fbpx

Osa 4: Vihreä siirtymä Pohjois-Ruotsissa

Pohjoisen alueen toimijat ovat viime aikoina vahvistaneet strategista vaikuttamisyhteistyötään. Sabrina Suikki Norrbottenin kauppakamarista pitää arktisen Euroopan vahvuuksia ja haasteita yhteisinä.

Lapin kauppakamari haluaa edistää pohjoisen raja-alueen investointipotentiaalin toteuttamista. Vihreän siirtymän kiihdyttäminen tarjoaa kauppakamarin teettämän selvityksen mukaan mahdollisuuksia vahvistaa pohjoisen alueen maiden välistä yhteistyötä. Kysyimme, miltä tilanne näyttää Norrbottenin kauppakamarin silmin.

Norrbottenin maakunta on Ruotsin pohjoisin alue. Se on kartalla noin 25 prosenttia Ruotsin pinta-alasta ja sen asukasmäärä 250 000 kattaa noin 2,5 prosenttia ruotsalaisista. Norrbottenin kauppakamarilla on noin 320 jäsenyritystä, joiden yhteenlaskettu liikevaihto on noin 132 miljardia kruunua. Jäsenyritykset työllistävät yhteensä noin 30 000 ihmistä.

Kansainvälisen kaupan asiantuntija Sabrina Suikki, mitkä ovat keskeiset, ajankohtaiset vihreän siirtymän investoinnit Norrbottenissa ja laajemmin Pohjois-Ruotsissa?

– Kartoitimme ennen koronapandemiaa Pohjois-Ruotsiin tulossa olevia investointeja. Tuolloin niitä oli 1070 miljardin kruunun arvosta, kun tänä päivänä pohjoisimmille alueille tulossa olevien investointien arvo on 1400 miljardia kruunua. Siitä 1000 miljardia sijoittuu Norrbotteniin ja 400 Västerbotteniin, meidän eteläpuolellamme olevaan maakuntaan.

– Tulossa olevista investoinneista 75 % on teollisia, 17 % infrastruktuuria, 6 % rakentamista ja 2 % alihankkijoiden investointeja. Tässä puhutaan isoista rahoista. Pelkästään tuo kaksi prosenttia tarkoittaa 25 miljardia kruunua. Kansantalouden näkökulmasta tämä on merkittävää, sillä viimeisimpien tilastojen mukaan Norrbottenissa on 830 vientiä tekevää yritystä. Kansainvälisen kaupan osaaminen on aina ollut vahvaa.

– Vihreän siirtymän investointien sydämessä ovat meidän mineraali- ja malmivarantomme. Jo nyt 65 % Ruotsin viennistä juuri tältä osalta ja 90 % koko Euroopan rautamalmin louhimisesta tulee Norrbottenin alueelta. Jotta malmia voidaan viedä maailmalle, tarvitaan investointeja varsinkin rautateihin ja satamiin. Metsäteollisuus on myös meille pohjoisessa tärkeä teollisuudenala. Kansainvälinen autotestiteollisuus on jo pitkään ollut vahvaa Arvidsjauressa ja avaruustestiteollisuus Kiirunassa. Luulajassa taas ICT-sektori on vahva. Myös turismi on viime vuosina muodostunut uudeksi perusteollisuudeksi Ruotsin Lapissa. Vihreä kestävä kasvu ja digitalisaatio näkyvät kaikilla Norrbottenin aloilla siinä, että prosesseja pyritään viemään läpi entistä tehokkaammin ja vientipalvelut kasvavat.

– Meneillään olevat ja tulevat suuret investoinnit Norrbottenissa eroavat aiemmista siten, että ne eivät ole poliittisesti päätettyjä, vaan markkinavetoisia. Meillä on siis paljon rohkeita ja innovatiivisia yritysjohtajia. Politiikan ja päättäjien tärkein rooli on nyt mahdollistaa raamit tälle kestävälle kasvulle. Yritykset ja markkinakysyntä toimivat investointien moottoreina.

Miten Ruotsin hallitus näkee pohjoisen tällä hetkellä? Ymmärretäänkö potentiaali?

