Lapin kauppakamarin selvityksen mukaan Lapin kunnissa on käynnissä ja käynnistymässä investointeja yli 31 miljardin euron arvosta vuoteen 2035 mennessä. Nämä investoinnit eivät ole itsestäänselvyys ja niiden toteuttaminen vaatii kunnilta toimia. Investointeja tapahtuu ja tulee tapahtumaan kaikilla toimialoilla. Lapin kauppakamarin näkemyksen mukaan investointien edistäminen on kuntien keskeisin tehtävä tulevalla valtuustokaudella.

Investointien edistämisen pohjalta pohdimme konkreettisia tapoja kuntien elinvoiman ja elinkeinoyhteistyön kehittämiselle. Elinkeinot luovat valtavasti tuloja valtiontalouden lisäksi kuntatalouteen työntekijöiden tuloverojen, yhteisöverojen ja kiinteistöverojen muodossa. Kuntien kannattaa kuulla elinkeinoelämän tarpeita päätöksenteossaan, jotta yksityinen sektori voi kasvullaan jatkaa hyvinvoinnin luomista.

Lisäksi pohjoiset investoinnit ja pohjoinen kasvu vaikuttavat monialaisesti eri sektoreille, kuten työvoiman saatavuuteen ja logistiikkaan.

Lapin kauppakamari kannustaa kuntia konkreettisiin toimiin elinkeinomyönteisen vision ja investointeja strategisella otteella edistävän toimintaympäristön luomiseksi. Yritysten on hyvä toimia, kun kunnan tarjoamat peruspalikat ovat kunnossa. Kuntavaaleissa elinkeinoelämän näkemykset tiivistyvät viiteen kuntavaaliteemaan. Nämä teemat ovat: hyvä kunta yrityksille, hyvä paikka asua, yritysystävällinen hallinto, saavutettavuudesta kilpailuetua ja kohti vihreää tulevaisuutta.

1. Hyvä kunta yrityksille

Kunnat luovat yritysmyönteisen ja ennakoitavan toimintaympäristön, joka houkuttelee investointeja ja edistää kestävää kasvua. Investointien edistäminen strategisella otteella, sujuvat lupaprosessit ja kaavoitus ovat avainasemassa.

Valtuustokauden alussa laadittavissa kuntastrategioissa on otettava selkeä ja johdonmukainen kanta siihen, miten kunnan elinvoimaa luodaan yhdessä yritysten ja elinkeinoelämän kanssa. Parhaillaan kunnat ja elinkeinoelämä yhdessä luovat toimivan aluetalouden.

Pohjoisen investointipotentiaalin realisoiminen ja kestävien investointien vauhdittaminen luo Lapin kunnille erinomaisen mahdollisuuden uuteen kasvuun. Investointien edistämiseen on kuitenkin varattava resursseja ja sitä on tehtävä johdonmukaisesti huomioiden hyvän asiakaspalvelun, ripeän kaavoituksen ja sujuvat lupaprosessit. Yritykset tulee osallistaa elinvoimamittareiden ja -tavoitteiden asettamiseen.

Katso, mitä hyvä kunta tarkoittaa yrityksille
  • Kuntien on toimittava elinkeinoelämän kasvun mahdollistamiseksi ja elinkeinoelämä on otettava mukaan keskeisten strategioiden laadintaan. Kuntastrategioiden tulee tukea vireää ja vihreää uutta kasvua.
  • Vastuullisesti hoidettu kuntatalous luo pohjan elinvoimalle. Kuntien tulee välttää verojen korotuksia ja keskittyä palveluiden tehostamiseen sekä hallinnon uudistamiseen.
  • Kuntien tulee edistää toimivia markkinoita ja reilua kilpailua. Kuntien on omassa toiminnassaan turvattava kilpailuneutraliteetti. Kuntien tehtävänä ei ole harjoittaa liiketoimintaa siellä, missä niille on olemassa elinvoimaiset ja toimivat markkinat.
  • Kunnilla tulee olla selkeät pelisäännöt lyhytvuokraukselle. Esimerkiksi Airbnb-toiminta ei saa muodostua pullonkaulaksi hotellirakentamiselle. Matkailun kasvu pitää suunnata rekisteröidyn majoituksen pariin tai sille suunnitellulle alueelle.
  • Hankintojen tulee olla avoimia ja tehokkaita, ja yritykset on otettava tiiviisti mukaan palveluiden suunnitteluun ja tuottamiseen.
  • Hallitustyöskentelyn ammatillistaminen: Kuntayhtiöiden hallitusten jäseniksi tulee valita henkilöitä, joilla on tarvittavaa liiketoimintaosaamista ja kokemusta. Kauppakamarin HHJ-koulutukset ovat hyvä tapa vahvistaa hallitustyöskentelyn osaamista.
  • Yritysten mukaan ottaminen investointeihin: Kunnat voivat hyödyntää julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia, joissa yritykset osallistuvat infrastruktuurihankkeisiin ja palvelutuotantoon.
  • Kilpailutuksen selkeyttäminen: Hankintaprosesseja on yksinkertaistettava ja tehtävä niistä helpommin lähestyttäviä myös pienille ja paikallisille yrityksille, jotta kilpailu pysyy reiluna.
  • Tonttien ja kiinteistöjen tehokkaampi käyttö: Kuntien tulisi hyödyntää maapolitiikkaa strategisesti ja varmistaa, että elinvoimaisilla alueilla on tarjolla riittävästi tontteja yrityksille ja uusille asukkaille.
  • Säännöllinen vuoropuhelu yritysten kanssa: Kunnat voivat perustaa elinkeinofoorumeita, joissa paikalliset yritykset, päättäjät ja viranhaltijat kohtaavat säännöllisesti keskustellakseen alueen kehitystarpeista.
  • Investoijia suunnittelevat yritykset pohtivat kuntariskiä. Kunkin kunnan on pohdittava, mitä kunta voi tehdä kuntariskin hallitsemiseksi.

