Lausunto: Lapin hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluiden palveluverkon muutokset

Lapin kauppakamari kiittää mahdollisuudesta lausua Lapin hyvinvointialueen luonnoksesta sosiaali- ja terveyspalveluiden palveluverkkoon kohdistuvista muutoksista.

Talouden tasapainottamisesta

Lapin kauppakamari pitää tärkeänä hyvinvointialueen talouden tasapainottamista, sekä toimia joilla kestävällä tavalla varmistetaan, ettei alijäämää enää tulevina vuosina synny. Ymmärrämme ihmisten huolen lähipalveluista ja lähetämme terveisemme myös valtiolle riittävän palvelutason turvaamiseksi harvaan asutussa Lapissa.

Laphan oman päätöksenteon osalta Lapin kauppakamari pyytää kiinnittämään huomiota elinkeinoelämän tarpeisiin osana muutosta.

Lapin työpaikoista 66 prosenttia on yksityisellä sektorilla. Suurimmat työllistävät sektorit ovat liike-elämää palveleva toiminta (kuten vuokratyö), teollisuus, tukku- ja vähittäiskauppa sekä matkailu. Teollisuuden, kaivosteollisuuden ja metsäteollisuuden työpaikat syntyvät suurilta osin ulkomaankauppaa tukevalle vientitoimialalle, joka on puolestaan julkisten palveluiden rahoitusjärjestelmän kestävyyden perusedellytys. Liiketoimintaa tarvitaan hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden rahoittamiseksi.

Elinkeinojen osalta Lapissa tilanne ja näkymät ovat muuhun maahan verrattuna suhteellisen hyvät. Erityisesti matkailussa ja kaivossektorilla nähdään hyvää vuosittaista kasvua. Lapissa on käynnissä investointiaalto, joka parhaassa tapauksessa voi tuoda Lappiin yli 30 miljardin euron investoinnit vuoteen 2035 mennessä.

Palveluverkon muodostamisen periaatteet

Meri-Lappi on yksi Suomen merkittävimmistä teollisuus- ja vientialueista, minkä lisäksi lähialueilla toimii eri teollisuuden ja energiatuotannon sektoreiden kannalta keskeisiä toimijoita. Toimintavarmuuden ylläpito sekä turvallisuus edellyttävät osaltaan nopeasti saavutettavia terveyspalveluja. Länsi-Pohjan sairaalan erikoissairaanhoidon alasajosta huolimatta tulee alueen terveydenhuollosta huolehtia.

Suunnitelma ei käsittele Meri-Lapille ominaista suurteollisuutta ja sen erityispiirteitä. Alueella toimii paljon raskasta teollisuutta ja metsäteollisuutta, ja työtä tukevat toimijoiden erinäiset alihankintaketjut. Suurteollisuuden toiminta tapahtuu kolmivuorotyössä ympäri vuorokauden, ja toimintaan kuuluu usein työskentely eri kemikaalien sekä kaasujen parissa. Turvallisuus on toimijoille ensiarvoisen tärkeää ja siitä huolehditaan erityisellä tarkkuudella, mutta tästä huolimatta sairaanhoidolla sekä pelastustoimella tulee olla Meri-Lapin alueella riittävä resurssointi ja kyvykkyys toimia vuorokauden ympäri myös suuremman kokoluokan onnettomuuksissa.

• Lue myös: Lausunto Lapin hyvinvointialueen sote-palvelustrategiasta ja talouden sopeuttamisohjelmasta

Teollisuuden lisäksi matkailu on Lapissa tärkeä elinkeino, ja matkailun kasvun ollessa voimakasta tulee sosiaali- ja terveydenhuollon riittävyys turvata myös matkailukeskuksien lähialueilla. Sesonkiajat vaikuttavat terveydenhuollon kuormitukseen ja olemme huolissamme, että tällä hetkellä resurssointi kasvavan matkailun osalta ei ole kohdillaan erityisesti palo- ja pelastuslaitoksen toiminnassa. Matkailun sesonkiajat ja kasvava kesämatkailu on otettava huomioon palveluverkon suunnittelussa ja palveluiden resurssoinnissa.

Tunturi-Lapin seutukunnassa asuu vakituisesti noin 14 000 henkilöä ja Pohjois-Lapin seutukunnassa vajaa 17 000 henkilöä. Esimerkiksi joulukuussa 2024 molemmissa seutukunnissa rekisteröityviä majoittujia oli noin 60 000. Tunturi-Lapin osalta tämä tarkoittaa väkimäärän kasvua n. 5,3 kertaiseksi, ja Pohjois-Lapissa 4,5 kertaiseksi tavalliseen väkimäärään verrattuna.

Palveluverkon muutokset on aina arvioitava elinkeinoelämän toimintavarmuuden sekä yritysten toimintaedellytysten näkökulmasta. Tällä hetkellä palveluverkkosuunnitelmassa ei mainita sanallakaan elinkeinoelämää tai yrityksiä tai sitä, miten niissä tapahtuvia muutoksia on analysoitu osana palveluverkkosuunnitelmaa.

Lapin kauppakamari pitää tärkeänä, että Lapin hyvinvointialueen palveluverkko turvaa teollisuuden toimintavarmuuden, matkailun kasvun edellytykset sekä työntekijöiden tasavertaisen pääsyn hoitoon. Kauppakamari korostaa tarvetta löytää ratkaisuja, jotka yhdistävät taloudellisen sopeuttamisen sekä elinkeinoelämän toimintaedellytysten turvaamisen.

Esitys:

Esitämme, että palveluverkon muodostamisen periaatteisiin lisätään elinkeinoelämän ja yritysten tarpeet yhdeksi keskeiseksi palveluverkon muodostamisen periaatteeksi.

Lisätään kohta: “Palveluverkossa huomioidaan elinkeino- ja yrityselämän tarpeet."

Lisäksi esitämme, että palveluverkkosuunnitelma arvioidaan elinkeinoelämän tarpeiden perusteella.

Kuva: Lapin materiaalipankki | Maija Hagberg