Eduskunnassa on parhaillaan käsittelyssä rakentamislain muutos ja lyhytvuokraukseen liittyvä sääntely. Samalla matkailijaveron lakivalmistelu etenee. Molempien valmistelussa on yksi yhteinen puute: viranomaisilla ei ole kattavaa tietoa siitä, missä ja kuinka laajasti lyhytvuokrausta harjoitetaan Suomessa. Ilman tätä tietoa lyhytvuokrauksen päivämäärärajojen tai mahdollisen tulevan matkailijaveron valvonta on hyvin vaikeaa.
Lapin ja Oulun kauppakamarit esittävät, että hallitus käynnistää viipymättä lyhytvuokrauksen rekisteröintivelvoitteen valmistelun. Rekisteröinti lisää markkinoiden läpinäkyvyyttä, vahvistaa kilpailuneutraliteettia, torjuu harmaata taloutta ja parantaa tiedolla johtamisen edellytyksiä.
Lyhytvuokrauksesta on tullut volyymiltaan merkittävä osa alueiden majoitustoiminnasta. Visitory.io tilastot hahmottavat ilmiön kokoluokkaa. Esimerkiksi vuonna 2025 rekisteröimätön vuodekapasiteetti Lapissa oli 20 500 (rekisteröityvä 25 500), Kainuussa 3 700 (rekisteröityvä 5600), Oulussa 2 500 (rekisteröityvä 3 300) ja Kuusamossa 4600 (rekisteröityvä 5400).
Ilman lyhytvuokrauksen rekisteröintiä viranomaisilla ei ole mahdollisuutta valvoa velvoitteiden toteutumista (päivärajojen täyttyminen, mahdollisen matkailijaveron tilittäminen). Valvonta on mahdollista vasta silloin, kun tiedetään, ketkä toimintaa harjoittavat, missä toimintaa harjoitetaan ja kuinka laajaa se on. Rekisteröinti on käytännössä välttämätön edellytys sille, että lakivalmistelussa oleva matkailijavero voitaisiin toteuttaa kaikkea kaupallista majoitustoimintaa koskevana ja tasapuolisena.
Rekisteröintivelvoite on myös kilpailuneutraliteetin kysymys. Rekisteröity majoitustoiminta (hotellit, mökkivuokraamot ja muut majoitusyritykset) toimii lakisääteisten velvoitteiden puitteissa: ne maksavat verot, noudattavat turvallisuusvaatimuksia ja raportoivat yöpymistilastot. Rekisteröimätön lyhytvuokraus toimii osin näiden velvoitteiden ulkopuolella, mikä vääristää kilpailua rakenteellisella tavalla. Tasapuoliset pelisäännöt ovat edellytys toimiville markkinoille.
EU:n lyhytvuokrausasetus (2024/1028) luo kehyksen, jonka mukaan jäsenvaltioiden on perustettava rekisteröintijärjestelmä, mikäli ne haluavat velvoittaa alustat toimittamaan tietoja viranomaisille. Ilman rekisteriä Suomella ei ole oikeudellista perustaa edellyttää Airbnb:n kaltaisilta alustoilta kuukausittaista tietoraportointia.
Toimivan rekisterin yhteydessä tulisi kerätä matkailun tilastoinnin, viranomaisvalvonnan ja päätöksenteon kannalta tarvittavat perustiedot majoitustoiminnasta, yöpymisistä ja majoittujista. Tämä myös vahvistaisi matkailun tietopohjaa ja parantaisi osaltaan päätöksenteon laatua.
Rekisteröinti tukisi myös kuntien mahdollisuuksia sovittaa yhteen asumisen ja matkailun tarpeita. Tietyissä matkailukohteissa osa asuntokannasta siirtyy matkailukäyttöön, mutta ilmiön laajuudesta ei ole saatavilla kattavaa viranomaistietoa. Kunnat tarvitsevat luotettavaa tilannekuvaa maankäytön, asumisen ja palveluiden suunnittelun tueksi.
Rekisterin toteuttaminen ei edellytä raskasta lupajärjestelmää. Malli voidaan rakentaa kevyeksi ja digitaaliseksi ilmoituspohjaiseksi järjestelmäksi, joka integroituu suoraan välitysalustoihin. EU-asetus velvoittaa alustat jo tietojen toimittamiseen, joten tekninen perusta on olemassa. Kansainväliset esimerkit kuten Ranska, Irlanti ja useat Keski-Euroopan kaupunkialueet osoittavat, että toimiva rekisteri on toteutettavissa ilman kohtuutonta hallinnollista taakkaa.
Matkailun kasvaessa pelisääntöjen tulee olla ajan tasalla ja samalla kilpailuneutraliteetista tulee huolehtia. Lyhytvuokrauksen rekisteröintivelvoite olisi askel oikeaan suuntaan, sen valmistelu tulee käynnistää viipymättä.
Lisätietoja:
Hanna Baas
johtaja, vaikuttaminen ja edunvalvonta
Lapin kauppakamari
hanna.baas@chamber.fi
Mari Viirelä
palvelusektorin johtaja
Oulun kauppakamari
mari.viirela@chamber.fi
Artikkelikuva: Lapin Materiaalipankki