2. Hyvä paikka asua

Kuntien tulee panostaa koulutuksen ja työelämän yhteistyöhön, helpottaa kansainvälisten osaajien asettumista sekä kehittää vetovoimaista elinympäristöä, jossa nykyisten ja tulevien lappilaisten on hyvä asua.

Kuntien tulee varmistaa, että alueella on riittävästi osaavaa työvoimaa yritysten tarpeisiin. Tämä edellyttää tiivistä yhteistyötä oppilaitosten ja yritysten välillä sekä panostuksia varhaiskasvatukseen, perusopetukseen ja ammatilliseen koulutukseen. Kansainvälisten osaajien houkutteleminen ja sujuvat kotouttamispalvelut ovat avainasemassa työvoimapulan ratkaisemisessa. Kuntien tulee kehittää palvelupolkuja, jotka nopeuttavat uusien asukkaiden siirtymistä työelämään.

Millainen on hyvä paikka asua?
  • Tiivis yhteistyö oppilaitosten ja yritysten välillä: Kunnat voivat perustaa yritys- ja koulutusfoorumeita, joissa yritykset ja oppilaitokset suunnittelevat yhdessä koulutustarjontaa ja työelämälähtöisiä opintopolkuja.
  • Peruskoulujen laadun turvaaminen on tärkeää, koska tulevat osaajat ovat tällä hetkellä koulussa.
  • Englanninkielisten palveluiden ja koulutuksen lisääminen: Kunnat voivat perustaa englanninkielisiä varhaiskasvatus- ja koulutuspalveluita, jotta kansainväliset työntekijät ja heidän perheensä voivat asettua alueelle.
  • Asettautumispalvelut: Kunnat voivat tarjota yrityksille ja kansainvälisille osaajille "soft landing" -paketteja, jotka sisältävät neuvontaa asunnon hankinnasta, byrokratiasta ja integroitumisesta paikalliseen yhteisöön. Sujuvat kieli- ja kotouttamispalvelut sekä työelämään suuntaavat koulutukset, jotka yhdistävät kielikoulutuksen ja työkokemuksen.
  • Asuntotarjonnan parantaminen: Kuntien kaavoituksen tulee olla ennakoivaa ja kunnat ovat avainasemassa riittävän vuokra-asuntotarjonnan kanssa. Alueelle saapuville työntekijöille on taattava mahdollisuus kohtuuhintaiseen vuokra-asumiseen.
  • Työllisyys- ja rekrykoulutusten vahvistaminen: Työllisyyspalveluiden tulee tarjota yritysten tarpeisiin räätälöityjä koulutuksia, joilla työnhakijat saadaan nopeasti työmarkkinoille.
  • Lapin veto- ja pitovoiman kehittäminen: Kuntien on yhdessä maakunnan kanssa vastattava uusien asukkaiden houkuttelusta ja Lapin markkinoinnista niin kansainvälisille kuin kotimaisille kohderyhmille.
  • Hyvinvointipalveluiden kehittäminen: Panostamalla varhaiskasvatukseen, harrastusmahdollisuuksiin ja peruspalveluihin kunnat voivat lisätä alueen houkuttelevuutta työntekijöille ja heidän perheilleen.

