Onko mielestänne investointiohjelmassa kokonaisuutena onnistuttu vastaamaan sille asetettuihin tavoitteisiin ja muuttuneeseen toimintaympäristöön?
Lapin kauppakamarin mielestä esitetyn Väyläverkon investointiohjelman talousraami on riittämätön, ja se keskittyy tällä hetkellä voimassa olevan Liikenne 12 suunnitelman tavoitteisiin, eikä vastaa riittävällä tavalla toimintaympäristön muutoksiin.
Liikenne12 suunnitelma on parhaillaan päivitettävänä. Lapin kauppakamari on esittänyt, että sen tavoitteisiin ja arviointikriteereihin tulisi lisätä myös huoltovarmuus, sotilaallisen liikkuvuuden varmistaminen sekä Suomen ulkomaankaupan turvaaminen myös kriisioloissa. Pohjoisen väylät ovat Suomen ainoa portti länteen häiriötilanteissa. Yhteiskunnan toimintavarmuuden ja huoltovarmuuden näkökulmasta Norjan satamat tulee olla Suomesta sujuvasti saavutettavissa. Suomen NATO-jäsenyys korostaa pohjoisen maayhteyksien merkitystä turvallisuuden varmistamisessa. Lapin elinkeinoelämän kannalta investointiohjelmassa on puutteita, sillä se ei Lapin osalta toteuta saavutettavuustavoitetta eikä elinkeinoelämän tarpeiden riittävää huomioimista.
Lapin kauppakamari esittää, että investointiohjelma päivitetään vastaamaan muuttunutta geopoliittista tilannetta, joka korostaa Lapin strategista merkitystä Suomen ainoana maayhteytenä länteen.
Ovatko investointiohjelman perustelut vaikutusten kautta tasapuoliset ja selkeät?
Investointiohjelman vaikutusten arviointia ohjaa Liikenne12 suunnitelma, jonka mukaiset arvioitavat vaikutukset eivät ole muuttuneen toimintaympäristön vuoksi enää ajan tasalla. Arvioinnista puuttuu vaikutukset huoltovarmuuteen, kokonaisturvallisuuteen sekä sotilaalliseen liikkuvuuteen. Em. teemoista on lyhyet maininnat, mutta ne eivät näy arvioinnissa riittävällä tavalla.
Investointiohjelman hankkeita arvioidaan PRIO-työkalun avulla. Laskennan mukaan esimerkiksi tiehankkeista hyöty-kustannussuhteeltaan kannattavimmat sijoittuvat aina suurille kaupunki-seuduille. Muistutamme, että mikäli koko Suomen liikenneverkko halutaan pitää toimivana, on välttämätöntä panostaa merkittävästi enemmän pohjoisen keskeisiin väyliin, vaikka nykyinen laskentamalli ei kykene osoittamaan niiden merkitystä.
Lapin kauppamari esittää, että vaikutusten arviointia ja laskentamallia muutetaan niin, että saavutettavuushyödyt saavat nykyistä enemmän painoarvoa ja että vaikutukset huoltovarmuuteen, sotilaal-iseen liikkuvuuteen ja yhteiskunnan toimintojen turvaamiseen myös kriisioloissa nostetaan mukaan arviointiin. Samoin esitämme, että yksittäisten hankkeiden tehokkuuslukujen painottamisesta kevennetään ja nostetaan koko Suomen väyläverkon strategisen kehittämisen painoarvoa.
Miten muuttaisitte investointiohjelmaa Liikenne 12 mukaisen liikennemuotokohtaisen talouskehyksen puitteissa ja miten perustelette muutosten paremmat vaikutukset?
Investointiohjelman tulisi huomioida nykyistä paremmin kaivosteollisuuden, biotuoteteollisuuden, matkailun sekä uusiutuvan energian investointien tarvitsemat yhteydet pohjoisessa. Lisäksi paino-arvoa tulisi asettaa Suomen turvallisuuden, toimintakyvyn, huoltovarmuuden ja sotilaallisen liikkuvuuden kannalta keskeisillä väylille. Pohjoinen on koko Suomelle strategisesti tärkeä. Vihreän siir-tymän kannalta merkittävät luonnonvarat ja investointipotentiaali sekä muuttunut geopoliittinen tilanne huomioiden Lappi ei näy investointiohjelman hankkeissa oikealla painoarvolla.
