Liikennejärjestelmäsuunnitelmassa tulisi kiinnittää huomiota tulevaisuudenkuvaan ja väestökehitykseen voimakkaasti vaikuttaviin Lapin elinkeinoelämän tuleviin suurinvestointeihin, joita on metsä- ja kaivannaistalouden lisäksi matkailussa. – Liikennesuunnittelussa näkökulmat pohjautuvat voimassaoleviin väestöennusteisiin, joissa Pohjoinen on ja pysyy periferisenä alueena, eikä sen kehittymistä seurata muilla mittareilla, sanoo Lapin kauppakamarin toimitusjohtaja Timo Rautajoki.
Liikenne- ja viestintävirasto on tehnyt 12-vuotiseen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan liittyvän kattavan selvityksen, jossa se kiinnittää huomion liikennejärjestelmän nykytilaan ja toimintaympäristöön. Kauppakamarien mielestä liikenteen taloudellinen merkitys ansaitsisi kuitenkin enemmän huomiota selvityksessä. Pitkän aikavälin liikennejärjestelmäsuunnitelman yhteiskunnalliset päämäärät eli ilmastonmuutoksen torjunta, Suomen kilpailukyvyn edistäminen ja alueiden elinvoima ja saavutettavuus ovat kauppakamarien mielestä kannatettavia. Iso kysymys kuitenkin on, millä keinoilla nämä päämäärät saavutetaan. Nyt laadittu 12-vuotinen suunnitelma tulee määrittämään vahvasti sitä, miltä suomalainen liikennepolitiikka näyttää seuraavalla vuosikymmenellä.
Naapurialueilla tapahtuva taloudellinen kehitys, niin Ruotsin Norrbottenissa, Pohjois-Norjassa kuten myös Kuolan Niemimaalla heijastuu Lappiin ja kiinnostaa Suomalaisyrityksiä.
– Pohjoisen kansainväliset yhteydet nähdään toki sekä Ruotsiin että Norjaan, mutta Koillisväylällä jatkuvasti lisääntyvä liikenne ei näytä olevan raportin laatijoiden tiedossa. Murmanskin alueen merkitys etenkin Jamalin LNG:n osalta lisää jatkossa liikennettä sekä Koillisväylällä että myös Murmanskin satamassa. Samoin Kuolan niemimaan kaivosteollisuuden investoinnit tarjoavat suomalaisille kaivosteknologoiayritysille vientimahdollisuuksia, jotka edellyttävät toimivia liikenneyhteyksiä, toteaa Rautajoki.
Matkailun kasvu mainitaan raportissa, mutta toisaalta siinä ei nähdä kasvun edellyttämää liikennejärjestelmän kehittämistä. Lappi tarvitsee hiilijalanjäljen pienentämiseksi enemmän suoria lentoja sekä erityisesti voimakasta panostusta raideliikenteen kehittämiseksi.
– Junayhteys Lapin matkailukeskusten ja Ruotsin rataverkon välillä mahdollistaisi uuden vähäpäästöisen reitin Lappiin, Rautajoki sanoo.
Kun vertaillaan tilannetta Ruotsiin, siellä panostetaan tulevina vuosina erityisesti junaliikenteen kehittämiseen lisäämällä yöjunia sekä kotimaassa että myös Eurooppaan. Keskuskauppakamarin johtava liikenne- ja elinkeinopoliittinen asiantuntija Päivi Woodin mukaan selvitys raapaisee liikenteen merkitystä yrityksille ja yksityisille kuluttajille, mutta jättää lähes koskemattomaksi liikenteen ja siihen liittyvien toimialojen tarkastelun osana kansantaloutta.
– Suomen vientiteollisuuden vaikutus suoraan ja välillisesti on yli 46 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Yksi merkittävimmistä reunaehdoista viennille on toimiva ja hyväkuntoinen liikenneinfra. Suomen väyläomaisuudesta huolehtiminen on ensiarvoisen tärkeää, sanoo Wood.
Sen lisäksi, että liikenneinfran kuntoon on panostettava, on myös huomioitava liikenneverkon tärkeys tuotannollisen toiminnan edellytyksenä. Yritysten toimiessa globaaleilla markkinoilla Suomen sisäisten yhteyksien toimivuus on yritysten toiminnan perusedellytys.
Lue Keskuskauppakamarin koko lausunto täältä.
Lisätiedot:
Timo Rautajoki
toimitusjohtaja
Lapin kauppakamari
lapinkauppakamari@chamber.fi
puh. 040 551 1289