jatkaa kasvuaan.

Kuva: Vastavalo | Sampo Kivinen