Lausunto: Lapin ilmasto- ja energiastrategia

Lapin kauppakamari on antanut seuraavan lausunnon Lapin ilmasto- ja energiastrategiasta. Strategia koostuu Lapin ilmastonmuutoksen hillintäsuunnitelmasta, ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmasta, energiastrategiasta sekä viestintä- ja osallisuussuunnitelmasta. Strategian luonnos on luettavissa otakantaa.fi -palvelussa.

Lapin ilmasto- ja energiastrategia - johdanto

Miltä strategian tausta ja tavoitteet vaikuttavat?

Lapin kauppakamari kiittää mahdollisuudesta lausua Lapin ilmasto- ja energiastrategiasta. Pidämme hyvänä strategian tavoitetta toimeenpanna sekä alueellisia että kansallisia ilmastotavoitteita Lapin alueella sekä pyrkimystä konkretisoida tavoitteet selkeiksi aluetason toimenpiteiksi. Myös suunnitelmakohtaiset tavoitteet ovat kannatettavia, mutta itsessään suunnitelmat (hillintä-, sopeutumis, energia- sekä viestintä- ja osallisuussuunnitelma) jäävät kuitenkin toisistaan hieman erillisiksi kokonaisuuksiksi.

Miltä strategian seuranta- ja arviointiprosessi vaikuttavat?

Strategian varsinaista tarkastelua on suunniteltu vuodelle 2032 ja välitarkastelua vuosille 2028-2029. Välitarkastelu on mielestämme tärkeää, jotta toimenpiteitä ehditään vielä tehdä ennen esimerkiksi hiilineutraaliustavoitevuotta 2035. Jotta strategia saadaan vietyä onnistuneesti käytäntöön, myös jatkuva seuranta ja indikaattorien kehitystyö on mielestämme tärkeää toimeenpanon alusta alkaen. Seurantaan voisi myös valmistella alustavan aikataulutuksen, jossa nimettäisiin myös arvioinnin vastuutahot.

Vapaa sana, muut huomiot strategian yleisestä johdannosta.

Lyhenteiden lisäksi keskeisten käsitteiden avaaminen yhdessä paikassa voisi olla hyödyllistä luettavuuden kannalta.

Lapin ilmastonmuutoksen hillintäsuunnitelma

Miltä ilmastonmuutoksen hillintäsuunnitelman kokonaisuus vaikuttaa?

Kokonaisuutena pidämme hillintäsuunnitelmaa ja sen tausta-aineistoa kattavana sekä asetettuja tavoitteita hyvinä, ja kiitämme tällaisen maakuntatasoisen suunnitelman laatimisesta. Toivomme, että suunnitelmaa kuitenkin vielä jämäköitetään toimenpiteiden osalta selkeämmäksi toimenpidesuunnitelmaksi. Pyydämme myös huomioimaan elinkeinoelämän tarpeet yritysten toimintaa koskevien toimien osalta – tässä mm. edunvalvonnalliset toimet ovat tarpeen, jotta mahdollisestaan tukitoimia yritysten päästövähennys- ja sopeutumistoimiin.

Luvut 1-3: Mitä huomioita herää suunnitelman taustatiedoista ja tavoitteista?

Strategiassa asetetut tavoitteet ovat kannatettavia ja pidämme hyvänä, että niin kansainvälisissä kuin kansallisissa sopimuksissa asetettuja tavoitteita nivotaan osaksi alueellista strategiaa. Pidämme tärkeänä, että yleistavoitteissa on huomioitu myös elinkeinoelämälle keskeisiä näkökulmia, kuten energiajärjestelmän sosiaalinen hyväksyttävyys sekä Lapin elinvoimaisuus, kilpailukyky ja saavutettavuus.

Mielestämme on hyvä, että myös matkailun ja maankäyttösektorin päästöjä on käsitelty strategiassa, vaikka ne eivät suoraan ole osa HINKU-laskentamallia. Kuitenkin eri tasojen (kansalliset, kansainväliset, alueelliset…) tavoitteet sekä päästölaskentamalleihin liittyvät käsitteet (HINKU-päästöt, taakanjako- ja päästökauppasektori) hankaloittavat jonkin verran sen hahmottamista, mitkä tavoitteet koskevat mitäkin sektoria ja laskentamallia. Tätä voisi harkita selkeytettävän esimerkiksi kaavioilla tai kuvaajilla.

