Osa 1: Talous, investoinnit ja energia
Vihreä siirtymä on muutos kohti ekologisesti kestävämpää talouskasvua. Se tarkoittaa ympäristölle haitallisten toimintojen asteittaista lopettamista ja samanaikaista taloudellisen elinvoimaisuuden varmistamista. Keskuskauppakamarin johtavan elinkeino- ja ilmastoasiantuntijan Teppo Säkkisen mukaan vihreän siirtymän tekeminen Lapissa ja laajemmin Suomessa kiteytyy investointeihin.
Lapin kauppakamarin mukaan pohjoinen alue voi olla vihreän siirtymän veturi, joka tuo ratkaisuja koko Eurooppaan. Veturiin saadaan vauhtia mahdollistamalla vihreän siirtymän investointeja Lapin keskeisillä toimialoilla, joita ovat: kaivostoiminta ja teollisuus, metsäteollisuus ja biotuotteet, vihreän energian tuotanto sekä matkailu ja vapaa-aika.
Keskuskauppakamarin johtava elinkeino- ja ilmastoasiantuntija Teppo Säkkinen, miten näet Lapin roolin ja merkityksen – mitä erityisesti Lappi tuo ja voi tuoda Suomen ja Euroopan vihreään siirtymään?
– Jos katsotaan kokonaisuutta, eli sitä, missä vihreän siirtymän investoinnit näkyvät Suomessa, niin siellä korostuvat ensinnäkin alueet, missä on jo vahvaa teollista osaamista sekä toisaalta alueet, joilla on uutta potentiaalia uusiutuvan energian tuottamiseen. Suomen kansantalouden näkökulmastahan Lappi on jo nyt merkittävä alue, Lappi tuottaa väestöään suuremman osan Suomen kansantuotteesta ja viennistä. Olemassa olevien teollisten keskittymien ja osaamisen ympärille Lapissa on jo lähtenyt syntymään vihreään siirtymään liittyviä investointeja. Perämerenkaareen suunnitellut vetyhankkeet, Outokummun suunnitelmat päästöttömän teräksen tuotantoon siirtymisestä sekä Infinited Fiberin uusiokuitu tekstiilijätteestä ovat erittäin kiinnostavia avauksia. Alueella on myös potentiaalia investointien merkittävään lisäämiseen.
– Kolmantena tekijänä investointikartalla korostuu raaka-aineiden saatavuus, eli biomateriaalien valmistamiseen tarvittavat metsävarat sekä erilaiset kaivannaiset, jotka ovat tarpeen vihreän siirtymän toteuttamiseen ja Euroopan tuontiriippuvuuden vähentämiseksi. Näiden luonnonvarojen hyödyntämisen on tietysti tapahduttava luonnon kestävyyden rajoissa ja ympäristöhaitat minimoiden. Lapilla on vahvuuksia näissä kaikissa vihreän siirtymän osa-alueissa.
– Neljäntenä nostaisin esille vielä Lapin logistisen aseman, eli maayhteydet Norjaan ja Ruotsiin sekä Pohjois-Atlantin satamiin. Tällä on suuri merkitys viennille, teollisuudelle, huoltovarmuudelle ja turvallisuudelle. Yhteenvetona voi todeta, että Suomen ja Euroopan energiamurroksessa Lappi muodostaa aika keskeisen alueen.
- Lue seuraavaksi Lapin kauppakamarin selvitys vihreän siirtymän edistämisestä
Lapin kauppakamarin teettämässä selvityksessä tunnistettiin keskeiset pullonkaulat vihreiden investointien tiellä ja listattiin viisi suositusta vihreän siirtymän investointien kiihdyttämiseksi pohjoisella alueella. Millaisia päätöksiä tarvitaan, jotta nämä asiat etenisivät?
– Meidän on Suomessa investoitava puhtaan energian tuotantoon, mikä edellyttää monella mittarilla vakaata ja kilpailukykyistä investointiympäristöä. Suomen talouden tilan tulee olla sellainen, mihin uskotaan. Luvituksen tulee olla sujuvaa ja luotettavaa, hankkeisiin tulee olla saatavilla osaavaa työvoimaa.
– Työvoimapulan ratkaiseminen on todella tärkeä asia. Meillä on näkymä siitä, että Pohjois-Ruotsiin tarvitaan sata tuhatta uutta työntekijää kuluvan vuosikymmenen aikana, jotta he voivat toteuttaa suunnitteilla olevat hankkeensa. Varmasti sieltä kääntyy katseet myös Suomen puolelle. Samaan aikaan Lapissa tarvittaisiin yhtä lailla osaavaa porukkaa sekä Suomesta että Suomen ulkopuolelta.
– Jotta pohjoisessa asuminen nähtäisiin houkuttelevana, pitää muistaa koko perheen palvelut. Löytyykö työn perässä muuttavan puolisolle työ, lapsille päiväkodit ja koulut, perheelle asunto sekä kulttuuri- ja liikuntaharrastusmahdollisuuksia? Lapilla aivan ehdoton vetovoimatekijä on luonto, mutta sen lisäksi tässä vaaditaan kunnilta aika paljon ponnistuksia.
– Vihreän siirtymän hankkeiden sosiaaliseen hyväksyttävyyteen panostaminen kannattaa ottaa vakavasti jo lähtötilanteessa. Kunnan ja maakunnan päätöksenteossa tulee miettiä hyvin, miten asukkaat saavat äänensä kuuluviin ja miten sovitetaan yhteen eri elinkeinojen ja paikallisten näkökulmat.
