Osa 2: Strategisten väylien kehittäminen ja pohjoismainen yhteistyö
Pohjoisen teolliset investoinnit vihreään siirtymään lisäävät kuljetusvirtoja Lapissa tulevina vuosina. Väylien kehittämisessä kansanedustaja Heikki Autto laittaisi painoarvoa Liikenne 12 -suunnitelman päivitystyölle ja valtakunnallisen tason koordinoinnille maiden välillä.
Lapin kauppakamarin mukaan vihreä siirtymä edellyttää pohjoisella alueella strategisen infrastruktuurin rakentamista – investointeja etenkin liikenneväyliin ja energiansiirtoon.
Kansanedustaja Heikki Autto, millaisena näet Lapin väylien merkityksen, kun puhutaan vihreän siirtymän investointien mahdollistamisesta?
– Kaikki katseet ovat nyt kohti pohjoista, eri tahoilla eri syistä. EU:n strategisen autonomian kannalta on olennaista, että olemme riippumattomia autoritäärisistä maista ja heidän johtajiensa mielivallasta. Kun mietimme, onko meillä riittävästi omia luonnonvaroja, joita voimme kestävällä tavalla hyödyntää, emme mielestäni riittävän usein osaa nähdä logistiikan roolia. Esimerkiksi metsäteollisuudessa niin sanottu nollakantoraja muuttuu sitä mukaa, mistä asti puuta kannattaa korjata. Kaivosteollisuudesta puhuttaessa käytetty termi malmihan on taloustieteellinen termi. Jotta mineralisaatiosta syntyy malmia, pitää louhimisen ja jalostuksen olla logistisesti kannattavaa. Eli kun satsaamme Lapin liikenneväyliin, synnytämme uutta malmia.
Tiedetään, että pohjoisen teolliset investoinnit lisäävät kuljetusvirtoja tulevina vuosina. Jos ajatellaan kriisitilanteita, mikä mielestäsi on Lapin väylien rooli osana Suomen toimintavarmuutta?
– Suomelle on aivan välttämätöntä, että Lapin väylät ovat auki. Lappi avaa Suomelle maayhteyden Ruotsiin ja Norjaan, ja sitä kautta paremmat huoltovarmuusyhteydet Ruotsin kautta Tanskaan ja Keski-Eurooppaan. Mikäli Itämeri sulkeutuu Euroopassa olevan kriisin johdosta, ainoa yhteys Atlantin satamiin käy Lapin kautta
Mikäli liikenne Itämerellä häiriköityisi, Lapin kautta kulkevat väylät Pohjois-Atlantille olisivat kriittisen tärkeitä Suomelle myös Lapin kauppakamarin teettämän Vaihtoehtoiset merireitit -selvityksen mukaan. Pohjois-Norjan satamien kapasiteetti ei aivan vastaa tarpeeseen ja satamien käyttöä saatettaisiin rajoittaa kaksoiskäytön tarpeiden vuoksi. Ollaanko hallituksessa hereillä?
– Tämä asia pitää ottaa nyt vakavasti. Suomi on varautumisen suurvalta. Infrastruktuuria emme pysty rakentamaan silloin kun hätä on suurin, sen vuoksi varautuminen on isänmaan kannalta välttämätöntä nyt. Voimme kuitenkin tehdä välttämättömyydestä hyveen, sillä satsaamalla Lapin väylien parantamiseen parannamme samalla Suomen kilpailukykyä. Väyläinvestoinnit edesauttavat sitä, että Suomi voi menestyä muutenkin tulevina vuosikymmeninä.
– Suomen ulkopoliittisena tavoitteena on, että pohjoista käsiteltäisiin Naton piirissä yhtenä kokonaisuutena. En kuitenkaan jäisi odottamaan, millaisia linjauksia Naton suunnalta tulee. Tulee mitä tulee, pohjolan syvenevällä yhteistyöllä, varsinkin kun Ruotsinkin Nato-jäsenyys lähiviikkona toivottavasti realisoituu, on merkitystä. Sen jälkeen tullaan vaikkapa sellaisiin kohtiin kuin raideleveys, joka Suomella on erilainen kuin muilla. Voisiko jopa Rovajärvelle asti tulla sekä suomalainen että eurooppalainen raideleveys? EU painaa jäsenmaiden suuntaan päälle, eikä halua raideasioiden muodostuvan ongelmaksi. Meillä on pohjoisella kalotilla monia asioita, mitä ei osata valtakunnallisesti vielä pohtia.
Strateginen infrastruktuuri on yksi keskeinen pullonkaula pohjoisen vihreiden investointien tiellä. Millaisia päätöksiä käytännössä tarvitaan valtion ja alueen tasolla, jotta nämä etenisivät?