Luvut 4-5: Miten kommentoisit päästötietoja ja skenaarioita?

Päästötiedot ja skenaariot vaikuttavat kattavilta. Jäimme pohtimaan, olisiko perusskenaarion osalta mahdollista avata muutamilla esimerkeillä, mitä tarkoittaisi käytännön toimien tasolla, että ”mm. energia- ja ilmastostrategian, kansallisen ilmastosuunnitelman, toimialojen vähähiilisyystiekarttojen ja jakeluvelvoitteen toimien vaikuttavan päästöihin suunnitellulla tavalla”, eli minkälaisia muutoksia nykytilaan tämä perusskenaario olettaa tapahtuvan?

Kaipaisimme myös analyysiä toimenpiteiden vaikuttavuudesta esimerkiksi HINKU-skenaarion saavuttamisessa. Luvussa 6 toimenpiteisiin on kirjattu toimien päästövähennyspotentiaali, mutta olisiko mahdollista analysoida toimenpiteiden skaala suhteessa vaadittuihin päästövähennyksiin. Ymmärrämme päästövähennysten tarkan laskennan haastavuuden ja niihin liittyvän epävarmuuden, mutta tätä voisi tarkentaa muutamin esimerkein (esim. kaukolämmön muutokset öljystä ja turpeesta bio - ja jätepohjaisiin ratkaisuihin).

Luku 6: Miltä suunnitelman toimenpiteet vaikuttavat?

Ehdotetut toimenpiteet vaikuttavat kannatettavilta ja kattavilta. Toivoisimme kuitenkin, että toimenpiteet olisi selkeämmin jaoteltu toimenpiteen toteuttajien suhteen – esimerkiksi rakennuskannan energiatehokkuuden parantaminen vaatii toimenpiteitä alan yrityksiltä. Keskeisinä keinoina on mainittu viestintä, kiinteistönomistajien neuvonta ja tukeminen. Miten käytännössä esimerkiksi energiatehokkuustoimia edistetään, kannustetaan ja mahdollistetaan?

Elinkeinoelämän näkökulmasta taloudelliset tukikeinot ja investointien kannattavuus ovat tärkeitä tällaisten toimenpiteiden mahdollistamiseksi. On hyvä, että esimerkiksi muissa energiasektorin toimenpiteissä on nostettu maakuntien rooli kaukolämpölaitosten teknisten ratkaisujen, elinkaarikustannusten vertailussa ja rahoituksen hankkimisessa avustamisessa ja yhteistyön edistämisessä - tällainen rooli on tärkeä myös muiden elinkeinoelämän ilmastotoimien mahdollistamisessa. Näemme lisäksi, että vaikuttamistyö ilmastomyönteisten investointien edistämiseksi myös valtiontasolle on tarpeen, joten tästäkin olisi hyvä tehdä kirjaus toimenpidesuunnitelmaan.

Esimerkiksi liikenteen osalta pidämme hyvänä raskaan liikenteen käyttövoiman muutoksessa tunnistettua tarvetta investoinneille lataus-, kaasu- ja vetytankkausverkostoihin sekä kansalliselle tuelle ja päätöksenteolle. Käyttövoiman muutoksessa on tärkeää huomioida myös tuki elinkeinoelämälle kaluston uudistamiseen. Pidämme hyvänä myös selvitystä raskaan liikenteen kehittämistarpeista päästöjen vähentämiseksi Lapissa sekä ajatusta matkailuliikenteen koordinoinnista ja Pohjoismaisen yhteistyön lisäämisestä. Matkailuliikenteen koordinoinnissa ja matkailijoiden ja paikallisten liikkumistarpeiden yhdistämisessä keskeistä on kuulla matkailualan toimijoita ja huomioida heidän tarpeensa.

Pidämme tärkeänä toimenpiteissäkin mainittua edunvalvontaa, jotta Lapin elinkeinoelämä pysyy kilpailukykyisenä, Lappi saavutettavana ja kustannukset elinkeinoelämälle kohtuullisina.

