Lapin kauppakamarin teollisuusvaliokunta on keskustellut laajasti energiateemasta, erityisesti sähkön tuotannon ja kulutuksen kasvusta puhtaan siirtymän myötä. Sähköistäminen on tehokas keino päästöjen vähentämiseen, mutta se kasvattaa sähkönkulutusta ennennäkemättömällä tavalla.
Suomen hallitus on asettanut kunnianhimoisia tavoitteita: puhtaan sähköntuotannon kaksinkertaistaminen sekä 10 %:n osuus EU:n puhtaan vedyn tuotannosta ja jatkokäytöstä. Pian valmistuvat sekä kansallinen energia- ja ilmastostrategia että Lapin oma ilmasto- ja energiastrategia.
Teollisuusvaliokunta katsoo, että Lapilla on erinomaiset edellytykset olla energiasiirtymän kärjessä ja samalla vahvistaa alueen ja koko Suomen taloutta ja elinvoimaa. Tämä edellyttää laajemman toimintaympräistön huomiointia, tasapainoista energian tuotannon ja teollisuuden kehittämistä, johdonmukaista luvitusta ja sääntelyä, hintavaihteluiden hallintaa, verkkojen vahvistamista ja tiivistä vuoropuhelua paikallisten kanssa.
Teollisuusvaliokunta ehdottaa seitsemää määrätietoista toimea energiasiirtymän edistämiseen.
1) Laajan toimintaympäristön huomiointi
Pohjois-Ruotsissa on käynnissä merkittäviä teollisia investointeja, jotka kasvattavat sähkönkulutusta. Bodeniin rakenteilla oleva Stegran terästehdas yhdessä SSAB:n Luulajan tehtaan muutosohjelman ja muiden pienempien hankkeiden kanssa merkitsee Pohjois-Ruotsissä karkeasti yli 15 TWh:n lisäkulutusta. Se vastaa viidesosaa Suomen nykyisestä sähkönkulutuksesta. Koska Pohjois-Ruotsissa ei ole vastaavaa sähköntuotannon ylijäämää, kasvu lisää väistämättä paineita niin Suomen kuin Norjankin sähköntuotannolle ja siirtoyhteyksille. Suomen Lapissa tämä korostaa tarvetta vahvistaa siirtoverkkoa ja turvata puhtaan, kohtuuhintaisen sähkön saatavuus. Suomen kilpailuetua – edullista ja puhdasta sähköä – ei saa heikentää.
2) Energiaa kuluttavan teollisuuden ja sähköntuotantoinvestointien tasapaino
Pohjoisessa tulee edistää sähkön tuotantoinvestointien rinnalla korkeamman jalostusasteen tuotantoa (vety, muut sähköpolttoaineet), energiaa kuluttavan teollisuuden investointien toteutumista (teollisuuden sähköistäminen, datakeskukset) sekä sähkön varastointia. Tasapainoinen puhdas energiasiirtymä vahvistaa taloutta ja elinvoimaa ja luo työpaikkoja.
Lapissa ja koko Pohjois-Suomessa tulisi panostaa vetytalouden kehittämiseen ja hyödyntää vety jatkojalostamisessa mahdollisimman laajasti. Alueella on aidot mahdollisuudet nousta Pohjois-Euroopan kärkialueeksi vedyntuotannossa ja jatkojalostuksessa.
3) Sujuva luvitus ja johdonmukainen politiikka
Energia- ja teollisuusinvestointien edellytys on lupavarmuus ja ennakoitavuus. Prosessien on oltava selkeitä ja johdonmukaisia. Valtionhallinnon uudistus, luvituksen yhden luukun malli ja investointien verohyvitykset ovat hyviä signaaleja, mutta luvituksen kokonaisuudistus on vietävä maaliin.
Politiikkatoimien ja verotuksen tulee olla ennustettavia. Viimeaikaisissa linjauksissa on nähty ristiriitoja: puhdasta siirtymää edistetään, mutta samalla esitetään rajoituksia tuulivoimalle ja merkittäviä veronkorotuksia siirtymän kannalta kriittisiä mineraaleja tuottavalle kaivostoiminnalle.
4) Hintavaihteluiden hallinta
Sähkön hinnan vaihtelut Suomessa ovat EU:n suurimpia. Vaikka sähkö on keskimäärin edullista, iso volatiliteetti vaikeuttaa suunnittelua ja rajoittaa teollista tuotantoa.
Sähkön hintavaihtelujen tasoittamiseksi tarvitaan sääriippuvaisen tuotannon rinnalle enemmän sekä sähkövarastoja että vakaata sähköntuotantoa. Lapissa on jo selvitetty pienydinvoiman rakentamista Tornioon sekä pumppuvoimahankkeita Kemijärvelle. Näissä teemoissa Lapilla on edellytyksiä olla edelläkävijä ja vahvistaa energiajärjestelmän tasapainoa.
5) Tuulivoimarakentamisen esteiden ratkaiseminen
Lapilla on huomattava tuulivoimapotentiaali, mutta etenkin Itä-Lapissa hankkeet törmäävät puolustusvoimien aluevalvontaan. Tutkakompensaatiomalli voisi mahdollistaa rakentamista ja vauhdittaa miljardiluokan investointeja, kasvattaa kunnallisverotuloja ja tukea sähköverkon kehittämistä.
Lisäksi alueidenkäyttölakiluonnoksen tiukat etäisyysvaatimukset uhkaavat hidastaa investointeja koko Suomessa. Parempi ratkaisu on perustaa päätöksenteko vaikutusarvioihin ja säilyttää kunnilla todellinen päätösvalta.
6) Vahvoja panoksia verkkoihin
Sähkönsiirtoverkon on vastattava energiamurroksen tarpeisiin ja mahdollistettava sekä tuotannon lisäys että teollisuuden sijoittuminen. Lapin verkkoon kohdistuu tulevaisuudessa merkittävä paine. Lapin 400 kV -rengasverkon toteutus tulisi nostaa Fingridin kehittämissuunnitelmassa kiireellisesti toteutettavien hankkeiden joukkoon. Rannikolle suunniteltu vetyputki ulottuisi Meri-Lappiin ja yhdistyisi Pohjois-Ruotsin verkkoon. YVA-menettely on käynnissä, ja toteutuessaan hanke mahdollistaisi monipuolisen vetylaakson kehittymisen.
7) Aktiivista vuoropuhelua paikallisten kanssa
Energiainvestoinnit hyödyttävät paikallisia muun muassa kasvavina kiinteistöverotuloina, maanvuokrina ja työpaikkoina. Lappilaiset arvioivat energia-alasta tulevan Lapin toiseksi tärkein toimiala 10 vuoden sisällä.
Vaikka mahdollisuudet nähdään suurempina kuin uhat, esimerkiksi tuulivoimaan liittyy varauksia. Hankkeiden sosiaalinen hyväksyttävyys on keskeistä etenemiselle, ja se edellyttää jatkuvaa, avointa vuoropuhelua niin päättäjien kuin kuntalaisten kanssa.
Kuva: Vastavalo | Petri Sormunen