Lapin kauppakamarin nostoja puoliväliriiheen

Lapin kauppakamari pitää tärkeänä, että hallituksen puoliväliriihessä painotetaan keinoja, jotka tuovat kaivattua talouskasvua koko Suomeen. Pohjoisessa on suunnitteilla investointeja, joiden toteutumisen vauhdittaminen tukee koko Suomen kasvua ja kilpailukykyä. Vuoden alussa valmistunut Pohjoisen Suomen ohjelma on kasvuohjelma, jonka toteutuksesta tarvitaan päätöksiä. Samalla muistutamme, että kasvun pohjaa ei saa syödä uusilla elinkeinoelämään kohdistuvilla veronkorotuksilla.

Yhdymme Keskuskauppakamarin Kilpailuetua Suomelle -raportin esityksiin, ja esitämme lisäksi Pohjois-Suomen ja Lapin kannalta kolme tärkeää teemaa huomioitavaksi puoliväliriihessä.

1) Pohjoisen Suomen ohjelma toteutukseen

Hallitusohjelman mukainen Pohjoisen Suomen ohjelma on valmistunut ja sen tavoitteena on kiihdyttää Pohjois-Suomen kasvua ja kehitystä koko Suomen kasvun hyväksi. Ohjelma sisältää yhteensä 44 toimenpidettä, joista osa on nopeastikin toteutettavissa.
Esitämme, että hallituksen puoliväliriihessä tehdään päätökset Pohjoisen Suomen ohjelman toimenpiteiden toteuttamisesta kokonaisuudessaan. Nostamme niistä esiin seuraavat:

• Investointien vauhdittaminen. Lapissa on selvityksemme mukaan suunnitteilla ja lupaprosesseissa investointeja yhteensä 30,9 miljardin euron arvosta, joista puhtaan energian investointeja 16,3 miljardia euroa, teollisia investointeja 6,2 miljardia euroa, mineraalisektorin investointeja 5,3 miljardia euroa ja matkailuinvestointeja 1,2 miljardia euroa. Investointien vauhdittamiseksi nostamme Pohjoisen Suomen ohjelmasta esiin etenkin:
  • Maakunnallisten investointitiimien toiminnan resursointi ja käynnistäminen
  • Luvituksen yhden luukun mallin nopea käyttöönotto
• Suomen, Ruotsin ja Norjan yhteistyön tiivistäminen pohjoisessa. Maiden pohjoisosien kasvun tukemiseksi pitää luoda kansalliset ja alueelliset tasot sisältävä kokonaisrakenne, jolla tiivistetään Pohjoismaista koordinaatiota ja vahvistetaan myös alueiden välistä yhteistyötä. Lisäksi Ruotsin ja Norjan viranomaisten kanssa tulee luoda pohjoisen liikennejärjestelyiden kehittämisohjelma, joka sisältää mm. tie- ja rautatieyhteyksien kehittämisen Suomesta Ruotsin ja Norjan satamiin.
• Pohjoisen asunto-ohjelma. Vuokra-asuntopula on keskeinen pullonkaula työvoiman saatavuudelle useissa Lapin kunnissa. Hallituksen tulee päättää Pohjoisen Suomen asunto-ohjelman toteuttamisesta, millä vahvistetaan edellytyksiä elinvoimaa edistävien investointien kohdistumiseksi alueille.
• Työvoiman saatavuuden parantaminen. Osaavan työvoiman saatavuus on keskeinen kasvua hidastava tekijä pohjoisessa. Tähän liittyen nostamme Pohjoisen Suomen ohjelmasta seuraavat:
  • Mikro ja pk-yrityksiä tuetaan ensimmäisen kansainvälisen erityisosaajan palkkaamiseksi (esimerkiksi työntekijäkohtainen palveluseteli)
  • Työ- ja oleskelulupaprosesseja sujuvoitetaan entisestään
• Pk-yritysten kasvun tukeminen. Pohjoisen Suomen ohjelmassa esitetään mikro- ja pk-yritysten kasvu- ja kansainvälistymisohjelman perustamista pohjoiseen. Tavoitteena tulee olla myös parantaa pääomarahoituksen saantia pohjoisen pk-sektorin kasvuyrityksiin sekä investointien rahoitusjärjestelmää varmistamalla, että pk-yritysten investointien rahoituskustannukset ovat kohtuulliset.
• Pohjoisen liikenneverkon perusväylänpidon rahoitustason nostaminen. Hyvä perusväylänpito on yksi tärkeistä elinkeinoelämän toimintaedellytyksistä. Perusväylänpidossa tulee kiinnittää huomiota myös vähäliikenteiseen tieverkkoon, jolla pohjoisessa liikkuu niin elinkeinoelämän eri toimialojen kuin huoltovarmuuden ja turvallisuuden kannalta tärkeitä kuljetuksia.