Toimenpiteissä on myös nostettu työkonekaluston uudistaminen ja siirtyminen sähkö-, hybridi- tai biopolttoainekäyttöisiin koneisiin. Myös tässä on tärkeää tunnistaa pk-yritysten resurssien rajallisuus ja tarvittavat tukitoimet investointien tekemiseen. Lapin elinkeinoelämän kannalta on tärkeää, että alueen toimijoille mahdollistetaan myös tukitoimia isoja investointeja vaativiin kilpailutusvaatimuksiin vastaamiseksi, jotta paikalliset yritykset eivät jää kilpailutuksien ulkopuolelle.

Maankäyttösektorin toimenpiteissä korostamme myös metsätalouden ja -teollisuuden yritysten osallistamisen tärkeyttä toimenpiteiden suunnittelussa.

Pidämme hyvänä, että vähäpäästöisten julkisten hankintojen edistämisessä on huomioitu myös pienien ja paikallisten yritysten mahdollisuudet osallistua julkisiin hankintoihin. Mielestämme on myös kannattavaa, että julkisissa hankinnoissa huomioitaisiin tuotteiden ja palveluiden elinkaaren aikaiset päästöt eikä pelkästään hankintahintaa. Uskomme tämän tukevan paikallista elinkeinoelämää ja kannustavan kestävien tuotteiden ja palvelujen kehittämistä. Hankinnoissa tulisi huomioida kestävyysnäkökulmat kokonaisuutena, ei pelkästään päästöihin rajautuen.

Mielestämme on tärkeää, että strategiassa on huomioitu elinkeinoelämän murroksen edistäminen ja kuntien rooli elinkeinoelämän vähähiilisen toiminnan edellytysten luomisessa. Pidämme tässä ehdotettuja toimenpiteitä hyvinä ja tarpeellisina, ja huomioiden elinkeinoelämän tärkeän roolin ilmastonmuutoksen hillinnässä kannustamme tällaisten toimien priorisoimiseen.

Matkailusektorin toimenpiteisiin ehdottaisimme myös selkeämpää koordinaatiota ja elinkeinoelämän vahvaa osallistamista. On hyvä huomioida, että suunnitelmassa ehdotetun lentoyhtiöiden päästövähennystoimiin ohjaamisen keinot Lapin matkailutoimijoilla ovat hyvin rajalliset, sillä päästövähennystoimet tehdään ilmailualalla kansainvälisesti. Lentoliikenne on tärkeä edellytys kansainväliselle matkailulle Lapissa.

Suunnitelmassa mainitaan matkailijamaksun hyödyntäminen. Matkailijamaksua on Pohjoisen Suomen ohjelmassa esitetty veroluonteisena majoituksen yhteydessä perittävänä lisämaksuna eikä sen toteuttamisedellytyksistä ole vielä tehty selvitystä. Huomautamme, että veron tai veroluonteisen maksun tuottoja ei voida korvamerkitä johonkin tiettyyn tarkoitukseeen. Jää myös epäselväksi, mitä ilmastosuunnitelmassa tarkoitetaan matkailijamaksun ohjaavalla roolilla.

Luku 7: Mitä huomioita herää suunnitelman seurannasta ja toimeenpanosta?

Kts. yleisen johdannon kommentit seurannasta. Lisäksi mielestämme jää epäselväksi, miten käytännössä strategia toimeenpannaan. Kuka ottaa omistajuuden strategiasta ja sen toimeenpanosta ja toimenpiteiden viemisestä käytäntöön? Jatkoa varten on hyvä täsmentää, mikä taho strategian toimeenpanosta vastaa ja miten eri toimijoita siihen velvoitetaan tai kannustetaan.

Vapaa sana, muut huomiot hillintäsuunnitelmasta?

Näemme, että strategiaa olisi vielä tarpeen jatkokehittää konkreettisemmaksi toimenpidesuunnitelmaksi, jossa toimenpiteet priorisoidaan, aikataulutetaan ja vastuutetaan soveltuville tahoille.

