Lapin kauppakamari on jättänyt TEM:ille lausunnon hallituksen lakimuutosluonnoksesta yritysten määräaikainen kustannustuki (kuudes kierros).
LAUSUNTO:
Valtioneuvosto on koko koronapandemian ajan pitänyt voimassa matkailu- ja ravitsemisalan yritysten toimintaan vaikuttavia ankaria rajoitustoimia. Pitkään jatkuneet liiketoiminnan rajoitukset ovat romahduttaneet Lapin matkailuyritysten talouden ja aiheuttaneet velkaantumista. Lapin suora matkailutulo on ennen pandemiaa ja rajoitustoimia ollut miljardi euroa ja sektori työllistää normaalitilanteessa n. 8.000-10.000 henkilötyövuotta. Vuoden 2021 matkailutulo on jäänyt edelliseen normaaliin vuoteen 2019 verrattuna alhaiselle tasolle.
Joulusesonkina 2021 jäätiin edelleen jälkeen normaaleista asiakasmääristä ja liikevaihdosta, vaikka kansainvälisten matkailijoiden määrä alkoikin elpyä. Sesongin käynnistyttyä asetettujen mittavien ravintolarajoitusten vuoksi ravitsemisalan elpyminen pysähtyi ja kauppaa menetettiin ylimitoitettujen ruokaravintolarajoitusten vuoksi.
Kaikkien pandemia-aikana asetettujen rajoitusten yhteisvaikutukset ovat todella merkittäviä ravitsemis- ja matkailualalle. Rajoitukset vaikeuttivat yritysten taloudellista tilannetta, ja nämä vaikeudet jatkuvat edelleen. Oikeudenmukaisesti kohdennetut ja riittävän vaikuttavat kompensaatiotoimet ovat tarpeen rajoitustoimista kärsineiden yritysten toiminnan jatkuvuuden tukemiseksi sekä konkurssiin ajautuvien yritysten määrän vähentämiseksi.
Esitämme muutamia muutosehdotuksia lakiesitykseen liittyen.
Omavastuu ja liikevaihdon alenemaprosentti
Lakiesityksessä omavastuuta ja liikevaihdon alenemaa koskeva prosentti laskettaisiin 30 prosentista 20 prosenttiin. Tämä on hyvä suunta, mutta vielä riittämätön toimi.
Liiketoiminnan rajoitusten kestettyä jo todella pitkään on yritysten taloudellinen tilanne yrityksestä riippumattomista syistä heikentynyt niin, että näemme tarpeelliseksi pienentää omavastuun osuutta edelleen. Vaikean tilanteen jatkuessa edelleen ollaan tilanteessa, jossa kahdenkymmenen prosentin omavastuu liian kova. Matkailun lähdettyä elpymään on Suomessa maahantuloon, asiakasmääriin, aukioloaikoihin jne. kohdistunut edelleen useita varsin nopeasti muuttuvia rajoituksia. Näihin sopeutuakseen on yrityksissä tehty paljon työtä: hoidettu peruutuksia, neuvottu asiakkaita ja muokattu jo suunniteltuja matkaohjelmia, jotta pystytään esim. huolehtimaan kaikkien asiakkaiden ruokailusta klo 18 mennessä. Tämä on lisännyt työmäärää ja siten kustannuksia normaalitilanteeseen verrattuna. Näistä edellämainituista syistä ehdotamme, että omavastuuprosentti lasketaan edelleen kymmeneen prosenttiin.
Vertailuajankohdan määrittäminen
Lakiesityksen mukaan vertailuajankohdaksi tulisi kuukaudet syksyltä 2021. Matkailualalla sesonkien aikana tehdään suuri osa vuosittaisesta kaupasta ja näillä tuloilla maksetaan myös hiljaisempienkin kuukausien kuluja. Lapissa joulu- ja talvisesongin kuukausien vertailukautena ei voida käyttää normaalissakin tilanteessa merkittävästi hiljaisempia syysajan kuukausia. Sesonkivaihteluiden vaikutuksen huomioimatta jättäminen kustannustukikierroksella asettaisi Lapin yritykset epäreilun heikkoon asemaan tukia jaettaessa. Lisäksi ehdotettu vertailukausi sijoittuu ajalle, jolloin on ollut useita yritystoimintaan vaikuttavia rajoituksia voimassa. Näkemyksemme mukaan ei ole oikeudenmukaista käyttää vertailuajankohtana toista ajankohtaa, jolloin rajoitukset ovat olleet voimassa. Vertailu tulee tehdä aiempaan vastaavaan normaalin liiketoiminnan ajankohtaan.
