Lausunto: Lapin alueellinen metsäohjelma

Lausunto 13.10.2025

Lapin kauppakamari kiittää mahdollisuudesta lausua Lapin metsäohjelman luonnokseen. Lapin metsäohjelma 2026–2030 perustuu kansalliseen metsästrategiaan ja on laadittu laajassa alueellisessa yhteistyössä. Tavoitteena on turvata metsien monipuolinen ja kestävä käyttö sekä vahvistaa metsäalan elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä.

Lapin suhdannekatsauksen mukaan metsäsektori on edelleen Lapin yksi vahvoista tukijaloista. Metsäteollisuuden liikevaihto oli vuonna 2023 833 miljoonaa euroa ja siihen liittyi 1072 henkilötyövuotta. Metsätalous on yksi Lapin erikoistumisaloista suhteessa muihin Suomen maakuntiin. Metsätalouden roolia on kasvattanut Metsä Groupin suuri tehdasinvestointi Kemissä, mutta myös puuta jalostavan sahateollisuuden suuret investoinnit Lapissa.

Siksi onkin hyvä, että ohjelma tunnistaa hyvin metsätalouden roolin Lapissa, kuten ohjelmassa todetaan: “Lappi on Suomen suurin maakunta metsäpinta-alaltaan ja metsien kasvultaan.”

Visio

Visio: Vastuullinen ja kilpailukykyinen metsäala – elinvoimaiset metsät, monimuotoinen luonto ja kestävä biotalous.

Lapin kauppakamari kannattaa metsäohjelman visiota, joka painottaa metsäalan tulevaisuutta kasvun näkökulmasta. Visio huomioi hyvin kansallisen metsästrategian, joka tukee kilpailukykyä metsäalalla ja sitä, että metsät ovat myös tulevaisuudessa aktiivisessa ja monipuolisessa käytössä.

Metsäalaan ja metsätalouden vaikutuksiin liittyy yleistyksiä ja väärää tietoa. Tästä syystä on hyvä, että metsiin liittyvässä politiikkatyössä ja päätöksenteossa pohjataan entistä enemmän tietoon niin metsäteollisuuden talousvaikutusten, kuin metsien kestävän hoidon näkökulmasta. Korostamme luotettavan tiedon saatavuuden tärkeyttä asiassa.

Toimenpiteet

Päämäärä 1: Metsät ovat aktiivisessa, kestävässä ja monipuolisessa käytössä

Metsiin kohdistuu erilaisia käyttötarpeita. Porotalouden ja matkailun lisäksi metsämaata tarvitaan yhtä enenevissä määrin myös energian tuotantoon ja kaivosteollisuuden käyttöön. Maakunnan laaja koko huomioiden erilaisten toimintojen yhteensovittaminen on hyvinkin mahdollista ja maanomistajalla on suuri vastuu näiden suurten yhteiskunnallisten teemojen edistämisestä.

Esitämme, että toimenpiteessä 5.3 mainitaan energiantuotanto sekä kaivannasteollisuus osana metsämaiden käyttötarpeita.

Metsätieverkoston kunnostaminen on kriittisen tärkeää. Metsätoimijoiden on yhdessä vaikutettava valtion rahoitusperusteiden ja Liikenne12 -suunnitelman muotoutumiseen niin, että vähäliikenteisten, mutta metsäteollisuudelle kriittisten teiden kunto ei entisestään rapistu. Rahoituskriteereissä on liikennemäärien ja yksittäisten liikennesuoritteiden sijaan pohjattava liikenteen massamääriin, sekä liikenteen tuottamaan arvonlisään.

Esitämme kohtaan 5.5 lisättäväksi, että alueen toimijat tekevät aktiivista vaikuttamistyötä alemman tieverkon rahoituskriteerien muuttamiseksi palvelemaan paremmin puunkorjuun tarpeita.

Metsien aktiivinen ja monipuolinen käyttö houkuttelee myös jalostusarvon kasvattamiseen, sekä uusien biotuoteinnovaatioiden kehittämiseen, jotka ovat omiaan tukemaan metsätalouden arvonlisän kasvua alueella.