Lapissa syntyy vuosittain kolmannes koko Suomen kaivossektorin liikevaihdosta, ja matkailussa 29 % kansainvälisistä ja 10% kotimaisista yöpymisistä. Näiden lisäksi merkittäviä kuljetustarpeita on teollisuudessa ja metsätaloudessa, koska koko Suomen metsätalouden liikevaihdosta 9 % syntyy Lapissa. Lappi on myös merkittävä tavaraviennin maakunta, ja 6,3 % Suomen tavaraviennistä lähtee Lapista. Tuulivoiman tuotannon suurin rakentamispotentiaali on Pohjois-Suomessa.
Investointiohjelmassa esitetään maantie- ja ratahankkeiden laskettujen hyötyjen jakaumista maakunnittain. Lapin osuus hyödyistä on hyvin pieni verrattuna maakunnan kokoon ja merkitykseen.Investointiohjelman hyötyjen laskeminen suoraan suhteessa väkimäärään ei ole tarkoituksenmukaista. Silloin jää huomiotta niin matkailu, vapaa-ajan asuminen kuin alueella oleva sesonkityövoima, jotka kaikki ovat väylien käyttäjiä Lapissa.
Lapin osuus koko investointiohjelman rahoituksesta on noin 2,6 prosenttia. Osuus on hyvin vähäinen, kun huomioidaan sekä Lapin merkitys monilla eri elinkeinosektorilla Suomessa, elinkeinoelämän kuljetustarpeet, maantieteellinen laajuus sekä strateginen merkitys Suomen huoltovarmuudelle ja turvallisuudelle. Lappi kattaa pinta-alaltaan 25 prosenttia koko Suomen pinta-alasta.
Suomessa on ryhdyttävä pienentämään tiestön korjausvelkaa. Investointiohjelmassa on todettu, että maantieverkon palvelutaso heikkenee koko ajan, koska rahoitustaso ei riitä sen ylläpitämiseen. Lapissa jopa päätiet ovat heikossa kunnossa. Huonokuntoisia ja erittäin huonokuntoisia pääteitä Lapissa on 400 km, mikä on yli puolet enemmän kuin seuraavana tulevalla Pohjois-Pohjanmaalla. Huonokuntoisia seutu- ja yhdysteitä Lapissa on 700 km. (EK, Maakuntien väyläraportti.) Pääteiden lisäksi alempiasteisen tieverkon riittävän hyvä kunto on edellytys esimerkiksi metsäteollisuudelle, raakapuukuljetukset tulevat lisääntymään, kun Kemin biotuotetehdas on nyt käynnistänyt toimintansa.
Liikenneturvallisuus on erittäin heikolla tasolla monilla Lapin teistä. Neljä lappilaista kuntaa, Kittilä, Enontekiö, Muonio, Kolari, ovat Suomen tilastokärjessä, kun huomioidaan 10 viime vuoden aikana henkilövahinkoihin johtaneet liikennevahingot suhteutettuna asukaslukuun (Onnettomuustietoinstituutti). Kasvava kansainvälinen matkailu kasvattaa mahdollisuutta tieliikenneonnettomuuksiin, kun teillä liikkuu entistä enemmän liukkaalle kelille tottumattomia kuljettajia.
Väyläverkon investointiohjelmassa tiehankkeiden talouskehys on 1 569 M€, josta Lapin osuus on hieman alle 70 M€ eli 4,4 %. Lapin osuus talouskehyksestä ei ole riittävä, kun huomioidaan, että Lapissa on 12 % Suomen maanteistä ja jopa 18 % päätieverkosta. (EK, Maakuntien väyläraportti)
Investointiohjelmaan ei ole sisällytetty hallituksen tekemiä päätöksiä väylähankkeista, pohjoisessa Oulu-Laurila -radan peruskorjaus, Torniojoen sillan peruskorjaus, Kt82 Kalliosalmen sillan kohdalla, VT4 Hirvas-Rovaniemi-Vikajärvi (suunnittelu) ja Tornio-Kolari radan sähköistämisen (suunnittelu). Nämä hankkeet ovat kriittisen tärkeitä ja niiden toteuttamista tulee kiirehtiä.