 

3. Yritysystävällinen hallinto

Kuntien tulee hoitaa talouttaan kestävästi. Veronkorotusten tie on kuljettu loppuun. Kuntien tehokkuus syntyy avoimesta ja reilusta yhteistyöstä elinkeinoelämän kanssa niin hankintojen, investointien kuin palveluiden järjestämisen sektoreilla.

Kuntien tulee varmistaa riittävä tonttitarjonta ja sujuvat lupaprosessit, jotta yritysten investoinnit ja rakentaminen etenevät tehokkaasti. Kaavoituksen on oltava joustavaa ja mahdollistettava rakennusten käyttötarkoitusten muutokset sujuvasti. Yritykset tulee ottaa mukaan kaavoituksen suunnitteluun, ja lupaprosesseille on asetettava selkeät aikarajat sekä palvelulupaukset.

Millaista on yritysystävällinen hallinto?
  • Yritysystävällinen hallinto ja nopea asiointi: Kunnat voivat kehittää yritysmyönteistä ilmapiiriä tarjoamalla sujuvia ja asiakaslähtöisiä palveluita yrityksille. Nopeat lupapäätökset ja sujuva asiointi ovat avainasemassa.
  • Riittävä tonttitarjonta yrityksille ja asukkaille: Kuntien tulee varmistaa, että sekä yrityksillä että uusilla asukkailla on saatavilla rakennuskelpoista tonttimaata oikeista paikoista. Tonttitarjonnan tulee vastata alueen kysyntää ja elinvoimatarpeita.
  • Lupaprosessit kuntoon:
    • Lupaprosessien yhden luukun periaate: Kaikki rakennus- ja investointiluvat tulisi keskittää yhteen palvelupisteeseen, jossa prosessit ovat selkeitä ja tehokkaita.
    • Palvelulupaukset lupakäsittelyyn: Kunnat voivat asettaa konkreettisia aikarajoja lupaprosessien käsittelylle luvituksen ennakoitavuuden parantamiseksi.
    • Sähköiset lupakäsittelyjärjestelmät: Lupaprosessien digitalisointi mahdollistaa nopeamman käsittelyn ja paremman seurannan sekä yrityksille että viranomaisille.
    • Yritysystävällinen neuvonta ja tuki: Kuntien tulisi tarjota yrityksille aktiivista tukea lupaprosessien aikana ja nimetä yhteyshenkilöitä, jotka auttavat prosessin sujuvoittamisessa.
  • Yritykset mukaan kaavoitusprosessin alkuvaiheeseen: Kuntien tulisi ottaa yritykset mukaan jo kaavoituksen suunnitteluvaiheessa, jotta alueiden kehitys vastaa elinkeinoelämän tarpeita.
  • Yksityiskohtaisten kaavamääräysten purkaminen: Liian tarkat kaavamääräykset voivat hidastaa rakentamista ja nostaa kustannuksia. Kuntien tulisi siirtyä yleisluonteisempiin kaavoihin, jotka antavat enemmän joustoa toteutukseen.

4. Saavutettavuudesta kilpailuetua

Kunnat ovat avainasemassa toimivien liikenneyhteyksien edistäjinä. Keskeisiä painopisteitä ovat raskaan liikenteen palvelut, liikennemuotojen väliset solmukohdat sekä liikenteen käyttövoimamurroksen tukeminen.

Saavutettavuus on Lapin elinvoiman kulmakivi. Kuntien tulee varmistaa sujuvat liikenneyhteydet elinkeinoelämän tarpeisiin, kehittää työmatkaliikennettä ja edistää joukkoliikennettä. Lentoyhteyksien ja rajaliikenteen sujuvuus ovat kriittisiä kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta. Liikenteen kestävä kehitys ja vaihtoehtoisten käyttövoimien tukeminen on huomioitava osana liikennesuunnittelua.

Näin saavutettavuudesta luodaan kilpailuetua
  • Yritysten tarpeiden huomiointi liikennesuunnittelussa: Kuntien tulee ottaa elinkeinoelämä tiiviisti mukaan liikennejärjestelmäsuunnitelmien laadintaan. Elinkeinoelämän kuljetustarpeet on huomioitava kaikilla sektoreilla.
  • Raskaan liikenteen palveluita parannettava: Huolto- ja jakeluliikenteen pysäköinti- ja palvelualueiden kehittäminen varmistaa sujuvat kuljetukset ja tukee paikallista elinkeinoelämää. Aluesuunnittelussa on varauduttava ennalta esimerkiksi siirtokuormausjärjestelyiden vaatimiin tilatarpeisiin.
  • Sujuvat liikenneyhteydet edistävät hyvän arjen syntymistä. Lappi on tunnettu korkeasta elämänlaadustaan. Sujuvat asiointiin ja työssäkäyntiin liittyvät liikenneyhteydet sekä sujuva pysäköinti on arjen toimivuuden kannalta pitkien matkojen maakunnassa erittäin tärkeää.
  • Kuntien rooli lento- ja raideliikenteessä: kunnat voivat omalla toiminnallaan tukea eri liikennöintimuotojen kehittymistä pohjoisessa.
  • Liikenteen käyttövoimamurroksen edistäminen: Kunnat voivat edistää sähköautojen ja vaihtoehtoisten polttoaineiden jakeluverkostojen rakentamista yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa. Erityisesti raskaan liikenteen lataus- ja tankkausmahdollisuuksien kehittäminen on tärkeää.