Ehdotamme että vertailuajankohtana pidetään edellistä ns. normaalin liiketoiminnan vastaavaa ajankohtaa, tämä on 1.12.2019-28.2.2020. Mikäli halutaan lisäksi mahdollistaa tuki myös uusille yrityksille, voisi yritys itse valita käyttääkö vertailuajankohtana 1.12.2019-28.2.2020 vai 1.9.-30.11.2021.
Yritysten tasapuolisen kohtelun varmistaminen tukien enimmäismäärän suhteen
Lakiesityksessä tuen enimmäismäärä olisi miljoona euroa ja tuen yhteenlaskettu konsernikohtainen maksimi olisi 2,3 miljoonaa euroa.
Lapin kauppakamari ehdottaa konsernitarkastelusta luopumista tässä yhteydessä sekä tukien muuttamista yrityskohtaisiksi. Kilpailuneutraliteetin vuoksi yrityksiä on kohdeltava yhdenmukaisesti riippumatta siitä ovatko ne yksittäisiä yrityksiä vai kuuluvatko ne konserniin.
Lapin isot matkailualan yritykset ovat kärsineet merkittäviä tappioita rajoitusten vuoksi ja valtiolta saadut tuet ovat tappioiden kokoon nähden olleet pieniä. Kun leikkurit ovat rajanneet suurten yritysten saaman tuen suhteellisesti murto-osaan niiden kokemista tappioista, ei voida puhua tasapuolisesta kohtelusta. Isojen ns. veturiyritysten selviytyminen ja kilpailukyky on koko elinkeinolle äärimmäisen tärkeää, jotta matkailun kehitys ja investoinnit Suomessa pääsevät liikkeelle pandemian jälkeen. Ehdotamme, että yhteenlaskettavien tukien enimmäismäärä nostettaisiin 10 miljoonaan euroon. Niille yrityksille, joiden tukia enimmäismäärät ovat leikanneet aiempien tukikierrosten aikana, tulee mahdollistaa tukien hakeminen takautuvasti myös aiemmilta tukijaksoilta, huomioiden 10 miljoonan euron enimmäismäärä.
Tukikelpoisten yritysten toimialojen määrittely
Lakiesityksen mukaan kustannustuen kuudes vaihe on viidennen tapaan ensisijaisesti tarkoitettu matkailu- ja ravintola-alan sekä tapahtuma-alan yrityksille, toimialalistassa on huomioitu myös liikenneala. Lisäksi ehdotuksessa todetaan, että kustannustukea voi niin ikään hakea yritys, jonka toimintaan tai merkittävään osaan asiakaskunnasta on kohdistunut rajoituksia, ja tarkennettu että rajoituksella tarkoitettaisiin esimerkiksi aukioloaikaa ja asiakasmäärää koskevaa rajoitusta.
Tukikelpoisten yritysten toimialalistasta puuttuu edelleen Lapissa keskeisiä matkustamiseen sidonnaisia toimialoja, kuten kaupan ala. Koronarajoitusten negatiiviset vaikutukset kaupan alaan ovat kohdistuneet eniten rajakauppaan, joka on rajakunnissa yksi merkittävä toimiala. Vaikka valtioneuvosto ei ole asettanut alalle suoria aukioloaika- tai asiakasmäärärajoituksia, ovat rajakaupat kärsineet merkittävällä tavalla rajoitusten vuoksi vähentyneestä rajaliikenteestä. Tämän vuoksi pidämme tärkeänä myös näiden alojen huomioon ottamista kustannustuessa.
Lisätietoja: Toimitusjohtaja Liisa Ansala, liisa.ansala@chamber.fi, p. 044-5777514