– Pohjoisen potentiaali on aina tunnistettu, mutta kansallisesti sitä ei välttämättä ole aina tiedostettu, mikä merkitys Norrbottenilla on bruttokansantuotteelle ja koko Euroopalle. Meillä on hyvin vähän paikallisia päättäjiä Tukholmassa, mikä tietysti vaatii kauppakamariltamme paljon vaikuttamistyötä. Ruotsin neljä pohjoisinta aluetta – Norrbotten, Västerbotten, Västernorrland ja Jämtland Härjedalen – tekevät vaikuttamisyhteistyötä Brysselissä. Poliittiset päättäjät Tukholmassa on helpompi saada mukaan, kun näkemys on ensin viety läpi EU:n kautta, missä arktisen strategian merkitys sekä harvaan asuttujen alueiden haasteet ja mahdollisuudet ymmärretään usein paremmin.

Sumuinen mäntymetsä

Mitkä ovat Pohjois-Ruotsin vahvuudet ja haasteet vihreän siirtymän investointien kohdalla?

– Monet haasteistamme ovat myös mahdollisuuksia ja päin vastoin. Toimivat väylät ja infrastruktuuri on avain kaikkeen. Ruotsissa infrastruktuuriksi lasketaan vain liikenneväylät, mikä tekee energiainvestoinnit haastavammiksi. Me kauppakamarilla pidämme strategisesti parempana suomalaista mallia, missä energia nähdään osana infrastruktuuria. Ruotsin ja Suomen puolella ajankäsitys eroaa – suomalaiset toimivat usein päättäväisesti ja nopeasti, kun ruotsalaiset diskuteeraavat ja tekevät selvityksiä. Tehokkaammat ja läpinäkyvämmät lupaprosessit, niitä varsinkin pitäisi edistää Ruotsin puolella myös verrattuna Suomen malliin.

– Kestävä energia on meille suuri mahdollisuus. Facebook perusti datakeskuksen yli kymmenen vuotta sitten Luulajaan juuri siksi, että Norrbotten voi tarjota vihreää energiaa. Se aloitti tämän nykyisen investointibuumin. Olemme aiemmin vieneet aika paljon energiaa Suomeen ja muihin osiin Ruotsissa, mutta nyt me tarvitsemme sitä itse. Kapasiteettia täytyy lisätä, jotta tasapaino säilyy. Samalla täytyy pitää huolta siitä, että energiantuotanto pysyy kestävänä ja että energiaa tuotetaan siellä missä sitä tarvitaan, jotta kansallinen polarisointi vähentyy.

– Työvoiman saatavuus on suuri haaste Ruotsissa, Suomessa ja Norjassa, mutta emme usko sellaiseen kannibalismiin, että rupeaisimme viemään työvoimaa toisiltamme. Tarvitsemme kaikki kansainvälistä työvoimaa EU:sta ja sen ulkopuolelta. Tämä on myös strateginen mahdollisuus yhteistyöhön maidemme välillä, koska arktinen Eurooppa noin kahdella miljoonalla asukkaallaan on vetovoimaisempi kuin pienet maakuntamme yksinään. Sama pätee myös kansainväliseen kauppaan ja kilpailukyvyn kasvattamiseen.

Millaista rajoja ylittävää yhteistyötä Suomen kanssa tehdään? Mitä tulisi tehdä enemmän ja minkälainen yhteistyö kiinnostaisi Norrbottenin kauppakamaria?

– Meillä on pitkä historia rajoja ylittävästä yhteistyöstä Suomen kanssa. Norrbottenin kauppakamari on Tukholman jälkeen toiseksi vanhin kauppakamari Ruotsissa, ensi vuonna 120-vuotias. Kauppakamareille kansainvälinen verkosto on tosi tärkeä, joten olemme tehneet yhteistyötä myös Interreg- ja muiden EU-projektien merkeissä. Osittain yhteistyö on tiivistynyt sen vuoksi, että minä puhun suomea, mutta ennen kaikkea geopoliittisista syistä nyt viime aikoina. Olemme edustaneet jäsenyrityksiämme yhdessä erilaisissa poliittisissa vaikuttamistilanteissa, mikä on tuonut meitä kauppakamareita lähemmäs toisiamme. Tällaista strategista vaikuttamista me voisimme tehdä enemmänkin, esimerkiksi koskien arktisen Euroopan infrastruktuuria ja arktisen strategian vahvistamista.