Lisäksi nostamme esiin, että kansallinen ilmasto- ja energiastrategia sekä keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma (KAISU) ovat myös olleet lausunnoilla. Mahdolliset päivitykset näihin kansallisen tason strategioihin ja suunnitelmiin tulisi huomioida myös Lapin ilmasto- ja energiastrategiassa.

Lapin alueellinen ilmastonmuutokseen sopeutumisen suunnitelma

Luku 1: Suunnitelman tavoitteet, miltä sopeutumissuunnitelman tavoitteet vaikuttavat?

Suunnitelman tavoitteet ovat mielestämme hyviä. Pidämme tärkeänä, että tavoitteisiin on sisällytetty myös toimialojen tuki ilmastonmuutokseen sopeutumiseen sekä Lapin erityispiirteiden huomiointi.

Luku 2: Ilmastonmuutos Lapissa, onko kuvattu riittävällä tavalla?

Ilmastonmuutoksen kuvaus Lapissa vaikuttaa mielestämme kattavalta.

Luku 3: Ilmastoriskit, onko relevantit haavoittuvuudet ja altistumiset tunnistettu?

Instituutionaalisessa haavoittuvuudessa voitaisiin nähdäksemme huomioida myös Lapin pk-yritysten mahdollisuudet ja rajalliset resurssit sopeutumistoimiin ilmastonmuutoksen vaikutuksille alttiilla toimialoilla. Näitä on toki käsitelty tarkemmin sektorikohtaisessa riskiarvioinnissa.

Luku 4: Sektorikohtainen tarkastelu, miltä tarkastelun prosessi vaikuttaa, ovatko tunnistetut ilmastoriskit ja sopeutumisen toimenpiteet relevantteja, onko sektoreissa puutteita?

Pidämme hyvänä, että sektorikohtaisessa riskiarviossa on eritelty Lapille keskeisiä toimialoja ja järjestetty työpajoja sektorien edustajien kanssa, jotta toimialojen ääniä on päästy kuulemaan. Mielestämme on tärkeää, että toimenpiteiden sosiaalisia, ympäristö- ja taloudellisia vaikutuksia on myös arvioitu.

Pidämme tärkeänä, että metsäsektoria käsittelevässä osiossa on tunnistettu metsiin kohdistuvia, toisinaan myös keskenään ristiriitaisia eri sidosryhmien tavoitteita. Myös elinkeinoelämän osallistaminen toimenpiteisiin (oppaat, koulutus jne.) on mielestämme tärkeää käytäntöjen jalkauttamiseksi (esimerkiksi ”metsäalan ammattilaisten kouluttaminen” -kohta).

Kaikilla toimialoilla ei eritelty selkeää listaa toimenpiteistä, rahoitusmahdollisuuksista ja toteuttajista. Nähdäksemme toimenpiteet oli esitetty taulukkomuodossa vain niissä tapauksissa, joissa on järjestetty työpajoja sopeutumistoimiin liittyen, mutta näkisimme tämän tarpeellisena myös muiden toimialojen kohdalla. Esimerkiksi energiasektorin sopeutumisessa on nostettu keskeisiä pointteja, kuten tarvetta uusiutuvan energian tuotannon tasapainottamiseen esimerkiksi pumppuvoimala- tai akkuvarastohankkeilla, sähkön edelleen jalostaminen ja vedyntuotanto, sekä Lapissa tuotetun sähkön hyödyntäminen oman maakunnan tarpeisiin ja teollisuuden polttoaineeksi, mutta varsinaisia toimenpiteitä tällaisten toimien edistämiseksi ei ole kirjattu.

Myös pk-yritysten sopeutumistoimiin on kirjattu tarve uuteen palvelu- ja tuotekehittelyyn ja TKI-toiminnan panostuksiin. Tätä varten tarvitaan kuitenkin panostuksia myös julkisen rahoituksen saralla, jotta pk-yritysten TKI-toimintaa voidaan mahdollistaa.

Kaivoshankkeiden ja teollisuuden osalta on todettu, että sopeutumistoimenpiteiden suunnittelu on kunkin elinkeinotoimijan vastuulla. Toimenpiteissä olisi kuitenkin hyvä nostaa esiin julkisen sektorin rooli esimerkiksi kaavoituksen ja kehittämisrahoituksen ohjaamisella. Lisäksi osaamisen kehittämisen kautta voidaan tukea teollisuuden ja kaivosyhtiöiden mahdollisuuksia sopeutua ilmastonmuutokseen ja edistää vihreän siirtymän mukaisten hankkeiden toteutumista.