5. Kohti vihreää tulevaisuutta

Kunnat edistävät vihreää siirtymää tukemalla uusiutuvan energian hankkeita, kiertotaloutta ja energiatehokkuutta. Kaavoituksessa puhtaan siirtymän investoinneille on taattava ripeä käsittely.

Kunnilla on keskeinen rooli ilmastotavoitteiden saavuttamisessa ja puhtaan siirtymän edistämisessä. Uusiutuvan energian investointeja tulee tukea kaavoituksella ja sujuvilla lupaprosesseilla. Kiertotalouden edistäminen, energiatehokkuus ja vähäpäästöisten liikenneratkaisujen tukeminen ovat tärkeitä kestävän kehityksen tavoitteita. Kuntien tulee myös panostaa omien toimintojensa vastuullisuuteen ja toimia esimerkillisinä kestävän kehityksen edistäjinä.

Vihreä tulevaisuus tehdään kunnissa näin
  • Puhtaan siirtymän investointien mahdollistaminen: Kunnat voivat varmistaa, että kaavoitus tukee uusiutuvan energian hankkeita, kuten tuuli-, aurinko- ja pumppuvoimaa sekä infrastruktuurin kehittämistä näiden hankkeiden tueksi.
  • Energiainfrastruktuurin kehittäminen: Sähkön siirtoverkkojen, latausasemien ja tulevaisuudessa myös vetyverkkojen suunnittelu ja rakentaminen tulee huomioida kaavoituksessa ja investointisuunnitelmissa.
  • Kuntien ja yritysten yhteistyö kiertotaloudessa: Kuntien tulee tukea kiertotaloutta mahdollistamalla yrityksille tilat ja infrastruktuuri kierrätystoimintaa ja uusiomateriaalien hyödyntämistä varten.
  • Kuntien ilmastosuunnitelmien laatiminen: Jokaisen kunnan tulee laatia selkeä ilmastosuunnitelma, jossa asetetaan konkreettiset tavoitteet päästöjen vähentämiseksi ja toimenpiteet niiden saavuttamiseksi.
  • Luontokohteiden ja virkistysalueiden kehittäminen: Kuntien tulee panostaa luontokohteiden ja retkeilyreittien ylläpitoon ja kehittämiseen, mikä tukee sekä kuntalaisten hyvinvointia että matkailun elinvoimaa.
  • TKI-ekosysteemien kehittäminen: Kuntien tulee tukea tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa (TKI) yhteistyössä yritysten ja oppilaitosten kanssa kestävän kehityksen edistämiseksi.
  • Kuntien rooli esimerkkinä: Kuntien tulee näyttää esimerkkiä vastuullisessa toiminnassa ja kestävien käytäntöjen edistämisessä.

KauppakamariAkatemia

Lapin kauppakamari järjesti 26.2. KauppakamariAkatemian kuntavaaliehdokkaille ja ehdokkuutta harkitseville.

Verkkotapahtuman teemat olivat:

  • Investoinnit Lapissa ja lappilaisten suhtautuminen investointien edistämiseen | Hanna Baas, Lapin kauppakamari
  • Puhdas siirtymä ja energia | Paavali Kukkonen, Elinkeinoelämän keskusliitto & kommenttipuheenvuoro: Sakke Rantala, toimitusjohtaja Tornionlaakson Sähkö Oy
  • Matkailu nyt ja tulevaisuudessa | Antti Honkanen, Visitory & kommenttipuheenvuoro: Jouko Lappalainen, toimitusjohtaja Nellim WIlderness Hotel
  • Mineraalisektori kasvun ajurina | Pekka Suomela, Kaivosteollisuus ry & kommenttipuheenvuoro: toimitusjohtaja Noora Ahola, Mawson Finland
  • Lapin kauppakamarin terveiset kuntavaaliehdokkaille | toimitusjohtaja Liisa Ansala, Lapin kauppakamari

Tilaisuuden materiaalit ja tallenteen puheenvuoroista löydät tästä.

Kuva: Lapin materiaalipankki | Alexander Kuznetsov