Lausunto: Hallituksen esitys matkailijaverosta

Lapin kauppakamari kiittää mahdollisuudesta lausua luonnoksesta hallituksen esitykseksi matkailijaverosta.  Esitysluonnoksen mukainen matkailijavero olisi oma-aloitteisesti tilitettävä, prosenttiperusteinen vero, jonka suuruus olisi 2–5 prosenttia majoituksen arvonlisäverottomasta hinnasta. Veroa perittäisiin ympärivuotisesti sekä kotimaisilta että ulkomaisilta matkailijoilta, ja kunta päättäisi sen käyttöönotosta sekä veroprosentista annetulla vaihteluvälillä. Lapin kauppakamari ei pidä matkailijaveron käyttöönottoa esitetyssä muodossa perusteltuna.

Esityksen merkittävimmät ongelmat liittyvät veron prosenttiperusteisuuteen, veron valvonnan toteuttamiskelpoisuuteen ilman lyhytvuokrauksen rekisteröintiä sekä puutteellisiin vaikutusarvioihin kilpailukyvyn ja matkailun kehittämisen näkökulmasta.

Matkailijaverokeskustelun poliittisena lähtökohtana on ollut kestävän matkailun edistäminen. Hallituksen esitysluonnoksessa kuitenkin todetaan, ettei matkailijaveron kuitenkaan voida nähdä olevan tarkoituksenmukainen väline matkailun kestävyystavoitteiden edistämiseen. Esityksen ainoaksi tavoitteeksi jää mahdollistaa kunnille uusi yleiskatteellinen verotulo. 

Prosenttiperusteinen veromalli on ongelmallinen 

Esityksessä ehdotetaan matkailijaveron määräytyvän prosenttiosuutena majoituksen hinnasta. Valtaosassa niistä Euroopan matkailukohteista, joissa matkailijaveroa peritään, se on kiinteä ja matkailijakohtainen. Suomeen esitetty prosenttiperusteinen malli johtaa siihen, että veron määräytyy vain majoituksen hinnan eikä matkailijamäärän tai matkailijan aiheuttaman palvelukuormituksen perusteella.  Matkailijan aiheuttama rasitus infralle ja kunnan palveluille ei riipu majoituksen hinnasta: korkeatasoisessa ja kalliimmassa majoituksessa yöpyvä matkailija ei käytä kunnan infrastruktuuria enempää kuin edullisemmassa majoituksessa yöpyvä, tilanne voi olla jopa täysin päinvastoin. Julkisessa   Veromalli kohdistaa suurimman verorasituksen laatuun, korkeamman arvon matkailuun ja korkealaatuisiin investointeihin. Samanaikaisesti sekä Suomen että Lapin matkailustrategioiden tavoitteena on kasvattaa matkailun arvonlisää, houkutella korkeamman kulutuksen matkailijoita ja lisätä laadukkaita investointeja. Esitetty veromalli toimii täysin näitä tavoitteita vastaan.  

Veron tasapuolisuus edellyttää lyhytvuokrauksen rekisteröintiä 

Esitysluonnoksen suurimpia ongelmia on veron tasapuolisuus ja valvonta. Esityksen mukaan vero kohdistuisi kaikkeen maksulliseen majoitukseen. Viranomaisilla ei kuitenkaan ole kattavaa tietoa siitä, mikä taho, missä ja kuinka laajasti lyhytvuokraustoimintaa harjoitetaan. Ilman tätä tietopohjaa tasapuolista kohdentumista ei voi vahvistaa ja valvonta jää vajavaiseksi.   Lyhytvuokrauksen rekisteröinti on edellytys sille, että velvoitteet ja valvonta kohdistuvat tasapuolisesti kaikkeen kaupalliseen majoitustoimintaan.  Lapissa rekisteröimättömän kaupallisen majoituskapasiteetin ja lyhytvuokrauskapasiteetin määrä on erittäin merkittävä.  Hallituksen esityksessäkin todetaan, että ilman majoittajien rekisteröitymisvelvollisuutta matkailijaveron valvonta on haasteellista. EU:n lyhytvuokrauksen rekisteröintiasetus (STR-asetus) mahdollistaisi kattavamman tiedon saamisen, mutta Suomessa asetuksen mukainen rekisteröintimenettely ja tiedonkeruun käyttöönotto on vielä ratkaisematta.  Lapin kauppakamari katsoo, että EU:n lyhytvuokrausasetuksen mukainen rekisteröintivelvoitteen käyttöönotto on matkailijaveron jatkovalmistelun ehdoton edellytys. Rekisteröinti lisäisi markkinoiden läpinäkyvyyttä, tukisi kilpailuneutraliteettia, mahdollistaisi matkailijaveron lisäksi mahdollisten vuorokausirajojen valvonnan ja yleisesti toisi edellytyksiä tiedolla johtamiselle.  