Huomiona myös, että teollisuuden sopeutumistoimia käsittelevässä luvussa viitataan EU:n ei-taloudellista raportointia koskevaan direktiiviin CSRD:nä. EU:n ei-taloudellista raportointia koskevalla direktiivillä viitataan aikaisempaan NFRD:hen (Non-Financial Reporting Directive), joka on korvattu yritysten kestävyysraportointia koskevalla direktiivillä CSRD:llä (Corporate Sustainability Reporting Directive). Kappaleen alussa myös todetaan, että tämän direktiivin piiriin kuuluvat yritykset ovat velvollisia tekemään kestävyysraportointia taksonomian mukaisesti. Kappaletta voisi olla hyvä tarkentaa, sillä CSRD pitää EU taksonomian (joka on oma asetuksensa) raportointivelvoitteiden lisäksi sisällään myös laajemmin kestävyysraportointivaatimuksia.

Kappaleessa mainitaan myös esimerkiksi, että ”taksonomiassa yritysten ilmastoriskitarkastelu jaetaan yrityksen omaan toimintaan kohdistuviin riskeihin, sekä riskeihin, jotka vaikuttavat yrityksen ulkopuolella esimerkiksi ympäristöön”. Tämän tulkitsisimme viittaavaan CSRD:n kaksoisolennaisuusperiaatteeseen, eikä niinkään EU taksonomiaan, joka on luokittelujärjestelmä yritysten kestävien toimintojen tunnistamiseksi ja niistä raportoimiseksi.

Pidämme hyvänä, että kuntien sopeutumistoimiin oli nostettu myös elinkeinoelämän kehittäminen ilmastonmuutosta koskevaa tietoa hyödyntäen.

Lisäksi näemme kannatettavana Lappi-brändin päivitettämisen kuvaamaan nykyistä enemmän myös lappilaista työelämää ja arkea. Investointien ja työvoiman houkuttelemiseksi on tärkeää, että Lappi näyttäytyy elinvoimaisena maakuntana, jossa on monia mahdollisuuksia myös esimerkiksi liike-elämän saralla. Myös ilmastonmuutoksen ympäristöön tuomiin muutoksiin sopeutumiseksi koemme brändikuvan monipuolistamisen tärkeäksi (esimerkiksi lumisen kauden lyhentyminen).

Luku 5: Toimeenpano ja seuranta, miltä suunnitelman toimeenpano ja seuranta vaikuttavat?

Mielestämme alueellisen ilmastonmuutokseen sopeutumiseen keskittyvän koordinaatioryhmän perustaminen on kannatettava ajatus. Uutta työryhmää perustettaesa on hyvä varmistaa, että eri työryhmien välille ei synny päällekkäisyyksiä tai ristiriitaisuuksia, maakunnassa toimii jo esimerkiksi Vihreän siirtymän jaosto. Lisäksi on tärkeää huolehtia sopeutumistoimien vastuuttamisesta ja koordinaatioryhmän työjaosta suhteessa näihin. Kuten luvussa todetaan, on toimeenpanon kannalta tärkeintä saada sopeutumissuunnitelmassa esitetyt toimet käyntiin ja viestittyä ulospäin niistä eri toimijoille.

Näkisimme, että suunnitelmassa esitetyt toimenpiteet olisi hyvä koota kaikkien toimialojen osalta yhtenäiseen muotoon (kts. edellisessä kohdassa esitetty kommentti toimenpidelistasta kaikkien toimialojen osalta) ja tehdä tarpeen mukaan toimenpiteiden priorisointia ja päävastuullisten määrittämistä. Jatkoa varten on hyvä täsmentää, mikä taho strategian toimeenpanosta vastaa ja miten eri toimijoita siihen velvoitetaan tai kannustetaan.

Seurannan osalta voisi olla hyvä laatia myös esimerkiksi alustava aikataulu seurannan toimenpiteistä. Esimerkkitaulukko toimenpiteiden arvioinnista ja seurannasta näyttää mielestämme hyvältä formaatilta.