– Teolliset hankkeet ovat hyvin laajasti toimivia kokonaisuuksia. Jos ajatellaan vaikka vetytaloutta, niin sehän syntyy sinne, missä on saatavilla bioperäistä hiilidioksidia ja hyvät siirtoverkot. Vetyä tarvitaan itsessään teollisuuden raaka-aineena ja siitä voidaan valmistaa synteettistä polttoainetta ja ammoniakkia, jota käytetään lannoitteisiin. Uuden kehittäminen vaatii hyvää yhteispeliä kuntien, korkeakoulujen ja yritysten kanssa – isojen yritysten arvoketjussahan on usein mukana satoja pk-yrityksiä. Kestävän toimitusketjun rakentamisessa tarvitaan lappilaista mutkattomuutta.
Energiainvestoinnit välttämätön edellytys muille vihreille investoinneille
Lapin kauppakamarin investointipotentiaaliselvityksen mukaan energiatoimialan investoinnit painottuvat Lapissa energian tuotantoon ja sähköverkon kehittämiseen. Tuulivoima on yksi merkittävimmistä investointikohteista, mutta myös aurinkovoimaloita suunnitellaan. Lisäksi Kemijoki Oy selvittää pumppuvoimalaitosten rakentamisen mahdollisuuksia Pohjois-Suomessa ja Fingrid investoi merkittävästi sähköverkon kehittämiseen Pohjois-Suomessa sekä Aurora-linjaan Suomen ja Ruotsin välillä.
Miten näitä energiatoimialan investointeja voitaisiin edistää ja miksi se on tärkeää?
– Jos aloittaa isosta kuvasta, niin energiamurroksen tekeminen ja ilmastotavoitteiden täyttäminen kiteytyy yhteen asiaan: investointeihin. Tässähän on sellainen muna-kana-ilmiö. Kun näkymä on nyt se, että sähkön hinta on tulossa pysyvästi matalalle, niin esimerkiksi tuulivoimainvestoinneissa on nähty hyytymistä – eihän kukaan investoi hankkeisiin, joiden arvo on nolla. Kuitenkin puhtaan, toimitusvarman ja edullisen sähkön saatavuus on koko Suomen kilpailuetu ja edellytys myös niiden muiden teollisuudenalojen vihreän siirtymän investointien varmistamiselle. Kun mukaan otetaan sähkön siirron merkitys, sähköä kuluttavan teollisuuden kannattaa sijoittua lähelle tuotantoa.
– Lupien käsittelyn sujuvuus ja luotettavuus on tietysti yksi keskeisimpiä keinoja edistää puhtaan energian tuotantoa. Olemme siirtymässä sellaiseen energiajärjestelmään, jossa tarvitaan useita toisiaan tasapainottavia elementtejä ja kysyntäjoustoa. Muutokset voivat olla nopeitakin. Siinä missä pari vuotta sitten aurinkoenergialle ei ollut näkymiä, nyt sitä pidetään hyvänä lisänä tähän työkalupakkiin. Aurinkovoimaloille soveltuvia alueita voivat olla esimerkiksi entiset turpeennostoalueet tai rakennetut alueet, joille on tarve löytää uutta, tuottavaa käyttöä. Pumppuvoimalat olisivat koko järjestelmän kannalta erittäin arvokas juttu. Nehän kuluttavat sähköä, kun sitä on runsaasti ja edullisesti tarjolla ja tuottavat sähköä silloin kun sitä tarvitaan erityisen paljon.
– Lapissa on jo energiaintensiivistä teollisuutta, kuten Outokumpu, joka on suurimpia sähkönkuluttajia Suomessa. Lisääntyvä teollinen tuotanto ja teollisuuden prosessien sähköistäminen kasvattaa sähkön tarvetta entisestään, jolloin myös siirron tarve kasvaa. Ruotsin ja Suomen välille rakennettava uusi siirtolinja Aurora Line varmistaa, että meillä on kapasiteettia siirtää edullista sähköä Suomen puolelle.
Kysymys seuraavalle haastateltavalle:
Vihreä siirtymä & Lappi -sarjan seuraavan haastattelun aiheena on strategisten väylien kehittäminen ja pohjoismainen yhteistyö. Haastateltavana on kansanedustaja Heikki Autto. Jos saisit esittää hänelle yhden kysymyksen, mikä se olisi?
– Toivottavasti pystymme näkemään vihreän siirtymän pohjoisessa kokonaisuutena, jossa Ruotsin, Norjan ja Suomen investoinnit tukevat ja hyödyntävät toisiaan. Samalla tullaan väistämättä näkemään myös kilpailua osaavasta työvoimasta maiden välillä. Kansanedustajalta haluaisin kysyä, miten Suomi vastaa tähän kilpailuun, jotta pohjoinen Suomi on houkutteleva paikka tulla työhön niin ulkomailta kuin muualta Suomesta?
Siirry tästä seuraavaan osaan:
Artikkeli toteutettu Lapin liiton AKKE-rahoituksella. Lue lisää Vihreän siirtymän teollisen strategian toteutus ja viestintä -hankkeesta.
Kuva sähkölinjoista: Petri Sormunen | Vastavalo