Valtioneuvosto päätti 20.8.2020 sisärajavalvonnan palauttamisesta Suomen ja Norjan väliseen liikenteeseen 24.8. alkaen. Samalla myös sisärajavalvontaa Suomen ja Ruotsin välisellä rajalla on jatkettu. Muutoksena aikaisempaan käytäntöön on, että nyt sallitaan Suomen ja Ruotsin sekä Suomen ja Norjan välinen liikenne paikallisten rajayhteisöjen välillä. Lapin rajavartioston määrittelemät rajayhteisöt ovat osoittautuneet alusta alkaen epäonnistuneiksi eivätkä ne vastaa Pohjoiskalotilla vuosikymmenten ajan tehdyssä yhteistyössä mukana olevia alueita. Viimeisen kahden viikon ajalta Koronan ilmaantuvuusluvut ovat pysyneet matalalla Ruotsin Norrbottenissa ja Norjan puolella Troms-Finnmarkenin läänissä ja trendi on edelleen laskeva. Edellä mainitun perusteella Valtioneuvoston tulisi seuraavassa istunnossaan päättää sisärajavalvonnan lopettamisesta ainakin Suomen ja Norjan välisellä rajalla.
Lapin kauppakamarin toteaa, että rajayhteisön määrittelyssä on keskitytty rajakuntien asukkaiden ja yritystoiminnan käytännön arjen helpottamisen sijaan todellisesta yhteistyöalueesta poiketen lähinnä rajan pinnassa olevien maanteiden välisen kapean alueeseen. Alueen asukkaille annetut ohjeet ovat olleet myös epätarkkoja ja jopa ylimalkaisia ja mahdollistaneet monenlaisia tulkintoja ja hämminkiä. Yleisesti käytetyn tulkinnan mukaan ns. perinteinen rajakauppa ei ole mahdollistanut rajanylitystä. Nyt voimassaolevat säädökset rajoittavat kauppojen liiketoimintaa ja aiheuttavat rajakauppiaille ja molemmin puolin rajaa toimiville palveluyrityksille selkeät liiketappiot. Nyt rajanylitysmääräykset hankaloittavat tarpeettomasti rajalla sijaitsevien ihmisten arkielämää, sekä yritysten liiketoiminnan harjoittamista ja ennustettavuutta, joka jatkuessaan johtaa irtisanomisiin ja jopa konkursseihin.
Suomen viranomaisten pitäisi huolehtia myös siitä, että Norjan ja Ruotsin raja-alueille tiedotetaan selkeästi kulloinkin voimassaolevista erikoismääräyksistä. Tällä hetkellä sellaista viestintää ei käytännössä ole olemassa. Esimerkiksi Pohjois-Norjassa on epätietoisuutta Suomen rajanylityskäytännöistä, sillä materiaalia uusista rajanylityssäännöistä ei ole saatavissa norjan kielellä.
Pohjoisessa rajakauppa on myös kiinteä osa matkailua. Norjan vastaisella rajalla paikalliset siirtyvät Suomen puolella tai rajan läheisyydessä sijaitseviin vapaa-ajan asuntoihin viikonlopuksi, myös kaupassa käydään kaukaa, joten Norjan osalta rajayhteisön määritelmää tulisi ehdottomasti laajentaa. Norjalaisia tulee Kilpisjärvelle yleensä noin 800-1000 henkeä pääosin Skibottnista ja Tromssan alueen pieniltä paikkakunnilta asumaan talviviikonloppuja asuntovaunuihin ja mökkimajoituksiin vajaan puolen vuoden ajaksi. Norjalaiset omistavat Kilpisjärvellä yli 100 mökkiä ja vaunupaikkoja on noin 400, Norjan Kilpisjärven vastaisella rajalla sijaitsee myös 200 mökkiä. Nyt näyttää siltä, että norjalaiset eivät tuo asuntovaunujaan ollenkaan syys-lokakuun vaihteessa alueelle. Pohjois-Norjan osalta tilanne vaikuttaa myös Lapin matkailun tämän hetken ongelmiin saada ulkomaisia matkailijoita alueelle. Nykytilanne on suuri ongelma esimerkiksi Levin matkailulle, sillä norjalaiset matkailijat ovat tärkeä osa asiakaskuntaa.
Suomen ja Norjan välisessä rajavalvonnassa haasteeksi on muodostunut myös rajavartioiden heikko paikallistuntemus Norjan puoleisen rajayhteisön paikkakunnista, ongelmia on ilmennyt mm. osoitteiden paikannuksessa. Tämä on johtanut siihen, että rajanylityspäätöksiä tehdään vaihtelevalla käytännöllä. Nyt esimerkiksi Näätämössä saavat käydä Sör-Varangerin kunnasta ainoastaan Neidenin asukkaat, joita on noin 50-60 henkeä, ja suurin osa näistä on ikäihmisiä. Varsinainen asiakaskunta muodostuu koko Etelä-Varangin kunnan asukkaista. Nyt on epäselvää myös se, saako Neidenissä kesämökin omistava norjalainen tulla tekemään ostoksensa Näätämöön. Kunnan suurin keskus Kirkenes on maanteitse vain 54 km päässä Suomen rajasta. Tältä osin rajaus on täysin käsittämätön.
Vastaisen varalta Lapin kauppakamari esittää, että rajanylityskysymyksiin luotaisiin selkeät ja yhteneväiset säännöt, joissa määriteltäisiin rajayhteisöt vähintään kuntakohtaisesti. Käytännössä mukaan luettaisiin Ruotsin kunnista Haaparanta, Övertorneå, Pajala ja Kiiruna. Norjan puolella otettaisiin rajayhteisön määritelmään mukaan koko entinen Finnamarkin lääni sekä Tromssan ja Storfjordin kunnat, koska Norjassa taajamien ja kaupunkien välimatkat ovat pitkiä ja siellä on totuttu liikkumaan naapurikuntaa pitemmälle asioiden niin vaatiessa. Kauppakamari on valmis avustamaan viranomaisia rajanylityskysymyksissä elinkeinoelämän toimintaympäristön osalta.
Lapin kauppakamari esittää, että:
- Valtioneuvosto päättää seuraavassa istunnossaan lopettaa välittömästi sisärajavalvonnan pohjoisessa Suomen ja Norjan väliseltä rajalta
- Länsirajan rajayhteisön määritelmä uudistetaan koskemaan rajakunnat molemmin puolin rajaa
- Mikäli rajoituksiin joudutaan palaamaan koronavirustilanteen mahdollisesti vaikeutuessa myös Suomen ja Norjan välisellä rajalla, rajayhteisöksi määritellään Norjan puolelta entinen Finnmarkin lääni ja Tromssan kaupunki sekä Storfjordin kunta ja Suomen puolelta rajakunnat
- Rajanylitystä koskevat erityismääräykset ja tarvittavat asiakirjat määritellään rajoitustilanteissa tarkasti, jotta nykyisiltä ongelmilta vältyttäisiin ja informaatiota jaetaan norjan kielellä myös Norjan puolelle.
Rovaniemellä 1.9.2020
LAPIN KAUPPAKAMARI
Timo Rautajoki
toimitusjohtaja