Aluetalouden näkökulmasta kaivostoiminta on merkittävämpää Lapissa kuin missään muualla Suomessa. Tässä artikkelissa tarkastellaan Lapin kolmen toiminnassa olevan kaivoksen nykyisiä ja kuuden suunnitteilla olevan kaivosprojektin aluetaloudellisia vaikutuksia.
Lappi on maailman pohjoisin kaivostoiminnan ja metallinjalostuksen keskittymä. Tällä hetkellä maakunnassa sijaitsee kolme toiminnassa olevaa metallimalmikaivosta, jotka kattavat noin kolmanneksen koko Suomen kaivostoiminnan liikevaihdosta ja henkilöstöstä. Osuus on merkittävä, sillä vuonna 2023 kaivostoimintaa raportoitiin Suomessa kaikkiaan 39 kaivoksella.
Outokumpu Chrome Oy:n omistama Kemin kaivos sijaitsee Keminmaan kunnan alueella Elijärvellä ja on EU:n alueen ainoa toimiva kromimalmikaivos. Boliden Kevitsa (Boliden Kevitsa Mining Oy) on Sodankylässä sijaitseva monimalmikaivos ja Kittilän kaivos (Agnico Eagle Finland Oy) puolestaan Euroopan suurin kultakaivos.
Lapin osuus on 32 % koko Suomen kaivostoiminnan henkilöstöstä
Vuonna 2023 kaivostoiminta ja louhinta työllistivät Lapissa 2 060 henkilötyövuotta, mikä oli 32 prosenttia alan henkilöstöstä koko Suomessa. Kaivosteollisuuden vaikutuksen ulottuvat useille eri toimialoille. Esimerkiksi Kittilän kultakaivos työllistää lähes yhtä paljon omia kuin urakoitsijoidenkin työntekijöitä. Kaivostoimintaan tarvitaan malminetsinnän palvelujen lisäksi erilaisia kone- ja laitetoimittajia, kuljetuspalveluja sekä kaivosten ylläpitoon liittyviä toimintoja.
Voimakkaasti työllistävä ala tuo mukanaan uusia kuntalaisia ja työmatkalaisia, jotka osaltaan vaikuttavat palvelujen kysyntään alueella. Esimerkiksi Kittilän kaivoksen omista työntekijöistä yli puolet on kittiläläisiä ja yli 90 prosenttia lappilaisia.
Kaivokset maksavat malminetsinnästä suoritettavien maanomistajamaksujen lisäksi yhteisöveroa, kiinteistöveroja, ennakonpidätyksen, kaivosmineraaliveron, YLE-veron sekä veroluonteisen ympäristövahinkorahaston vuosimaksun. Kittilän kaivos oli vuonna 2023 Lapin suurin yhteisöveron maksaja, yhteisöveroa yhtiö maksoi yhteensä yli 22,6 miljoonaa euroa. Kaivoskunnat ovatkin saaneet tiedottaa useina vuosina erinomaisista talousluvuista tilinpäätösten valmistuessa.
Kaivokset investoivat ylläpitoon, ympäristöön, turvallisuuteen ja toiminnan laajentamiseen
Kaivostoimialan liikevaihto Lapissa oli vuonna 2023 yhteensä 807 miljoonaa euroa, mikä on 35 prosenttia koko Suomen kaivostoiminnan liikevaihdosta.
Toimivat kaivokset investoivat vuosittain merkittäviä summia ylläpitoon, ympäristöön ja turvallisuuteen. Tammikuussa 2025 julkaistun Lapin investoinnit – tilanne ja tulevaisuuskuva -raportin mukaan Kevitsassa suunnitellaan jo kaivoksen viidennettä vaihetta. Kemin kaivos puolestaan on juuri arvioinut malmivarojensa olevan lähes kaksinkertaiset aiempaan arvioon verrattuna, minkä ansiosta kaivoksen toiminta on varmistettu 2050-luvulle saakka.