Koska Lapissa on erityisen paljon valtion omistamaa metsämaata, korostuu valtion rooli ammattimaisena metsänhoitajana. Metsiä tulee hoitaa ammattilaisten ohjeiden mukaan ja hakkuiden oltava linjassa puuston vuotuisen kasvun kanssa. Metsien monikäytön vuoksi alueellinen vuoropuhelu Lapissa metsänomistajien ja metsän käyttäjien kanssa on oltava aktiivista.

Ehdotamme lisättäväksi toimenpiteeksi vuosittain järjestettävää metsäfoorumia, jossa tarjotaan sekä ajantasaista tietoa metsäasioiden tiimoilta, mutta myös mahdollistaa metsiin liittyvän vuoropuhelun. Käsityksemme mukaan foorumi on järjestetty edellisen kerran vuonna 2022 MTK:n toimesta ja Barentsin metsäfoorumi 2023, mutta olisi hyvä että keskustelulle löytyisi säännöllinen toimintatapa.

Päämäärä 2: Vahvistamme metsien elinvoimaisuutta, monimuotoisuutta ja sopeutumiskykyä

Ei huomautettavaa, haluamme vain tuoda esiin, että Lappi kantaa tällä hetkellä kokoaan suuremman vastuun lakiin perustuvan suojelun osuudesta koko Suomessa: Lapin osuus lakiin perustuvalla suojelulla 24,6%, kun koko Suomessa vastaava osuus on 10,8 %.

Metsien monimuotoisuus ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen ovat keskeisiä, mutta samalla on varmistettava, ettei sääntely heikennä elinkeinojen toimintaedellytyksiä.

Päämäärä 3: Rakennamme kilpailukykyistä toimintaympäristöä uudistuvalle ja vastuulliselle metsäalalle sekä vahvistamme tiedolla johtamista ja osaamista metsäalalla

Kannatamme metsäalan koulutuksen vetovoiman lisäämistä, sekä yhteistyötä elinkeinojen, kuten matkailun ja metsätalouden välillä.

Kannatamme myös lämpimästi biotuotteiden ja sivuvirtojen hyödyntämistä, sekä jalostusarvon kasvattamista koskevia kirjauksia.

Ehdotamme, että kohdassa 7.2 ehdotamme aukikirjattaisiin tavoite metsäalan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan (TKI) aktivoimiseksi. TKI toimintaan on saatavilla tällä hetkellä hyvin niin kansallista, kuin kansainvälistä rahoitusta. Lapin yrityksiä ja metsätoimijoita on kannustettava hakeutumaan TKI-toiminnan piiriin.

Toimenpiteessä 7.3 Suomen metsäkeskuksen kehittämishanke kuolinpesien purkamisesta jää lukijalle etäiseksi, joten sen tavoitteita voisi olla hyvä aukikirjoittaa.

Esitämme, että Lapissa lisätään viestintää metsien sukupolvenvaihdosten aikaansaamiseksi ennen kuin metsät siirtyvät kuolinpesien haltuun.

Kannatamme lämpimästi metsäalan tiedolla johtamisen lisäämistä, sekä viestinnän kehittämisestä Lapin metsien nykytilasta ja tulevaisuudesta.

Toimeenpano ja seuranta

Ohjelman toteutus on koko metsäalan yhteinen tehtävä. Metsäneuvosto seuraa toimenpiteitä, tekee välitarkastuksen 2028 ja antaa vuosittain lausunnon valtion tukitarpeista. Kehittämishankkeet ja rahoitus ovat keskeisiä toimeenpanon onnistumiselle.

Haluamme tuoda esille tarvetta selkeälle priorisoinnille ja konkreettisille toteutuksille, koska liian hajautettu ohjelma voi jäädä heikoksi. Korostamme tarvetta pitkäjänteiseen rahoitukseen metsien kehittämistoimien tiimoilta. Toimenpiteiden on oltava konkreettisia ja vastuunjaon toimenpiteiden toteutuksesta on oltava selkeä.

Kuva: Vastavalo | Juhani Syväoja