EU valmistelee ilmastopakettia (Fit for 55), jonka tavoitteena on vähentää kasvihuonepäästöjä vähintään 55% vuoteen 2030 mennessä. Paketti on laaja ja sisältää lukuisia lainsäädäntöehdotuksia. Lapin kauppakamari kantaa huolta pohjoisten erityispiirteiden ja elinkeinojen huomioinnista sekä kansallisen että EU-tason käsittelyssä.
Lappi on Suomen viidenneksi suurin vientimaakunta. Vuonna 2020 Lapin viennin arvo oli 3,4 miljardia euroa. Lapin teollisten toimialojen liikevaihto oli vuonna 2019 yhteensä 9,5 miljardia euroa. Metallien jalostus tuottaa 4,6 miljardia liikevaihtoa ja metsäsektori muodostaa lähes 1,5 miljardin euron kokonaisuuden. Kaivostoiminnan ja louhinnan kokonaisliikevaihto Lapissa on yli puoli miljardia euroa. Matkailusektorilla Lappi on Suomen kansainvälisen liiketoiminnan veturi.
”Kestävyys, hiilineutraalius ja vihreän siirtymän varmistaminen ovat keskeisiä tavoitteita myös Lapille. EU-tasolla ja kansallisesti tehtävässä valmistelussa ei saisi unohtaa että samalla kun mennään kohti hiilineutraaliutta, pitää huolehtia myös elinkeinojen kilpailukyvystä”, kertoo Lapin kauppakamarin toimitusjohtaja Liisa Ansala.
Tieliikenteen päästökiristyksiin tarvitaan elinkeinovaikutusten arviointi
EU:n ilmastopaketissa esitetään tieliikenteen ja rakentamisen päästökauppajärjestelmän käynnistämistä vuonna 2026. Tieliikenne kuuluu edelleen myös taakanjakosektoriin, jolle on jo asetettu päästövähennystavoitteita.
Lapin elinkeinoelämän logistiikka kulkee pääasiassa kumipyörillä ja raskaan tavaran kuljetusmatkat voivat olla pitkiä. Päästökauppajärjestelmä tuo logistiikka-alalle uuden veroluonteisen kustannuserän, joka tulee yritysten kustannettavaksi pitkien välimatkojen maakunnissa.
Lapin kauppakamari kantaa suurta huolta siitä, että Lapin merkitys elinkeinotoiminnassa Suomessa vaikuttaa välillä unohtuvan, samoin kuin se että pitkien etäisyyksien maakunnassa esimerkiksi logistiikan kustannusten nousu iskee yrityksiin kovempaa kuin siellä, missä välimatkat ovat lyhyempiä.
”Koko Suomen hyvinvointia rakennetaan Lapista käsin raskaan materiaalin pitkien matkojen kuljetuksilla. Päätöksentekoa varten tarvitaan konkreettisempaa dataa ilmastopaketin eri osien yhteisvaikutuksista. Raskaan tavaran kuljetuksiin kohdistuu sekä uusi päästökauppa, taakanjakosektorin kiristykset, energiaverodirektiivin muutokset, polttoainekustannusten nousu ja uuden tekniikan ja vaihtoehtoisten polttoaineiden investointipaineet”, Ansala muistuttaa.
Ilmastotavoitteiden tulee olla minimissää EU-tasolla
Suomen kansalliset ilmastotavoitteet ovat yleisesti EU:n linjaa tiukemmat. Vasta käydyssä budjettiriihessä kansalliset ilmastotoimet olivat isosti tapetilla ja pöydällä oli myös polttoaineiden kansallisen päästökaupan käyttöönotto.
Vihreä siirtymä on iso kansainvälinen ponnistus, jossa toimenpiteiden minitaso tulisi olla vähintään Euroopan unionin tasolla sekä toimien vaikuttavuuden että sisämarkkinoiden toimivuuden takaamiseksi. Lapin kauppakamarin mielestä mitään kansallista päästökauppajärjestelmää ei tule valmistella, koska EU-tason ratkaisut ovat tulossa pian.
”Suomalaisten yritysten kilpailukykyä ei saa heikentää EU:n sisämarkkinoilla kuormittamalla yrityksiä muita maita tiukemmilla päästökustannuksilla”, Ansala toteaa.
Talvimerenkulkulle tarvitaan päästökaupan kompensaatiojärjestelmä
EU:n ilmastopaketissa meriliikenne sisällytetään päästökauppajärjestelmään. Suomen meriliikenteessä käytetään pääasiassa jäävahvistettuja aluksia, joiden hiilidioksidipäästöt ovat muita aluksia korkeammat. Näin ollen tavarakuljetuksista tulee talviolosuhteista johtuen muuta Eurooppaa kalliimpia. EU:n ilmastopaketti ei ota huomioon talviolosuhteesta johtuvaa haittaa
”On selvää, että päästökaupasta tulee aiheutumaan miljoonaluokan kustannusten lisäys Suomen meriliikenteeseen. Lisäksi meriliikenne hyötyy eniten globaaleista hiilineutraaliustavoitteista pelkkien EU:n tavoitteiden sijaan, koska kyseessä on globaali liiketoiminnan ala”, toteaa Ansala
Lapin kauppakamari on ehdottanut että Suomi laatisi riittävän ajoissa unionin tasolle ratkaisuehdotuksen siitä, miten talvimerenkulku voitaisiin huomioida osana esitettyä mekanismia, jotta kustannuskilpailukyky muihin valtioihin nähden taataan.
”Vihreän siirtymän kustannusten jakaminen tulee olla tasapuolinen, eikä kurittaa logistiikkaa ja siitä riippuvaista elinkeinoelämää kohtuuttomasti. Peräänkuulutamme valmistelussa yritysvaikutusten arviointia, konkreettisten kustannusvaikutusten laskentaa ja pohjoisen erityispiirteiden huomiointia”, Ansala summaa.
Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Liisa Ansala
liisa.ansala@chamber.fi
p. 044-5777514