Vapaa sana, muut huomiot sopeutumissuunnitelmasta.

Pidämme sopeutumissuunnitelmaa ja sen tausta-aineistoa kattavana sekä asetettuja tavoitteita hyvinä, ja kiitämme maakuntatasoisen suunnitelman laatimisesta. Toivomme, että suunnitelmaa kuitenkin vielä jämäköitetään toimenpiteiden osalta selkeämmäksi toimenpidesuunnitelmaksi. Pyydämme myös huomioimaan elinkeinoelämän tarpeet yritysten toimintaa koskevien toimien osalta – tässä myös edunvalvonnalliset toimet ovat tarpeen, jotta mahdollisestaan tukitoimia yritysten päästövähennys- ja sopeutumistoimiin.

Lisäksi nostamme esiin, että kansallinen ilmasto- ja energiastrategia sekä keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma (KAISU) ovat myös olleet lausunnoilla. Mahdolliset päivitykset näihin kansallisen tason strategioihin ja suunnitelmiin tulisi huomioida myös Lapin ilmasto- ja energiastrategiassa.

Lapin energiastrategia

Miltä energiastrategian kokonaisuus vaikuttaa?

Energiasektorilla on keskeinen rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä ja siihen sopeutumisessa. Samaan aikaan energian merkitys alueen elinkeinoelämälle ja taloudelle sekä huoltovarmuudelle on kriittisen tärkeä.

Kiitämme että Lapin energiastrategiasta on nyt laadittu luonnos. Suomessa hallitus on asettanut kunnianhimoisia tavoitteita, mm. puhtaan sähköntuotannon kaksinkertaistaminen ja 10 % osuus EU:n puhtaan vedyn tuotannosta ja jatkokäytöstä. Kun energianmurrosta vauhditetaan, on tärkeää, että Lapilla on strategia, joka kuvaa Lapin tahtotilan, roolin ja toimet energiasektorin suhteen.

Ehdotamme, että johdanto-osioon kirjoitettaisiin selkeästi auki mikä Lapin energiastrategia on, mikä on sen tehtävä ja tavoite, ja kenelle se on suunnattu. Nyt tämä on kirjattu selkeästi ja tiiviisti auki vasta kappaleessa 7.

Pidämme hyvänä, että Lapin energiastrategiassa kansallisen ja Euroopan unionin tason energiasektoria koskevia kehityskuvia ja linjauksia tuodaan alueen toimintaympäristöön.

Strategiassa taustoittaminen, nykytilakuvaukset ja skenaariot ovat kattavia. Energiateemaan ja investointeihin liittyy erilaisia intressejä ja mielipiteitä, siksi linjausten tekeminen on haastava tehtävä ja se myös jonkin verran näkyy strategian teksteissä. Toivoisimme, että vision ja tavoitteiden osalta otettaisiin aktiivisempi, kunnianhimoisempi ote ja toimenpideohjelmaa kirjoitettaisiin enemmän auki ja selkeytettäisiin.

Luku 2: Energiajärjestelmän nykytila, onko nykytilaa kuvattu riittävällä tavalla?

Nykytilan kuvaus on laaja ja faktapohjainen. Siinä tuodaan hyvin esiin Lapin energiajärjestelmän keskeiset piirteet. On myös hyvä, että huoltovarmuus ja siirtoverkon kapasiteetti mainitaan keskeisinä tekijöinä. Täydennyksenä korostamme, että Lappi on kriittinen myös kansallisessa huoltovarmuudessa, erityisesti sähkönsiirron, varavoiman ja polttoainehuollon näkökulmasta.

Ehdotamme, että tekstissä voisi tuoda vahvemmin esiin, kuinka Lapin elinkeinoelämä ja toimialat – etenkin kaivos- ja metalliteollisuus, metsäteollisuus ja matkailu  -  tarvitsevat vakaata ja kilpailukykyisesti hinnoiteltua energiaa, jotta kilpailukyky ja kasvumahdollisuudet säilyvät.

Luku 3: Energiajärjestelmän kehityskuvat, miltä kehityskuvat vaikuttavat?