– Ilman hyviä suunnitelmia ei hankkeita tietenkään voi toteuttaa. Kaksitoistavuotinen suunnitelma, jonka mukaan valtakunnallista liikennejärjestelmää käsitellään, on juuri päivitettävänä. Tälle Liikenne 12 -suunnitelmalle vuosille 2025–2036 laittaisin painotusta. Sotilaallisen puolustamisen tarpeista täytyy huolehtia ensi tilassa, mutta yhtä lailla tärkeää on teollisuuden kilpailukyvyn varmistaminen. Rajat ylittävä liikenne nousee keskeiseen rooliin molemmista näkökulmista, ja siksi katseet kääntyvät nyt kohti pohjoista. Näissä on aika pitkät aikajänteet, kun näitä suunnitelmia tehdään. Hallituksen täytyykin kysyä, pitääkö huoltovarmuuden turvaamiseksi joitakin asioita tehdä normaalia nopeammin.
– Suomen geostrategisen aseman parantaminen edellyttää ratayhteyttä Pohjois-Atlantille. Siihenhän meidän pitäisi satsata ensimmäiseksi. Meillä ei ole esimerkiksi vaihemaakuntakaavaa linjauksesta, mitä kautta se voisi edetä. Tämä on sen luontoinen kysymys, missä Ruotsin ja erityisesti Norjan kanssa täytyy olla tiiviissä yhteistyössä. Nyt on esitetty, että Pohjoismaiden ministerineuvoston yhteyteen perustettaisiin liikenneasioita pohtiva neuvosto. Se voisi paneutua pohjoisimman kalottialueen kehitysnäkymiin.
– Suomi on nyt aktivoitunut hakemaan EU:lta rahoitusta konkreettisiin infrastruktuuri-investointeihin. Rahoitusta on haettu pääosin suunnitteluun, ja toteutukseen päästään vasta sen jälkeen. Voi toki sanoa, että suunnitelmat olisi pitänyt tehdä jo aiemmin, mutta nyt ei syyllisiä kaivata, vaan Lahtista ja konekivääriä. Päätöksiä täytyy syntyä kaikilla tasoilla mahdollisimman nopeasti. Minusta on tärkeää ja järkevää, että mukana on valtakunnallisen tason koordinointi maiden välillä.
New North -hanke tarttuu pohjoisen alueen yhteistyön sekä liikenne- ja logistiikkajärjestelmän kehittämiseen
Lapin liiton koordinoiman yhteispohjoismaisen New North -hankkeen on tarkoitus vahvistaa pohjoisen alueen yhteistyötä sekä liikenne- ja logistiikkajärjestelmää. Suunnittelujohtaja Paula Qvick, mitä konkreettisia ratkaisuja hankkeessa haetaan ja miten?
– Saimme Interreg Aurora -ohjelmasta noin kahden miljoonan euron rahoituksen kolmivuotiseen New North -hankkeeseen. Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisen alueen toimijat lähtivät hankkeeseen hyvin mukaan, mikä on erinomainen lähtökohta alueellisen yhteistyön parantamiseen. Kaikilla alueilla on tietysti omat konkreettiset tavoitteensa liikenne- ja logistiikkajärjestelmän kehittämisessä.
– Norjalaiset haluavat parantaa raskaan tavaraliikenteen mahdollisuuksia, mikä käytännössä voisi tarkoittaa yli 24 tunnin rekkaparkkeja ja kuljetusketjujen digitalisointia. Kun tiedettäisiin, missä on kuljetusta tarvitsevia tavaramääriä ja ihmisiä, saataisiin kuljetusketjujen käyttöasteita paremmiksi. Pohjois-Karjala vastaa kestävien ratakuljetuskäytävien työpaketista. Västerbottenissa taas halutaan kehittää ennen kaikkea sähköisen lentoliikenteen verkostoa pohjoisessa, mikä tarjoaa mielenkiintoisia mahdollisuuksia myös Suomelle itä–länsi-suuntaisen liikenteen kehittämisessä. Sisarprojektissa Fair2:ssa toteutetaan Skellefteån ja Kokkolan välinen sähköisen lentoliikenteen pilotti.
– Lapin liiton vastuulla on huoltovarmuuden kehittäminen ja yhteistyö hankkeessa. Huoltovarmuuteen ja kuljetusketjujen sujuvuuteen liittyen on viime aikoina valmistunut hyvin paljon erilaisia selvityksiä. Analysoimme selvitykset ja koordinoimme hankkeeseen kuuluvat ostopalvelut, muun muassa selvitykset, saumattomana jatkona jo valmistuneisiin raportteihin.
– Pyrimme hankkeessa lisäämään toimijoiden välistä yhteistyötä ja yhdistämään selvitys-, suunnitelma- ja edunvalvonta-aineistoja, joita voidaan hyödyntää päätöksenteossa kaikissa maissa. Asiat etenevät, kun yhteistyö saadaan tukevalle pohjalle sekä yhteinen tieto ja tavoitteet selkeään ja havainnolliseen muotoon.
Millaisia odotuksia Lapissa on hallitusohjelman toimeenpanon osalta?