2) Kaivoksia ja datakeskuksia ei tule siirtää korkeampaan sähköveroluokkaan

Esitys kaivosten ja datakeskusten sähköveroluokan nostosta sotii pohjoisen kestävää kasvua ja koko Suomen investointiympäristön ennakoitavuutta vastaan. Teollisen toiminnan alempi sähkövero pitää yllä Suomen kilpailukykyä sekä edistää investointien ja työpaikkojen syntymistä. Kaivostoimintaa ja datakeskuksia ei tule verotuksessa erottaa muusta teollisuudesta.

Esitämme että hallitus luopuu esillä olleesta kaivosten ja datakeskusten sähköveroluokan korotuksesta. Sähköveroluokan nosto vaarantaisi vihreän siirtymän mineraalien tuotantoa ja heikentäisi Suomen kilpailukykyä uusien investointien suhteen. Kaivostoimintaan kohdistuvat erilaiset veronkorotukset nostavat kaivosten kustannuksia ja sitä kautta lyhentävät kaivosten elinkaarta ja pienentävät työllisyysvaikutuksia.

Datakeskusinvestoinneille energian hinta on merkittävä tekijä. Datakeskushankkeet uhkaavat nyt pysähtyä – näin kävi jo Lapissa TLS Groupin ja Pellon Energian hankkeen valmistelulle. Datakeskuksilla on myös oma panoksensa vihreään siirtymään, sillä niiden tuottamalla hukkalämmöllä voidaan korvata fossiilisten polttoaineiden käyttöä esimerkiksi kaukolämmöntuotannossa.

3) Päätökset rajat ylittävän junaliikenteen käynnistämiseksi ja maakuntalentojen rahoittamisen jatkamisesta tarvitaan

Rajan ylittävän henkilöjunaliikenteen ostoista pohjoisessa tulee päättää nyt, jotta liikenne on mahdollista käynnistää luvatussa aikataulussa vuoden 2026 alusta. Ostopalvelu tulee olla valtiorahoitteista, sillä junaliikenne on valtakunnallinen asia, eikä alueiden saavutettavuus junalla voi riippua kuntien rahoituksesta. Lisäksi muistutamme, että yhteyksien käytännön suunnittelussa tulee huomioida matkailun tarvitsemat yhteydet Lapin kohteisiin.

Maakuntalentojen ostojen osalta esitämme, että valtio käyttää kevään 2026 jälkeen option maakuntalentojen rahoittamiseen 100 % valtionrahoituksella. Kuntatalouden epävarmassa tilanteessa rahoitusvastuuta ei voi siirtää kunnille. Päätökset Kemi-Tornion lentojen jatkon turvaamisesta olisivat tärkeä signaali valmisteilla olevien investointihankkeiden toteuttamiselle. Kaikista pohjoisessa suunnitteilla olevista teollisista investoinneista merkittävä osa sijoittuu Meri-Lapin alueelle ja lennoille myönnettävä valtiontuki maksaa siten kasvavan taloudellisen toimeliaisuuden kautta itsensä kansantalouteen moninkertaisesti takaisin.

Kuva: Vastavalo | Olli Aalto