Pitkät etäisyydet tekevät kuljetusten kallistumisesta erityisen raskasta Lapin yrityksille. Kauppakamarien syyskuun talouskyselyssä lähes joka kolmas vastaajayritys arvioi logistiikkakustannusten kasvun heikentäneen kilpailukykyään merkittävästi.
Lapissa pitkät välimatkat tekevät yrityksistä herkkiä kuljetusten hinnan nousulle. Dieselin kallistuminen ei koske vain kuljetusyrityksiä, vaan kasvattaa kustannuksia monilla toimialoilla.
”Pitkät etäisyydet asiakkaille ja tuotantoketjujen eri vaiheisiin tarkoittavat, että polttoaineen hinnan nousu kertautuu yritysten kustannuksiin. Siksi tiekuljetusten kallistuminen tuntuu Lapissa erityisen voimakkaasti”, sanoo Lapin kauppakamarin vaikuttamisen ja edunvalvonnan johtaja Hanna Baas.
Kauppakamarien valtakunnallisessa kyselyssä lähes joka kolmas yritys kertoi logistiikan kallistumisen heikentäneen kilpailukykyään merkittävästi. Eniten siitä kärsivät teollisuuden ja kaupan yritykset. Kuljetusten kallistuminen rasittaa myös vientiyrityksiä, joille logistiikka on usein merkittävä kuluerä.
Lapissa pitkät etäisyydet korostavat kuljetuskustannusten merkitystä yrityksille. Tavarat ja raaka-aineet kulkevat pitkiä matkoja, ja monelle yritykselle maantiekuljetukset ovat välttämättömiä. Dieselin hinnan nousu kasvattaa siksi nopeasti kustannuksia ja heikentää Lapissa toimivien yritysten kilpailukykyä.
Lapista kyselyyn vastanneiden yritysten näkymissä on myös myönteisiä merkkejä. Vastauksissa näkyy liikevaihdon, tilauskantojen ja henkilöstömäärän myönteistä kehitystä. Kasvun esteistä korostuvat puolestaan riittämätön kysyntä, geopoliittinen tilanne, rahoituksen saatavuus ja kuljetuskustannusten nousu.
Keinoina dieselin valmisteveron alennus ja ammattidieseljärjestelmän jouduttaminen
”Mikäli dieselin hintapaineet kasvavat, hallituksen tulisi harkita toimenpidepakettia, jolla logistiikkakustannusten kasvua hillittäisiin”, sanoo Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Hanna Kalenoja.
Dieselin valmisteveron laskeminen EU:n sallimalle vähimmäistasolle alentaisi Keskuskauppakamarin arvion mukaan dieselin hintaa veroineen noin 18 senttiä litralta. Veronalennus voisi olla voimassa esimerkiksi kolme kuukautta. Sen kustannuksia voitaisiin kattaa polttoaineiden hinnannoususta kertyneillä suuremmilla arvonlisäverotuloilla.
”Dieselin valmisteveron alentaminen tasoittaisi kuljetuskustannusten eroja, jotka ovat syntyneet kilpailijamaissa käyttöön otetuista väliaikaisista veronalennuksista”, Kalenoja sanoo.
Pidemmän ajan ratkaisuksi Keskuskauppakamari esittää ammattidieselin käyttöönoton aikaistamista. Järjestelmä palauttaisi osan polttoaineverosta kuljetusyrityksille. Hallitus valmistelee järjestelmää vuoden 2028 alkuun, mutta Keskuskauppakamarin mukaan se pitäisi saada käyttöön nopeammin. Veronpalautuksen pitäisi myös toimia nopeasti ilman raskasta hakumenettelyä.
Keskuskauppakamari ei kannata uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitteen alentamista. Sen mukaan vaikutus polttoaineen hintaan tulisi vasta 6–12 kuukauden viiveellä ja muutos voisi heikentää uusiutuvien polttoaineiden investointeja.
”Jakeluvelvoitteen alentamisesta aiheutuisi välillisesti suuria kustannuksia yhteiskunnalle, sillä se söisi kannattavuuden uusiutuvien polttoaineiden, kuten biokaasun, tuotantoinvestoinneilta ja lisäisi merkittävästi fossiilisten polttoaineiden kulutusta ja liikennesektorin päästöjä”, Kalenoja sanoo.
Myöskään polttoaineiden arvonlisäveron alentamista Keskuskauppakamari ei pidä ratkaisuna. Nykyiset EU-säännöt eivät salli liikennepolttoaineiden siirtämistä alempaan verokantaan. Alennus ei myöskään hyödyttäisi ammattiliikennettä, jolle arvonlisävero on vähennyskelpoinen. Keskuskauppakamarin mukaan nopeammin hintoja alentava ja valtiontaloudelle vaikutuksiltaan samansuuruinen hintavaikutus saataisiin aikaan valmisteveroa alentamalla.
Kauppakamarien talouskysely tehtiin 15.–17.9.2026. Kyselyyn vastasi 1 145 yritystä eri puolilta Suomea. Kyselyyn on voinut vastata vain yhden kerran jäsenyritystä kohden.
Artikkelikuva: Pentti Sormunen | Vastavalo