Rovaniemellä Arktikumin Polarium-salissa 16.3.2026 järjestetty DEFENCE – Lapin strategisen kasvun foorumi toi yhteen lähes 170 osallistujaa eri puolilta Lappia. Päivän aikana kuultiin 14 puheenvuoroa, joissa tarkasteltiin puolustusteollisuuden ja kaksoiskäytön mahdollisuuksia, yritysesimerkkejä sekä kehittämisen välineitä. Tilaisuus oli samalla lähtölaukaus laajemmalle keskustelulle siitä, miten Lapin osaaminen voidaan kytkeä entistä vahvemmin osaksi puolustus- ja turvallisuussektorin arvoketjuja.
Tilannekuva ja mahdollisuudet avasivat päivän
Päivä käynnistyi Lapin yliopiston rehtori Antti Syväjärven tervetulosanoilla. Syväjärvi kuvasi, miten turvallisuuden merkitys on muuttunut. "Elämme aikaa, jossa turvallisuus ei tarkoita vain puolustusta, vaan kykyä rakentaa kestävää yhteiskuntaa ja toimivaa yhteistyötä eri sektorien välillä."
Syväjärvi totesi Lapin olevan strategisesti tärkeä alue niin maantieteellisesti, logistisesti kuin tutkimuksen näkökulmasta. Hän korosti puolustusteollisuuden roolia innovaatioiden ja teknologisen kehityksen ajurina sekä Lapin asemaa. Päivän tarkoitus oli hänen mukaansa selkeä: pysähtyä, kuulla, keskustella ja rakentaa uusia yhteyksiä.
Lapin kauppakamarin toimitusjohtaja Liisa Ansala kävi läpi muuttunutta maailmanjärjestystä sekä puolustusteollisuuden ja kaksoiskäytön nykytilannetta Lapissa. Ansala tarkasteli tilannetta erityisesti yritysten näkökulmasta. Muutokset turvallisuusympäristössä heijastuvat suoraan kauppaan, talouden rakenteisiin ja lappilaisten yritysten arkeen. "Siksi meidän on tärkeää pohtia erilaisia tulevaisuusskenaarioita: mihin varaudumme ja mitä voimme tehdä jo nyt omissa organisaatioissamme" Ansala totesi.
Ansala avasi myös kaksoiskäytön käsitettä: tuotteita ja ratkaisuja, joita voidaan hyödyntää sekä siviili- että sotilaskäytössä esimerkiksi kaivos- ja teknologiateollisuudessa. "Tämä edellyttää yrityksiltä uudenlaista osaamista, erityisesti sääntelyn ja riskienhallinnan osalta", hän täsmensi.
Lapin kauppakamarin TKI-investointien selvitykseen vastanneiden mukaan jo noin 26 prosenttia lappilaisista yrityksistä on jollain tavalla kytköksissä tähän kehitykseen. Lapin kauppakamari julkaisee selvityksen lähiviikkojen aikana.
Tilaisuus kokosi lähes 170 osallistujaa Tiedekeskus ja museo Arktikumiin.
KAKSOISKÄYTTÖ JA PUOLUSTUSTEOLLISUUS LIIKETOIMINNAN KASVUN MAHDOLLISTAJIA
Aamupäivän puheenvuoroissa korostui, että kiinnostus alaa kohtaan on voimakkaassa kasvussa. Taustalla vaikuttavat muuttunut turvallisuusympäristö, kasvavat investoinnit sekä NATO-jäsenyys. Samalla nousi esiin tarve realistiselle keskustelulle: markkinoille ei mennä nopeasti, vaan eteneminen tapahtuu vaiheittain verkostojen ja kumppanuuksien kautta.
VTT:n connectivity lead Mika Rantakokko avasi puolustussektorin mahdollisuuksia tutkimuksen ja yritysyhteistyön näkökulmasta. VTT:n juuret ulottuvat vuoteen 1942, jolloin sen tehtävänä oli tukea Suomen pärjäämistä haastavassa geopoliittisessa tilanteessa. "Edelleen kysymys on sama: millä luomme kilpailuetua ja miten pärjäämme pohjoisissa olosuhteissa."
Suomessa toimii yli 300 puolustusalan yritystä, joista noin 130 on suomalaisomisteisia kasvuyrityksiä. Rantakokko totesi Suomella on myös puolustusalalla erittäin hyvä maine, jota uudet yritykset voivat hyödyntää. Hän puhui myös “uudesta puolustuksesta”, jossa teknologinen kehitys – kuten data, autonomiset järjestelmät ja digitalisaatio – avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Rantakokko korosti, että Suomi on nyt tilanteessa, jossa puolustusalan kehitykseen on tartuttava. “Jos me emme tartu tähän, joku muu tarttuu."
Patrian Nato-asioiden johtaja Reima Kuutsa toi keskusteluun käytännön näkökulman puolustusteollisuuden toimintalogiikasta. Hän muistutti, että puolustusteollisuudessa kaikki hankinnat ovat pitkäaikaisia kokonaisuuksia eikä nopeita voittoja ei ole tarjolla. "Kaksoiskäyttötuotteilla ja innovaatioilla ei saada pikavoittoja", hän kiteytti.