Esitämme investointiohjelmaan lisättäväksi seuraavat:
Ratahankkeet:
- Radan sähköistäminen Tornio–Kolari, suunnittelusta on jo päätetty hallituksen toimesta. Yhteys on merkittävä puutavaran kuljetusreitti ja erittäin tärkeä matkailun henkilöliikenteen kehittämiseksi.
- Pääradan välityskyky ja nopeuden nosto on Lapin elinkeinoelämän kehittymisen kannalta tärkeää. Toimivat yhteydet pääradalla ovat erittäin tärkeät sekä teollisuuden kuljetuksien että esimerkiksi kasvavan matkailuliikenteen näkökulmasta.
Tiehankkeet:
- Vt 4 Hirvas-Rovaniemi-Vikajärvi osuuden parantaminen, suunnittelusta on päätetty halli-tuksen toimesta. Sen jälkeen tulee toteuttaa Vt4 parantaminen Vikajärveltä pohjoiseen.
- Vt 21 parantaminen Lapissa. Investointiohjelmassa mukana oleva Palojoensuu–Maunu-väli tulee nostaa prioriteettiin 1, (kuten Ailakkalahti-Kilpisjärvi). Yhteyden merkitys on kasvanut. Vt 21:lla on kansallista merkitystä, se on koko Suomelle tärkeä väylä Norjaan. Vt 21 muut osuudet. Tien heikko kunto ja raskaan liikenteen osuus huomioiden parantamista tulee tehdä koko matkalta Tornio-Kilpisjärvi, jotta Vt 21 täyttää pääväylä-asetuksen vaatimukset.
- Kt 82, kiireisenä Vikajärvi–Kemijärvi-tieosuus Tien palvelutaso ja liikenneturvallisuus ovat hyvin matalalla tasolla. Kt 82 varrella sijaitsee Länsi-Euroopan suurin ampuma- ja harjoittelualue, jonka käyttö on sotilaallisen liikenteen myötä kasvussa.
- Vt 5 parantaminen
- Alempiasteisen tieverkon kunto ja ympärivuotinen liikennöitävyys.
Miten kehittäisitte investointiohjelman laatimisen prosessia, sen päivittämistä ja seurantaa?
Investointiohjelman prosessia tulee kehittää niin, että siinä tunnistetaan paremmin alueiden erityispiirteet, elinkeinoelämän tarpeet, huoltovarmuus, sotilaallinen liikkuvuus sekä yhteydet naapurimaihin lännessä.
Pidämme hyvänä Väyläviraston ja Traficomin osallistumista maakunnallisiin liikennejärjestelmätyöryhmiin. Vuoropuhelua alueiden elinkeinojen kanssa tulee lisätä. Keskuskauppakamari ja koko kauppakamariverkosto toteuttivat syksyllä 2022 kyselyn, jossa selvitettiin elinkeinoelämän näkemyksiä alueellisen saavutettavuuden kehittämiseen. Tulokset raportoitiin Traficomille osana liikennejärjestelmäanalyysin päivitystä. Lapin kauppakamari pitää esimerkiksi tämänkaltaista yhteistyötä hyvänä.
Miten muuten haluatte kommentoida investointiohjelmaa
Lapin kauppakamari korostaa, että investointiohjelman talousraami tarvitsee tasokorotuksen.
Liikennejärjestelmiä tulisi myös tarkastella entistä enemmän yhtenä rajat ylittävänä kokonaisuutena Suomen, Ruotsin ja Norjan valtioiden välisessä yhteistyössä. Geopolitiikan muutosten vuoksi Suomen maantie- ja rautatieväylät Ruotsiin ja Norjaan ovat nousseet tärkeiksi ja sujuvat logistiset yhteydet pohjoisen Atlantin satamiin ovat käytännössä välttämättömiä. Tornio-Haaparannassa on tällä hetkellä Suomen ainoa ratayhteys Ruotsiin ja edelleen Norjaan sekä Pohjois-Atlantin satamaan. Liikenne12 päivittämisen yhteydessä Suomessa tulisi tehdä jatkotarkastelu raideleveysasiassa, järkevä pilotointi olisi Ruotsin rajalta Torniosta ensin Kemiin (ml. Ajoksen satama) ja myöhemmässä vaiheessa aina Helsinkiin saakka.
Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Liisa Ansala, liisa.ansala@chamber.fi, p. 044 577 7514
Varatoimitusjohtaja Hanna Baas, hanna.baas@chamber.fi, p. 040 665 8720