fbpx

Lapin kauppakamari ehdottaa rakentamislain uudistuksessa, että lyhytvuokrauksen sääntely määritellään valtakunnallisesti lain tasolla eikä kunnallisella tasolla. Kauppakamarin mukaan ammattimainen majoitustoiminta ja asuinalueiden lyhytvuokraus tulisi erotella selkeästi, jotta sääntely olisi yhtenäistä ja oikeudenmukaista kaikille osapuolille.

Lausuttavana olevalla hallituksen esityksellä ollaan lisäämässä rakentamislakiin uusi pykälä, jossa säädettäisiin asumisen ja majoittumisen määritelmästä. Asumista olisi esityksen mukaan vähintään neljän viikon oleskelu, kun taas alle neljän viikon kestoiset hallintaoikeuden luovutukset katsottaisiin majoittumiseksi. Asumiseksi tulkittaisiin kuitenkin asunnon, jossa vuokranantaja on itse kirjoilla, lyhytaikainen vuokraus myös alle neljän viikon jaksoissa. Esityksen mukaan kunta voisi rakennusjärjestyksellään määrätä olisiko alle neljän viikon kestävä majoittuminen sallittua vai kiellettyä asumiseen kaavoitetulla alueella.

Rakentamislakiin lisättävä uusi pykälä (40 a §) tuo jonkin verran selkeyttä asumisen ja majoittumisen määrittelyyn. Nyt annettu esitys ei kuitenkaan ratkaise monin paikoin ammattimaiseksi muuttuneeseen lyhytvuokraukseen liittyviä ongelmia, vaan siirtää vastuun asian ratkaisemisesta kunnille. Mielestämme sääntelyn tulisi varmistaa, että kaikkea ammattimaisesti toteutettua majoitustoimintaa kohdeltaisiin laeissa yhdenveroisesti ja kohtelu eri kunnissa olisi lähtökohtaisesti samanlaista.

Lyhytvuokrauksen nykyinen sääntelemättömyys on mahdollistanut ammattimaisen, jopa huoneistohotellityyppisen, toiminnan asuinalueilla huomattavasti normaalia majoitusliiketoimintaa kevyemmällä sääntelyllä ja verotuksella. Nykyinen tilanne aiheuttaa kilpailutilanteen vääristymistä ja se tulee korjata.

Majoitusyrityksiin ja -kiinteistöihin kohdistuvat velvoitteet ovat merkittävästi suuremmat kuin asuinkiinteistöissä tapahtuvassa lyhytvuokraustoiminnassa. Verotus kohtelee toimijoita eriarvoisesti: esimerkiksi kiinteistövero on elinkeinotoimintaan tarkoitetuissa kiinteistöissä merkittävästi korkeampi kuin lyhytvuokrauksen asuinkiinteistöissä. Asumiseen tarkoitetuissa kiinteistöissä harjoitettu majoitusliiketoiminta ei myöskään tuo valtiolle samalla tavalla verotuloja kuin esimerkiksi hotelleissa tapahtuva majoittautuminen. Valtio saa jokaisesta hotelliyöstä ja -aamiaisesta mm. arvonlisäverotuottoa ja henkilökunnan palkoista maksettuja veroja.

Lapin kauppakamari katsoo, että alkuperäiseltä tarkoitukseltaan jakamistalouteen perustuva vertaismajoitus on hyväksyttävää ja tuo perinteisen hotelli- tai huoneistokapasiteetin rinnalle tarjolle erityyppistä kapasiteettia. Asuntoa, jossa omistaja on kirjoilla, ja jota hän itse käyttää, voidaan lyhytvuokrata kohtuullisessa määrin myös asuinalueilla. Tämän asumisena tulkittavan lyhytvuokrauksen osalta olisi kuitenkin tarpeen määritellä esimerkiksi vuosittainen maksimiviikkomäärä, jolla varmistettaisiin, että lyhytvuokraus ei muodostu asuinhuoneiston pääasialliseksi käytöksi.