5,3 miljardin euron investointipotentiaali seuraaville 10 vuodelle
Malminetsinnän investoinnit kohdistuvat Suomessa ennen kaikkea Lappiin. Malminetsintään investoitiin vuonna 2023 yhteensä 73 miljoonaa euroa, mikä kattoi 78 prosenttia Suomen investoinneista. Vuoden 2024 malminetsintäluvut julkaistaan maaliskuussa 2025.
Lapissa on kuusi eri suunnitteluasteella olevaa kaivoshanketta, joista ensimmäiseksi odotetaan Suhangon kaivoksen investointipäätöstä – arviolta jo vuoden 2025 aikana. Tämän jälkeen odotukset kohdistuvat Ikkarin kultakaivoksen suuntaan. Kaikkien investointien kokonaissumma kymmenen seuraavan vuoden ajalle on arviolta 5,3 miljardia euroa.
- Suhanko Arctic Platinum Oy:n kaivoshanke sijoittuu Ranualle. Hankkeen arvioidut elinkaarivaikutukset sisältävät kahden vuoden rakentamisvaiheen ja 21 vuoden tuotannon ajan: 26 miljardia euroa liikevaihtoa, 48 086 henkilötyövuotta ja investointeja 2,1 miljardia euroa. Arvonlisää hanke toisi 17,5 miljardia euroa.
- Rupert Resources Oy:n arviot Sodankylän Ikkarin kultakaivoksen aluetaloudellisista vaikutuksista valmistuvat kevään 2025 aikana.
- Hannukainen Mining Oy:n kaivoksen avaaminen Kolariin toisi noin 30 vuoden elinkaarensa aikana Suomeen arviolta 35 264 henkilötyövuoden työvoimatarpeen. Uutta liikevaihtoa hanke synnyttäisi kokonaisuudessaan noin 9,6 miljardia euroa ja uutta arvonlisäystä noin 3,8 miljardia euroa. Investointeja syntyisi 1,1 miljardin arvosta.
- Mawson Finland Oy:n Rajapalojen kulta-kobolttikaivoshanke Ylitorniolla on kokonaisinvestointina noin 6 miljardin euron arvoinen.
- Suomen Malmijalostus Oy:n suunnittelema Soklin kaivos Savukoskella työllistäisi arvion mukaan kolmen vuoden rakennusvaiheen aikana tuhansia henkilötyövuosia ympäri Suomea ja synnyttäisi toiminnan aikana Suomeen vuosittain yli 700 miljoonan euron edestä uutta liikevaihtoa ja loisi noin 1300–1500 henkilötyövuoden kysynnän.
- AA Sakatti Mining Oy:n Sodankylän monimetallikaivoshankkeen oma suora työvoimatarve koko elinkaaren aikana on arviolta 10 600 henkilötyövuotta ja kerrannaisvaikutusten kautta tuleva työvoimatarve 43 662 henkilötyövuotta koko Suomessa. Hanke toisi investointeja 980 miljoonaa euroa.
EU:n kannalta kriittisiä ja strategisia raaka-aineita
Suomeen on vasta valmistunut mineraalistrategia, joka linjaa mineraalisektorin kehittämisen painopisteitä. EU:n ja Suomen tavoitteet mineraaliomavaraisuuden kasvattamiseen tukevat kaivostoiminnan kehittämistä Lapissa.
Ikkarin kultakaivoshanketta lukuun ottamatta kaivostoimintaa suunnittelevat yhtiöt hakevat todennäköisesti Lapin hankkeille EU:n kriittisten raaka-aineiden asetuksen mukaista strategisen hankkeen statusta. Sen arvellaan nopeuttavan lupaprosesseja.
Lappiin suunnitteilla olevat kaivokset tulevat tuottamaan kriittisiä ja strategisia raaka-aineita. Lähde: Lapin Kansa
Artikkeli on toteutettu osana Lapin faktat -hanketta. Hanke on toteutettu Lapin liiton AKKE-rahoituksella.
Pääkuva: Lapin Materiaalipankki | Agnico Eagle Finland Oy
Kuva kullan valamisesta: Lapin Materiaalipankki | Agnico Eagle Finland Oy
Kuva Kevitsan kaivoksesta: Vastavalo | Timo Manninen