Lapin energiastrategiassa esitetyt kehityskuvat – vaihteleva uudistuminen, tasainen uudistuminen, maakunnan mullistuminen ja pysähtyneisyyden polut – antavat näkemyksemme mukaan hyvän ja monipuolisen kuvan siitä, millaisia mahdollisia kehityssuuntia Lapin energiajärjestelmälle voidaan hahmottaa. Kehityskuvat esittävät selkeästi vaihtoehtoiset tulevaisuuden polut ja avaavat niiden vaikutuksia alueen talouteen, ympäristöön ja sosiaaliseen hyväksyttävyyteen.

Kehityskuvissa ja strategiassa yleisesti voisi mielestämme tunnistaa vielä paremmin, että Lappi on osa laajempaa pohjoisen Euroopan energiajärjestelmää ja niin rajan takana kuin naapurimaakunnissa tapahtuva kehitys vaikuttaa myös Lapin alueella. Lapin kilpailukyky rakentuu paitsi kotimaisista ratkaisuista, myös verkottumisesta Ruotsin, Norjan ja EU:n markkinoihin (sähkön siirtoyhteydet ja vetyverkko).

Luku 4: Energiajärjestelmän kehittämisen visio ja periaatteet, mitä huomioita nousee esiin visiosta ja periaatteista?

Strategiassa esitetty visio "Lapin energiajärjestelmä mahdollistaa hiilineutraalin, omavaraisemman ja kestävän tulevaisuuden, joka tukee elinkeinoelämän kilpailukykyä, väestön hyvinvointia ja alueen elinvoimaa " antaa hyvän ja tasapainoisen kuvan Lapin tavoitteista. Se tunnistaa sekä aluetalouden että asukkaiden näkökulmat ja sitoo ne yhteen energiajärjestelmän kehittämiseen. Näkemyksemme mukaan visio voisi kuitenkin olla kunnianhimoisempi. Nykyinen sanamuoto "mahdollistaa" jättää passiivisen vaikutelman, kun mielestämme Lappi voisi asemoitua aktiiviseksi toimijaksi ja kansainvälisesti houkuttelevaksi investointiympäristöksi.

Kehittämisen kolme strategista tavoitetta ovat: Elinvoima ja positiiviset ilmastovaikutukset, Sosiaalinen hyväksyntä ja yhteensovittaminen sekä Luonnon monimuotoisuus. Mielestämme strategisissa tavoitteissa tulisi elinvoiman lisäksi nostaa esiin energiasektorin mahdollisuus toimia Lapin elinkeinoelämän kasvun ajurina ja uusien investointien houkuttelijana.

Visio sekä sen alla kehittämistavoitteet ja kehittämisperiaatteet kuvaavat laadullisesti hyvällä tavalla millaisilla periaatteilla kehittämistä tehdään. Tämän lisäksi kaipaisimme strategiaan vielä selkeämpää linjausta siitä, minkä suuruista energiamurrosta Lapissa tavoitellaan. Strategiassa esitetyt skenaariot kuvasivat vaihtoehtoisia tulevaisuuksia energian tuotannon ja kulutuksen, vetytalouden, aluetalouden, investointien jne. suhteen. Mielestämme Lapissa voitaisiin ottaa kunnianhimoinen tavoite ja pyrkiä kohti tuotannon merkittävää kasvua, arvonlisää, uusia investointeja ja vetytaloutta sekä talouden ja elinvoiman kasvua (kuten skenaariossa 3) samalla edistäen parhaalla mahdollisella sosiaalinen hyväksyttävyyden säilymistä.

Luku 5 ja 6: Toimenpiteet ja seuranta, miten kommentoit energiastrategian toimia ja seurantaa?

Toimenpideohjelmassa nyt esitetyt toimenpiteet ovat mielestämme kannatettavia, mutta kokonaisuudessaan toimenpideosio kaipaa vielä pientä selkeyttämistä.