Kunnallisen rakennusjärjestyksen haasteet lyhytvuokrauksessa

Lapin kauppakamari esittää, että majoitukseksi katsottavasta lyhytvuokrauksesta asumiseen tarkoitetuilla alueilla linjataan lain tasolla, eikä kunnissa, jotta sääntely on kaikille samanlainen. Myös hallitusohjelmassa on linjattu, että selkeytystä tullaan tekemään lainsäädännön tasolla. “Selkeytetään asuntojen vuokrausta sekä majoitusliiketoimintaa koskeva lainsäädäntö vastaamaan nykypäivän tarpeita ja käytäntöjä. Varmistetaan lyhytaikaisen vuokraustoiminnan edellytykset, mutta mahdollistetaan samalla nykyistä parempi puuttuminen havaittuihin ongelmiin.” Nyt annettu esitys ei mielestämme täysin toteuta tätä hallitusohjelman tavoitetta.

Asuinhuoneiston käytön tulee olla asemakaavamääräysten ja rakennusluvan mukaista. Mikäli huoneiston käyttötarkoitukseksi on määritetty asuminen, ei siellä tule voida harjoittaa ammattimaista majoitustoimintaa ilman käyttötarkoituksen muuttamista.

Esityksessä ehdotettuun asian linjaamiseen kunnan rakennusjärjestyksessä liittyy useita merkittäviä haasteita. Jatkuvuuden takaamiseksi rakennusjärjestyksen tulisi säilyä samantapaisena yli valtuustokausien. Tätä voi haastaa esimerkiksi muuttuvat poliittiset painotukset, kokoonpanot ja intressit. Myös monet kunnat ovat toivoneet lyhytvuokrauksen tarkempaa sääntelyä nimenomaan lain kautta.

Näkemyksemme mukaan esityksen vaikutusten arviointi ei ole riittävän laaja eikä kaikkia intressitahoja ja vaikutuksia ole otettu huomioon. Mielestämme ammattimaisen majoittamisen tuoman epätyypillisen asuinkiinteistön käytön vaikutukset asukkaiden näkökulmasta tulee arvioida tarkemmin huomioiden asuinviihtyvyys, turvallisuus jne. Hyödyt majoitustoiminnan harjoittamisesta kerrostalossa tulevat vain harvoille osakkeenomistajille, mutta haitat kohdistuvat kaikkiin osakkeenomistajiin ja talon asukkaisiin. Lisäksi taloudellisten vaikutusten arvioinnissa tulisi paremmin huomioida matkailuelinkeinon ja majoitusyritystoiminnan näkökulma ja kiinnittää huomiota siihen, että samankaltaisia palveluja tarjoavilla toimijoilla pitäisi olla samankaltaisia vero- ja muita velvollisuuksia, jotta kilpailutilanne ei olisi vääristynyt.

Tilannekuvaa Lapista

Lapissa matkailu on keskeinen ja kasvava elinkeino, joka tuo alueelle työpaikkoja ja elinvoimaa. Matkailun yritystoiminnan ja alan kestävän kasvun tukeminen sekä hyväksyttävyyden varmistaminen on koko maakunnan kehittymisen kannalta äärimmäisen tärkeää.

Visitory.io:n mukaan viime vuonna Lapissa toteutui yhteensä 4,9 miljoonaa yöpymistä, josta 1,6 miljoonaa rekisteröimättömässä kapasiteetissa. Lapissa vuonna 2023 niin yöpymisten määrän kasvu kuin majoitusmyynnin kasvu on ollut suurempaa rekisteröimättömässä kuin rekisteröidyssä kapasiteetissa. Rekisteröimättömän kapasiteetin luvut koostuvat Airbnb- ja Vrbo-alustoilla myydystä majoituksesta. Rekisteröimättömässä kapasiteetissa on mukana asuinkiinteistössä tapahtuvan majoituksen lisäksi vapaa-ajan asumiseen kaavoitetuilla alueilla olevaa loma-asuntokapasiteetin käyttöä. Rekisteröimättömän kapasiteetin käytön kasvu on ongelma siellä, missä kapasiteetti sijaitsee vapaa-ajan asumisen alueen sijasta pysyvän asumisen alueella.

