Kannanotto: Lapin kauppakamarin nostot kehysriiheen 2026

Hallitus kokoontuu kehysriiheen 21.–22.4.2026 päättämään julkisen talouden kehyksistä ja keskeisistä linjauksista tuleville vuosille. Lapin kauppakamari pitää välttämättömänä, että kehysriihessä tehtävät ratkaisut tukevat Suomen kasvua ja huoltovarmuutta hyödyntämällä pohjoisen Suomen potentiaalia. Nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa pohjoiseen panostaminen ei ole aluepolitiikkaa, vaan koko Suomen strateginen asia.

Rail Nordican suunnittelun laajentamisesta on päätettävä nyt

Kehysriihessä tulee päättää Rail Nordica -hankkeen suunnittelun laajentamisesta Rovaniemelle ja Ouluun (43 miljoonaa euroa). Kyse ei ole vain pohjoisen liikennehankkeesta, vaan koko Suomen kannalta strategisesta turvallisuusinvestoinnista, jonka EU-rahoituskelpoisuus on hyvä. Eurooppalainen raideleveys Rovaniemelle ja Ouluun on yksi yhteisen pohjoismaisen liikenteen varautumisstrategian (NTPC) keskeisistä hankkeista.

Rail Nordica on ratkaisu Suomen logistiseen haavoittuvuuteen. Suomen yhteydet länteen ovat kriittisiä sekä sotilaallisen liikkuvuuden, huoltovarmuuden että vaihtoehtoisten kuljetusreittien näkökulmasta. Pohjoinen yhteys Ruotsiin ja Norjaan on Suomen ainoa toimiva maareitti länteen, ja sen merkitys korostuu entisestään Itämeren riskien kasvaessa. Reitillä on jatkossa roolinsa myös kasvavassa kansainvälisessä matkailussa, maitse kulkevana reittinä.

EU:n tuleva rahoituskausi painottaa rajat ylittäviä yhteyksiä sekä sotilaallista liikkuvuutta. Rail Nordican kaltaiselle hankkeelle on mahdollista saada toteutusvaiheeseen merkittävä EU-rahoitus. Tämä edellyttää, että suunnittelu on riittävän pitkällä ajoissa. Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelmassa on linjattu, että suunnittelun laajentamisesta päätetään vuonna 2026. Kehysriihi on päätöshetki.

Pohjoisen Suomen ohjelman toimeenpanoa on jatkettava

Hallitusohjelman mukainen Pohjoisen Suomen ohjelman on yksi väline potentiaalin hyödyntämisessä. Kehysriihessä on varmistettava, että ohjelman toteutus jatkuu. Lapin kauppakamari nostaa esiin kolme pohjoisen ohjelman toimenpidettä kehysriiheen.

Sähköintensiivisen teollisuuden työryhmä:

Pohjoisen Suomen ohjelmassa esitetty sähköintensiivisen teollisuuden työryhmä tulee perustaa ja sen tulee toimia tiiviissä yhteistyössä maakunnallisten investointitiimien kanssa. Pohjois-Suomessa on merkittävä puhtaan energian tuotantopotentiaali, ja sähköntuotanto keskittyy yhä vahvemmin pohjoiseen. On kansantaloudellisesti perusteltua suunnata sähköintensiivistä teollisuutta – kuten vedyn tuotantoa ja sähköpolttoaineita – alueille, joissa energia voidaan tuottaa kustannustehokkaasti ja kestävästi. Pohjois-Suomi kilpailee investoinneista esimerkiksi Ruotsin ja Norjan pohjoisosien kanssa. Ilman vahvoja toimenpiteitä Suomi menettää investointeja naapuriin.  

Asuntoratkaisut investointien mahdollistajaksi:

Työvoiman saatavuus ja pula vuokra-asunnoista haastaa edelleen pohjoisen kasvua, ja kasvun mahdollistamiseksi tarvitaan ratkaisuja kohtuuhintaisen asumisen turvaamiseksi. Esitämme, että selvitetään ja pilotoidaan aluekohtainen ARA-tukiluokka Pohjois-Suomeen. Nykyinen valtakunnallinen tukimalli ei huomioi riittävästi pienempiä markkinoita, joissa investointitarve on suuri mutta rahoituksen saatavuus rajallista.