Energiavaihemaakuntakaavan laatiminen on mukana toimenpiteissä ja pidämme tärkeänä sen ripeää edistymistä. Pumppuvoimahankkeiden edistäminen on keskeinen osa säätökyvyn parantamista ja huoltovarmuutta, pidämme hyvänä, että pumppuvoimalan rakentaminen on mainittu ”energiamuotopaletti”-toimenpiteessä. Huomautamme, että tuulivoimahankkeet etenkin itäisessä Lapissa törmäävät aluevalvonnan rajoitteisiin. Mielestämme Lapin energiastrategiassa tulisi kirjata, että tähän haasteeseen haetaan aktiivisesti ratkaisua.

Toimenpiteissä on maininta kuntien välisen Invest -in työn vahvistamisesta ja Lapin liiton yhteistyöstä kuntien ja muiden toimijoiden kanssa. Pyydämme tässä huomioimaan, että Pohjoisen Suomen ohjelmaan sisältyvää maakunnallisten investointitiimien työtä jo suunnitellaan Lapin ELY-keskuksen (tuleva elinvoimakeskus) vetämänä.

Mielestämme olisi tärkeä kirjoittaa toimenpiteisiin näkyvämmin auki, että Lappiin tavoitellaan aktiivisesti uusia investointeja, joilla nostetaan tuotetun sähkön jalostusastetta (vety, e-polttoaineet, datakeskukset). Pohjois-Suomella on aidot mahdollisuudet nousta Pohjois-Euroopan kärkialueeksi vedyntuotannossa ja sen jatkojalostuksessa.  Pidämme hyvänä, että vetyputki-hankkeen toteutuminen vuoteen 2035 mennessä on tavoiteaikataulussa mukana.

Lapin ilmastoviestintä- ja osallisuussuunnitelma

Luvut 1 ja 4: Miltä viestintä- ja osallisuussuunnitelman tavoitteet vaikuttavat?

Tavoitteet vaikuttavat hyviltä. Viestintä ja osallisuus ovat välttämättömiä, jotta ilmasto- ja energiastrategia saadaan vietyä käytäntöön. Tavoitteissa korostetaan, että viestintä- ja osallisuussuunnitelmalla pyritään huomioimaan erityisesti tavallisten lappilaisten mahdollisuudet osallistua ilmastotalkoisiin.

Tässä nostaisimme kuitenkin esille myös esimerkiksi pk-yritykset ja yrittäjät, ja että myös heitä on tarpeen osallistaa ja viestiä heille ilmasto- ja energiastrategiasta, minkä vuoksi myös näille toimijoille voisi olla eriteltynä tavoitteita ja toimenpiteitä osana viestintä- ja osallisuussuunnitelmaa, esimerkiksi toimialojen mukaan kohdennettuna.

Luku 2: Miltä osallisuussuunnitelma ja sen toimenpide-ehdotukset vaikuttavat?

Osallisuussuunnitelma vaikuttaa mielestämme hyvältä. Haluamme kuitenkin kommentoida, että erilaisissa verkostoissa ja työryhmissä on tärkeää huomioida, ettei niissä synny päällekkäisyyksiä ja että niiden roolit suhteessa toisiin ovat selkeitä.

Luku 3: Miltä viestintäsuunnitelma ja sen toimenpide-ehdotukset vaikuttavat?

Viestintäsuunnitelma ja toimenpide-ehdotukset vaikuttavat hyviltä. Myös tässä elinkeinoelämää voisi tuoda mukaan lähemmin – esimerkiksi kannustaa myös yrityksiä osallistumaan viestintään tuomalla esiin omia toimiaan ja hyviä käytänteitä ilmastoystävällisempään toimintaan liittyen.

Vapaa sana, muut huomiot Viestintä- ja osallisuussuunnitelmasta.

Tämä koskee myös muita osioita, mutta viestintä- ja osallisuussuunnitelma sisälsi vielä melko paljon kirjoitusvirheitä ja kaipaa oikolukua.

Lisäksi huomiona, että yhteensä Lapin ilmasto- ja energiastrategia pitää sisällään melkein 300-sivuisen tietopaketin – jokin tiivistelmä ja yhteenveto toimenpiteistä voisi olla tarpeen. Myös ilmasto- ja energiastrategia itsessään tulisi olla saatavilla helposti ymmärrettävässä ja sisäistettävässä muodossa.

Kuva: Vastavalo | Jani Seppänen