Lapissa lyhytvuokrauksen piirissä toimii hyvinkin erilaisia ja eri mittasuhteen toimijoita. Rovaniemellä ammattimainen lyhytvuokraus asuinalueilla aiheuttaa jo merkittäviä haasteita, sillä matkailun kasvusta iso osa on ohjautunut ammattimaistuneeseen lyhytvuokraukseen. Rovaniemellä vuonna 2023 aktiivisia Airbnb-majoituskohteita oli yli 1800. Kohteita on Helsingin jälkeen toiseksi eniten Suomessa (Lähde). Ilmiön mittakaavaa havainnollistaa se, että Rovaniemellä oli yli neljä kertaa enemmän aktiivisia majoituskohteita per asukas kuin Helsingissä.

Lyhytvuokrauksen laajuutta ja ammattimaisuutta kuvaa myös siitä saadut tulot. Rovaniemellä Airbnb-vuokrauksessa olleen asunnon mediaanivuosituotto oli korkein koko Suomessa (Lähde). Rovaniemellä rekisteröimättömässä kapasiteetissa toteutui vuonna 2023 jo 408 000 yöpymistä, mikä oli 34 % kaikista yöpymisistä. Rekisteröimättömän kapasiteetin majoitusmyynti oli 26 miljoonaa euroa (Lähde).

Kohtuuhintaisen vuokra-asunnon löytyminen alueelle työskentelemään tai opiskelemaan tuleville hankaloituu, koska huoneistot ovat varattuina ammattimaiseen lyhytvuokraustoimintaan, josta omistajat odottavat pitkäaikaista vuokraustoimintaa korkeampaa tuottoa. Lapissa kärsitään työvoimapulasta ja kohtuuhintaisten asuntojen saatavuuden turvaaminen on tärkeää. Epäselvyys sääntelyissä sekä ammattimaisen lyhytvuokrauksen kasvun mahdollistuminen edelleen kannustavat hankkimaan sijoitusasuntoja lyhytvuokrausbisnekseen sen sijaan, että asunnot olivat esimerkiksi työntekijöiden tai opiskelijoiden vuokrattavissa.

Rovaniemellä ydinkeskustan huoneistoista iso osa on lyhytvuokrauskäytössä etenkin talvisesongin aikaan, mikä tuo asuinalueelle ja asuinkiinteistöihin paljon asuinhuoneistoille epätyypillistä käyttöä. Ammattimainen lyhytvuokraus vaihtuvine vieraineen voi heikentää asukkaiden asuinviihtyvyyttä ja lisätä turvattomuuden tunnetta. Yleisestikin ihmisten lomamatkakäyttäytyminen on erilaista kuin normaali asumiskäyttäytyminen. Puutteellinen ohjeistus eri kulttuureista tuleville majoittujille voi johtaa siihen, että majoittujat eivät noudata taloyhtiön sääntöjä. Lisäksi taloyhtiön kustannukset nousevat mittavan majoitustoiminnan harjoittamisesta. Yleiset tilat vaativat enemmän ylläpitoa. Samoin jätehuollon tarve kasvaa koska majoittujilla roskien lajittelukäytännöt vaihtelevat.

Matkailun turvallisuus- ja laatukysymykset tulee myös huomioida asiaa arvioidessa. Paloturvallisuuteen, sallittuun henkilömäärään ja kulkureitteihin liittyvät vaatimukset ovat asuinrakennuksissa hotelleja merkittävästi väljemmät. Lisäksi hotellitoiminnassa asiakkaan turvallisuudesta huolehditaan eri tavalla. Sääntelemällä lyhytvuokrausta nyt esitettyä selkeämmin tuettaisiin myös matkailun turvallisuutta ja matkailun kasvun yleisen hyväksyttävyyden säilymistä.

Vaikuttamisen ja edunvalvonnan johtaja Hanna Baas

Hanna Baas
johtaja – vaikuttaminen ja edunvalvonta
hanna.baas@chamber.fi
040 665 8720

Lapin kauppakamarin toimitusjohtaja Liisa Ansala

Liisa Ansala
toimitusjohtaja
liisa.ansala@chamber.fi
044 577 7514

Artikkelin kuva: Lapin materiaalipankki | Marko Junttila

Siirry sisältöön