Vaikutusarviot eivät tunnista veron ongelmia suhteessa kilpailukykyyn ja matkailun kehittämiseen 

Lapin kauppakamarin näkemyksen mukaan luonnos ei tunnista riittävällä tavalla matkailijaveron vaikutuksia kilpailukyvylle ja matkailun kehittämiselle.  Suomen matkailualan kokonaisverotus on jo kansainvälisesti korkealla tasolla. Esimerkiksi Lapin matkailusta kertyi arvonlisä-, palkka- ja yhteisöveroja arviolta 293 miljoonaa euroa jo vuonna 2023. Hallituskaudella majoituspalveluiden arvonlisäverokanta on nostettu 10 prosentista 13,5 prosenttiin, mikä on lisännyt alan kustannusrasitusta ja heikentänyt kilpailukykyä suhteessa tärkeimpiin kilpailijamaihin. Matkailun arvonlisävero on nyt Suomessa kilpailijoita korkeammalla tasolla.  Esitysluonnoksen mukaan matkailijavero nostaisi majoituksen hintaa 2–5 prosenttia. Lakiesitys tunnistaa että vero vähentää matkailukysyntää. Kysyntää vähentävät vaikutukset todennäköisesti kohdistuisivat erityisesti niihin ajankohtiin ja kohderyhmiin, joissa hintaherkkyys on suurinta. Matkailun kehittämisen näkökulmasta tämä on ongelmallista.   Esityksen mukaan matkailijavero olisi ympärivuotinen, eikä sitä kohdenneta sesonkeihin. Lapin matkailun keskeinen kehitystavoite on ympärivuotisuuden vahvistaminen, eli matkailun kasvu talven huippusesongin ulkopuolella ja lumettomana aikana. Arvioimme, että uuden veron ja hinnan nousun kysyntää pienentävät vaikutukset näkyisivät vahvasti huippusesongin ulkopuolella, kun kilpailu on kovempaa, asiakkaalle on paljon vaihtoehtoja ja hintaherkkyys on suurempi. Näin ollen matkailijavero todennäköisesti heikentäisi edellytyksiä parantaa matkailun ympärivuotisuutta.   Matkailijavero koskisi myös kotimaisia matkailijoita, joka hyvin herkkä segmentti hintamuutoksille. Kotimaisen matkailun määrä Lapissa on viime vuosina vähentynyt merkittävästi. Majoituksen hinnan nousu uuden veron myötä vähentää kotimaan matkailua entisestään ja siirtää kysyntää ulkomaille. Suomen matkustustase on jo voimakkaasti alijäämäinen ja matkailijavero kotimaassa heikentäisi tilannetta entisestään.   Matkailijaveron vaikutukset eivät myöskään rajoitu majoitusalaan. Jos matkailijoiden määrä vähenee tai heidän muu kulutuksensa pienenee majoituksen hinnan noustessa, vaikutukset heijastuvat myös ravintoloihin, ohjelmapalveluihin, kauppaan, liikenteeseen ja muihin matkailusta riippuvaisiin toimialoihin.  Esityksen mukaan kunnat voisivat itse päättää matkailijaveron käyttöönotosta ja veroprosentista. Tämä voi johtaa tilanteeseen, jossa matkailukunnat soveltavat merkittävästi toisistaan poikkeavia verotasoja. Kuntien välinen mahdollinen verokilpailu ei tue matkailun pitkäjänteistä kehittämistä eikä investointiympäristön ennakoitavuutta.  

Vaihtoehtoiset ratkaisut 

Lapin kauppakamari toteaa että matkailijaveroa ei tule nyt esitetyssä muodossa edistää. Matkailun rahoitusta voidaan kehittää myös ilman nyt ehdotettua veromallia. Ensisijaisesti tulisi arvioida nykyisen matkailun tuottaman verokertymän jakautumista valtion ja kuntien välillä. Haasteena ei ole matkailun verotuksen vähäisyys, vaan verotulojen voimakas kohdentuminen valtiolle.  Mikäli matkailijoilta halutaan kerätä erillistä rahoitusta tulee huomioida seuraavat lähtökohdat. 

• lyhytvuokrauksen rekisteröinti tulee valmistella ja ottaa käyttöön 

• maksun tulee olla europerusteinen ja pohjautua matkailijamäärään (ei asiakkaan rahankäyttöön). 

• yleiskatteellisen veron sijaan matkailijamaksu-tyyppinen järjestelmä, jonka tuotot voitaisiin kohdentaa sitovasti matkailun kestävyyttä ja infrastruktuuria kehittäviin toimenpiteisiin.