Junaliikenteen palvelutaso turvattava pohjoisessa:

Henkilöjunaliikenne on siirtymässä kilpailtuun malliin 2030-luvun alussa, mutta hankintoihin ja palvelutasoon liittyvät päätökset tehdään tänä vuonna. Kehysriihessä tulee päättää valmistelusta, jossa varmistetaan, että pohjoisen pitkän matkan liikenne säilyy sujuvana ja kilpailukykyisenä eikä markkinoiden avaaminen ei heikennä pohjoisen saavutettavuutta. Junaliikenne ei saa katketa pakollisiin junanvaihtoihin ja myös pohjoisen liikenne tulee hoitaa pitkille etäisyyksille soveltuvalla kalustolla.

Lyhytvuokrauksen rekisteröinti on edellytys – matkailijaveron valmistelua ei tule edistää ennen sitä

Lapin kauppakamari katsoo, että lyhytvuokrauksen rekisteröinnin käyttöönotosta tulee tehdä päätös ennen kuin matkailijaveroa voidaan edistää. Ilman kattavaa rekisteröintiä ja toimivaa valvontaa ei voida varmistaa majoitusmarkkinoiden tasapuolisia pelisääntöjä.

Lyhytvuokrauksen merkitys on kasvanut nopeasti, ja se vaikuttaa sekä asuntomarkkinoihin että matkailualan kilpailutilanteeseen. Rekisteröinnin käyttöönotto parantaisi läpinäkyvyyttä, mahdollistaisi tehokkaan valvonnan ja varmistaisi, että kaikki toimijat noudattavat samoja sääntöjä. Samalla se loisi edellytykset kestävän matkailun kehittämiselle ja kilpailuneutraliteetin toteutumiselle majoitusmarkkinoilla.

Lapin kauppakamari korostaa, että matkailijaveron valmistelua ei tule viedä eteenpäin nykyisessä muodossa ennen kuin nämä keskeiset edellytykset on ratkaistu. Nykytilanteessa merkittävä osa majoituskapasiteetista toimii rekisteröimättömänä lyhytvuokrauksena, eikä veron kattavaa ja tasapuolista perimistä voida varmistaa. Tämä johtaisi kilpailun vääristymiseen ja kohdistaisi veron käytännössä vain osaan toimijoista. Lisäksi matkailun verotus Suomessa on jo valmiiksi kansainvälisesti korkealla tasolla. Uusien verojen valmistelussa tulee käyttää harkintaa, jotta ei heikennetä alan kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla.

Kaivosveron hybridimallin valmistelu on käynnistettävä

Eduskunnan valtiovarainvaliokunta on aiemmin edellyttänyt, että hallitus valmistelee niin sanotun hybridimallin kaivosverotuksen jatkokehittämiseksi. Lapin kauppakamari katsoo, että valmistelua on edistettävä nopealla aikataululla.

Nykyinen kaivosveromalli perustuu tuotannon arvoon ja louhintamääriin, eikä huomioi riittävästi toiminnan kannattavuutta tai kaivosten elinkaaren eri vaiheita. Tämä heikentää investointien ennakoitavuutta Nykyinen malli ei myöskään kannusta optimaalisesti jalostusarvon kasvattamiseen Suomessa.

Hybridimallissa yhdistetään kaksi veroelementtiä: tuotantoon perustuva rojaltityyppinen vero ja kannattavuuteen perustuva vero. Mallin tavoitteena on yhdistää ennustettavuus ja investointikannusteet siten, että verotus kohdistuu paremmin kaivostoiminnan todelliseen kannattavuuteen koko elinkaaren aikana. Hybridimalli mahdollistaa tasapainoisemman verotuksen, joka turvaa yhteiskunnalle kohtuullisen tuoton luonnonvaroista, parantaa investointien ennakoitavuutta ja tukee jalostuksen ja arvoketjujen kehittämistä Suomessa.

Kaivosala on erityisesti Pohjois-Suomessa keskeinen investointien, työllisyyden ja huoltovarmuuden kannalta. Samalla EU:n tavoitteena on vahvistaa kriittisten raaka-aineiden omavaraisuutta, mikä lisää painetta varmistaa kilpailukykyinen ja ennustettava toimintaympäristö.

Lisätiedot:

Lapin kauppakamari