– Pohjoisen painoarvo on noussut. Huoltovarmuushaasteiden ohella ympärillämme on 40 miljardin euron investointipotentiaali. Kaikki nämä kaivokset ja tuulivoimapuistot kotimaassakin edellyttävät, että infra on kunnossa. Turhan usein liikennejärjestelmien suunnittelussa näkyy kuitenkin ajattelu pelkästään henkilöliikenteen ehdoilla. Palvelutaso unohtuu. On selvää, että kapasiteettimme ei riitä kriisitilanteen kuljetustarpeisiin. Tiestön korjausvelka koko Lapissa on suuri, pääteiden palvelutaso ei riitä, eikä vaihtoehtoisia reittejä ole. Nykyinen hallitus on luvannut korjata tilanteen, joten luotan siihen, että se näkyy Liikenne 12 -suunnitelmassa muun muassa tiestön ja Oulu–Tornio-radan palvelutason parantamisena.
– Kestävyystavoitteet tulevat korostumaan tulevaisuudessa. Tämä koskee sekä tavarakuljetuksia että henkilöliikenteen matkaketjuja. Kirkkaana tavoitteena tulee olla se, että kansainvälinen matkailija voi ostaa matkan ovelta ovelle. Lapissa pitää pystyä kehittämään myös junalla kulkemisen mahdollisuutta. Tarvitsemme valtion ostoliikennepäätöksen Tornioon tulevalle junaliikenteelle, kun raideyhteyden sähköistys valmistuu 2025 vuoden alkuun. Odotan, että Liikenne 12 -suunnitelmassa ja pohjoisessa ohjelmassa otettaisiin kantaa siihen, mitkä tulevat raidelinjaukset ovat ja myös Puolustusvoimat tulisivat esille omilla tarpeillaan.
Kapulanvaihto – yksi kysymys edelliseltä haastateltavalta ja yksi seuraavalle
Haastattelusarjan edellisessä osassa haastattelimme Kauppakamarin johtavaa elinkeino- ja ilmastoasiantuntijaa Teppo Säkkistä. Hän halusi esittää kansanedustajalle seuraavan kysymyksen: ”Miten Suomi vastaa Ruotsin ja Norjan kilpailuun, jotta pohjoinen Suomi on houkutteleva paikka tulla työhön niin ulkomailta kuin muualta Suomesta”. Mitä vastaat tähän, Heikki Autto?
– Suomi on perinteisestikin ollut maailman turvallisin maa ja Nato-jäsenyys lujittaa tätä mielikuvaa. Meillä on valtavasti ihmisiä Suomessa, joilla on tausta Lapissa ja jotka haaveilevat Lappiin muuttamisesta. Kovat kilpakumppanit meillä on, se on selvä ja sehän nähdään jo nyt, että sieltä rajojen takaa houkutellaan suomalaisiakin töihin. Tässä tottakai Suomen täytyy tehdä tarvittavia toimia. Lapin ihmisten leipä on usein murusina maailmalla. Konkreettiset rajaesteet täytyy saada minimoitua, jotta työn tekeminen esimerkiksi rajan molemmin puolin sijoittuvissa rakennuskohteissa on osaajille mahdollista, olipa koti missä hyvänsä. Ja usein ihminen mieluiten asettuu paikkakunnalle, jossa on vireää matkailua, kulttuuritapahtumia ja ravintoloita. Kunnillakin on tässä roolinsa. Yhden työpaikan perässä muuttavien perheiden sijoittumisessa tärkeää on myös se, että puolisollekin löytyy työtä. Etätyö antaa tässä uusia mahdollisuuksia.
- Lue seuraavaksi: Teppo Säkkisen mukaan vihreän siirtymän tekeminen Lapissa ja laajemmin Suomessa kiteytyy investointeihin.
Jos saisit esittää yhden kysymyksen tässä osassa haastatellulle Paula Qvickille, mitä kysyisit?
– Raideyhteys Jäämerelle on pitkään ollut Lapin edunvalvojien haaveissa, mutta nyt yhteyden toteuttamisen tarve on noussut merkittäväksi kansalliseksi kysymykseksi. Minkälaiset valmiudet Lapin liitolla on kaavoittaa tällaiselle yhteydelle linjaus?
Mitä vastaat, Paula Qvick?
– Maakuntakaavoitus on Lapin liiton lakisääteinen tehtävä. Mikäli uusille raideyhteyksille on tarvetta, meidän pitää hoitaa oma osuutemme kokonaisuudessa. Ratayhteydet edellyttävät paljon kuljetettavaa, mikä meillä pohjoisessa tarkoittaa aina tonneja. Jotta ratayhteydelle olisi kestävät perustelut yhteiskunnan näkökulmasta, tämä tarkoittaisi useiden miljoonien tonnien kuljetustarvetta.
Seuraava artikkeli:
Vihreä siirtymä & Lappi -sarjan kolmannen artikkelin aiheena on vihreä siirtymä ja luvitus. Kysymyksiin vastaa Ympäristöoikeuden ja luvituksen asiantuntijan Casper Herler.
Lue seuraava osa: Sujuvalla luvituksella vauhditettaisiin vihreän siirtymän investointeja ympäristönsuojelun tavoitteista tinkimättä
Artikkeli toteutettu Lapin liiton AKKE-rahoituksella. Lue lisää Vihreän siirtymän teollisen strategian toteutus ja viestintä -hankkeesta.
Kuva gondolihisseistä: Jani Seppänen |Vastavalo
Kuva tiestä: Anne Saarinen | Vastavalo