Patria on kasvanut voimakkaasti – viime vuonna henkilöstö kasvoi 500 työntekijällä. Yrityksen toiminta jakautuu ajoneuvoliiketoimintaan, asejärjestelmiin sekä kunnossapitoon ja kumppanuuksiin. Kuutsa kertoi Patrian haluavan kehittää suorituskykyä, joka on taistelukentällä aidosti merkityksellinen. Hän korosti, että kaikkeen ei voi lähteä mukaan. "Keskeistä on ymmärtää operatiivinen ympäristö ja valita oikein, mihin kehityspanokset kohdennetaan."
Turvallisuus JA VERKOSTOT TUKEVAT ALUEKEHITYSTÄ
Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Heikki Autto piti puheenvuoronsa Rovajärveltä Cold Response -harjoituksen yhteydestä. Autto tarkasteli teemaa laajemmasta yhteiskunnallisesta näkökulmasta, jossa turvallisuus rakentaa Lapin menestystä – ja Lapin menestys rakentaa turvallisuutta.
Autto muistutti, että kehitys vaatii mittavia investointeja ja pitkää aikajännettä: jos tavoitellaan täysin automaattista järjestelmää, sen käyttäjät eivät ole vielä edes syntyneet. Autto konkerisoi mahdollisuuksia kultaryntäykseen vertaamalla.
"Kun aikanaan 1848 Kaliforniasta löytyi kultaa, kaikki halusivat suunnata sinne. Ei niitä isoja miljoonia lopulta ne kultaa löytääneet tehneet, vaan ne jotka ymmärsivät myydä lapioita kullanetsijlilöe ja työhousuille lujan kankaan (farkkujen) kehittäjät. Samalla tavalla nyt Suomea kohti on valtava kiinnostus, ja rahaa liikkuu puolustuksen ja sen arvoketjujen ympärillä" hän sanoi.
Auton viesti oli selvä: lopulta ratkaisevaa on yrittäjyys. "Viime kädessä on se yrittäjyys, joka Suomen taloutta ja Lapin menestystä kantaa.", hän totesi. Hän lopetti puheensa muistutukseen, miksi keskitymme puolustukseen. "Kaikki panostus tehdään rauhan säilyttämiseksi."
Puolustusministeri Antti Häkkänen välitti myös terveisensä Heikki Auton puheen aikana. Kuva: Henri Korpi
Myös etänä tilaisuuteen osallistunut Suomen NATO-edustaja suurlähettiläs Piritta Asunmaa välitti osallistujille terveisensä. Asunmaa korosti puheessaan, että eurooppalaisen puolustuksen on vahvistuttava, ja meidän on huolehdittava puolustuksesta liittolaisten kanssa. Hän kuvasi uusien teknologioiden hyödyntämisen sekä teollisuuden ja yristysten nostamista keskeiseen asemaan. "Suomi voi toiminnallaan rakentaa uudenlaista julkista yhteistyötä esimerkiksi puolustusteollisuutemme tärkeiden raaka-aineiden turvaamisessa." Asunmaa totesi.
Aamupäivän viimeisen puheenvuoron piti Business Oulun asiakkuuspäällikkö Jussi Leponiemi. Leponiemi toi Oulun seudun security & defence -ekosysteemityön kokemusten ja esimerkkien kautta esiin, miten systemaattinen ekosysteemityö vahvistaa alueellista kilpailukykyä. Puheenvuoroissa toistui ajatus yhteistyöstä: yksittäinen yritys ei toimi yksin, vaan menestys rakentuu verkostoissa. Leponiemi korosti, ettei hän näe eri alueiden toimijoita kilpailijoina, vaan yhdessä Suomen etua ajavina. "Mitä enemmän saadaan näkyvyyttä Suomeen, sen parempi. Siinä kohtaa missä voidaan tehdä yhteistyötä, on todella yhteistyön paikka", Leponiemi sanoi.
Yleisöllä oli mahdollista esittää puhujille kysymyksiä ja kommentteja puheenvuorojen jälkeen.
Yritysesimerkit konkretisoivat polkua markkinoille
Iltapäivä käynnistyi yritysnäkökulmilla. SARA – Strategic Autonomous Robotics & Aerospacen operatiivinen johtaja Christian Gummerus kuvasi käytännön esimerkkien kautta, miten siviilitoimijat voivat löytää paikkansa dual-use-ekosysteemissä. "Puolustusviennillä on potentiaalia olla jopa Suomen seuraava suuri kasvun ajuri", Gummerus totesi. Hän muistutti myös, että mikä on meille pohjoisessa Suomessa on arkea, esimerkiksi arktisissa aloissa toimiminen, on Euroopan ja USA:n lämpimämpien alueiden näkökulmasta erityisosaamista. Gummerus näkeekin Lapin olevan nyt juuri se paikka, jota maailma katsoo.