– Yhteistyö on osa meidän DNA:tamme ja varsinkin vihreästä kasvusta puhuttaessa se on ratkaisevampaa kuin koskaan aiemmin. Vaikka Pohjois-Ruotsissa on ehkä päästy muita pidemmälle vihreän siirtymän investointien osalta, me näemme saman kehityksen ja samat vahvuudet myös Pohjois-Suomessa ja Pohjois-Norjassa. Investoinnit etenevät eri aikaan, mistä syntyy synergioita. Esimerkiksi Ruotsissa Norrbotten on ainoa alue, missä rakentamisen ennuste jatkuu positiivisena vuonna 2024, mutta rakennusfirmoista ja alihankkijoista on pula. Sitä työvoimaa ja osaamista, mitä me tarvitsemme rakentamiseen nyt, tarvitaan myöhemmin myös Suomen ja Norjan puolella.

– Vetovoimaisuuden kasvattaminen on meidän yhteinen tehtävämme. Kansainvälisen työvoiman näkökulmasta arktinen Eurooppa on se vetovoimainen alue. Kansainvälistä kilpailukykyä ja vetovoimaa on helpompi kasvattaa koko tälle alueelle yhdessä sen sijaan, että yksittäiset maat tai maakunnat tekisivät sitä yksin. Yhteistyötä kansainvälisen työvoiman saamiseksi voisimme tehdä enemmänkin.

– Samoin asuntotilanne on yksi niistä yhteisistä haasteistamme. Ilman asuntoja emme voi saada työvoimaa, eikä asuntoja tule ilman rakentamista. Teemme juuri nyt rajoja ylittävää yhteistyötä, missä katsotaan voisiko Norrbottenissa luoda asuntorakentamisen malleja, jotka voisi tuoda Suomeen vai olisiko Suomessa jo olemassa ratkaisuja, joita voisi käyttää täällä.

– Verkostoituminen avaa ovia yrityksille, joten järjestämme tapahtumia ja erilaisia B2B-matchmaking-tilaisuuksia, missä yritykset voivat löytää strategisia kumppaneita. Suosittelemme samaa niin paikallisille kuin kansainvälisille yrittäjille – heidän täytyy olla valmiita vastaamaan kestävän kehityksen kriteereihin, varustautua kovempaan kilpailuun ja siihen, että työvoima liikkuu enemmän. Kun alueelle tulee isoja investointeja ja urakoita, myös pienempien yritysten täytyy oppia löytämään omat strategiset ryhmät ja verkostot, joiden kanssa voi yhdessä vahvistaa kilpailukykyä ja jättää tarjouksia pärjätäkseen. Pientenkin tekijöiden tulee täyttää vihreän kasvun kriteerit, jotta koko arvoketju on kestävä.

Ihminen katsoo revontulia otsalampun valossa, vieressä kasa puutukkeja.

Voisiko Pohjois-Ruotsin kaltainen investointibuumi tapahtua myös Suomen Lapissa tai Pohjois-Suomessa? Miten?

– Kun me kauppakamarilla puhumme vihreästä kasvusta Pohjois-Ruotsissa, puhumme aina isommasta kuvasta ja myös arktisesta Euroopasta. Niin Pohjois-Ruotsiin, Pohjois-Suomeen kuin Pohjois-Norjaan on tulossa vihreää siirtymää, mikä myös luo synergioita. Pandemian aikana Norrbottenin vienti ei pienentynyt, vaan kasvoi. Haaste antoi uusia mahdollisuuksia myös kansainväliseen kauppaan. Vientipainotteiset yritykset löysivät helposti uusia tapoja mutkitella markkinoille. Nytkään Ruotsin taloudellisesta tilanteesta huolimatta mitään investointeja ei Norrbottenissa ole vedetty pois. Pikemminkin yritysten viesti on se, että jos me emme tee tätä vihreää siirtymää nyt, niin meillä ei ole toimialan tulevaisuutta. Meidän kauppakamarimme ja jäsenyrityksemme näkevät Norrbottenin ja koko arktisen Euroopan vihreän siirtymän välttämättömyytenä.

Artikkeli toteutettu Lapin liiton AKKE-rahoituksella. Lue lisää Vihreän siirtymän teollisen strategian toteutus ja viestintä -hankkeesta.

Kuva metsäst: Juhani Syväoja | Vastavalo
Kuva revontulista: Veli-Pekka Hentilä | Vastavalo

Siirry sisältöön