Gummerus antoi kuulijoille kolme kotitehtävää mietittäväksi:
1. Mikä meillä toimii erityisen hyvin?
2. Onko meillä kapasiteettia, palvelua tai osaamista, joka voisi kiinnostaa muutakin kuin perinteistä asiakaskuntaamme?
3. Kenen kanssa meidän pitäisi olla samassa keskustelussa nyt?
Samalla puheessa kirkastui keskeinen viesti: puolustus- ja NATO-markkinoille ei vain kävellä sisään. Yritykset tulevat mukaan usein osaksi pidempiä arvoketjuja, ja se vaatii aikaa, resursseja ja pitkäjänteistä kehittämistä. "Tässä kentässä luottamus tulee ennen kaikkea. Mahdollisuudet syntyvät verkostoissa, ei yksin. Kaikkea ei tarvitse tietää heti, mutta pitää olla näkyvissä ja löydettävissä.” Gummerus kiteytti.
Finn-Savotan toimitusjohtaja Teemu Pohjonen jatkoi teemaa kuvaamalla yrityksensä matkaa puolustusmarkkinoille oppeineen, haasteineen ja onnistumisineen. "Suomi, joka on hoitanut oman puolustuksensa kunnolla, on äärimmäisen kiinnostava kumppani", Pohjonen totesi.
Rahoitus ja kehittämisen työkalut tukena kasvussa
Iltapäivän puhujat esittelivät laajasti kehittämisen välineitä. Ulkoministeriön teemalähettiläs Harri Mäki-Reinikka toi esiin, että puolustusviennin vaikutukset ulottuvat laajasti koko talouteen ja eri toimialoille. Mäki-Reinikka puhui myös Lapista tunnettuna testausympäristönä. "Kaikki mikä toimii lapissa, toimii joka puolella muuallakin", hän sanoi.
Business Finlandin Katja Lindholm kävi läpi Defence ja Digital resilience -ohjelman tarjoamia palveluita ja rahoitusmahdollisuuksia yrityksille. Puolustusteollisuuden ja kaksoiskäytön rahoitusmahdollisuuksia esitteli myös Tiina Pelimanni Pohjois-Suomen elinvoimakeskukselta.
Lapin liiton kehittämispäällikkö Satu Luiro nosti esiin kiinnostavan näkökulman aluekehitykseen: voisiko maanpuolustuksesta tulla Lapin neljäs M – mineraalien, metsien ja matkailun rinnalle? Maanpuolustus nousi aikaisempien M:ien rinnalle Lapin kauppakamarin, Lapin elinvoimakeskuksen ja Nordic West Officen Geopoliittiset skenaariot -työpajassa vuoden 2026 alussa. Työpajan pohjalta muodostettu raportti julkaistaan kevään 2026 aikana.
Neljännen M:n ajatus kiteyttää hyvin päivän keskustelua: puolustussektori ei ole irrallinen toimiala, vaan osa laajempaa alueellista kehitystä.
Mineraalit, metsät, matkailu ja maanpuolustus? Neljä M:ää herättivät osallistujissa keskustelua.
Lapissa on paljon potentiaalia – keskustelu siirtymässä kohti konkreettisia polkuja
Päivän päätteeksi Lapin elinvoimakeskuksen ylijohtaja Jaakko Ylinampa kokosi yhteen tilaisuuden keskeiset havainnot. Hänen mukaansa keskusteluissa korostuivat erityisesti kaksoiskäytön mahdollisuudet, yhteistyön merkitys sekä verkostojen ja ekosysteemien rooli. Tutkimus, kehitys ja innovaatiot sekä kansainvälinen kasvu näkyivät myös useissa puheissa. Ylinampa piti todella merkittävänä suurta kiinnostusta yhteistyöhön. Hän kannusti kaikkia aiheeseen kiinnostuneita olemaan tilaisuuden järjestäviin tahoihin yhteydessä.
"DEFENCE-teeman ympärillä tapahtuva kehittyminen vaatii koordinaatiota, ja pääsemme seuraavaksi pohtimaan sitä" Ylinampa totesi. Hän kertoi myös tilaisuudelle seuraavan jatkoa tilaisuudesta kerätyn palautteen mukaan.
Tilaisuuden järjestivät yhteistyössä Lapin elinvoimakeskus, Lapin kauppakamari, Lapin liitto, Lapin yrittäjät, Lapin yliopisto sekä Strategista kasvua muutoksessa (ESR+) ja Kasvua ja kilpailukykyä Lapista (EAKR) -hankkeet. Kiitämme puhujia sekä osallistujia onnistuneesta tapahtumasta ja aktiivisesti osallistumisesta.
Lisätietoja
Liisa Ansala
toimitusjohtaja
044 577 7514
liisa.ansala@chamber.fi
Antti Eteläaho
asiantuntija - kasvu, kehitys ja TKI
040 675 3395
antti.etelaaho@chamber.fi