fbpx

Arctic Business Forum kokosi Rovaniemelle n. 150 pohjoisen kasvusta kiinnostunutta. Teema on tärkeä. Suomessa laaditaan parhaillaan pohjoista ohjelmaa ja vaikuttamisen paikka on nyt.

Pohjoinen on parhaillaan mielenkiintoisessa polttopisteessä ja kartta on kääntynyt uuteen asentoon. Lappi on sijaintinsa vuoksi kriittisen tärkeä sotilaallisen liikkuvuuden, toiminta- ja huoltovarmuuden kannalta.

Arktisella alueella on mittavia geopoliittisia jännitteitä. Venäjä panostaa sotilaallisiin kohteisiinsa Koillisväylän varrella. Onko juuri arktinen alue se, jossa Venäjä tulee testaamaan Naton vastausta?

Joka tapauksessa Suomen arktinen osaaminen on arvostettua myös Naton piirissä. Nato-jäsenyys on tuonut jo paljon aktiviteettia Lappiin. Vielä odotetaan, millaisia elinvoimaa vahvistavia toimia jäsenyys tuo: tulisiko Nato harjoitusten lisäksi jopa sijoittamaan jotakin toimintaa tänne pysyvämmin?

Elinkeinoelämän vankat kulmakivet

Lapin matkailun kasvua on siivittänyt suorien reittilentoyhteyksien avautuminen maailmalta. Menestys pohjaa sen aina mainitun upean luonnon lisäksi vankkaan ammattitaitoon ja yhteistyöhön.

Lentoyhtiöillä on kasvavaa kiinnostusta pohjoiseen. Esimerkiksi Eurowings julkisti vastikään uuden yhteyden Hampuri–Rovaniemi ja parhaillaan työstää mahdollisuutta lennoille Stuttgartista. Nyt lentoyhtiön tavoitteena on ensin pidentää sesonkia, mutta ei olla enää kaukana siitä, että pohjoisen kesätuotteetkin ovat suorissa lentoyhteyksissä kiinni.

Teollisuus on Lapin suurimpana toimialana paljon vartijana pohjoisen kasvussa. Outokumpu uskoo puhtaan kasvun Lappiin ja tekee merkittäviä investointeja, joilla talouskasvun lisäksi päästään kohti hiilineutraaliutta teräksen tuotannossa. Torniossa tavoitteena on luoda uusi vähähiilinen ekosysteemi vuosikymmenen loppuun mennessä.

Elinkeinoelämän tarpeet, sotilaallisen liikkuvuus ja huoltovarmuus kohtaavat Lapin väylillä

Kovin moni ei muutama vuosi sitten pohtinut vakavissaan esimerkiksi Itämeren turvallisuutta ja vaihtoehtoisia reittejä maailman merille. Eikä moni mieltänyt, että eurooppalaisesta poikkeavasta raideleveydestämme olisi haittaa. Nyt on viimein tunnistettu, että pohjoisen maaliikenneyhteyksien vahvistamisessa on kyse koko läntisen Euroopan toimintavarmuudesta, tämä näkyy jo yksittäisinä täsmähankkeina ja esimerkiksi tekeillä olevana raideleveysselvityksenä.

Kansallisiin väylärahoihin tarvitaan isoa vipuvartta EU:sta. Seuraava CEF-rahoituskausi alkaa vuonna 2028 ja pian määritellään tulevan rahoituskierroksen kriteerejä. Suomen pitää varmistaa, että painopisteissä näkyy turvallisuus ja kilpailukyky.

Vaikka sotilaallinen liikkuvuus nyt antaa rahaa täsmäparannuksiin, kuten kriittisiin siltoihin, on meillä pohjoisessa kovasti tehtävää. Isompien väyläpanostusten pohjalle meidän tulee osoittaa normaaliaikojen liikennetarpeet. Elinkeinoelämän investoinnit ja kasvusuunnitelmat ovat kärkiasioita.

Entä se Pohjoinen ohjelma?

Pohjoiseen ohjelmaan ollaan nyt kokoamassa yhteen ministeriöistä jo listoilla olevia pohjoista hyödyttäviä hankkeita, mutta alueelta odotetaan ehdotuksia ja avauksia. Puheessaan valtiosihteeri Riikka Slunga-Poutsalo totesi, että ohjelman osalta toimijoilla odotukset korkealla, tavoitteet tähdissä, mutta uusia taloudellisia panostuksia on niukasti tarjolla.

Ohjelmaan tarvitaan erilaisen mittakaavan asioita: toisaalta nopeita hankkeita, jotka saadaan tehtyä tällä hallituskaudella, mutta samalla pitkän tähtäimen toimia, joissa visio voi olla isompi. Mittavien investointitoiveiden lisäksi nostetaan asioita, jotka eivät vaadi kymmeniä miljoonia – joitakin asioita voidaan ratkaista kehittämällä toimintamalleja.

Valtiosihteeri Riikka Slunga-Poutsalo

Arctic Business Forumin perusteella teemme yhdeksän nostoa Pohjoiseen ohjelmaan.

 

  • Pohjoisen energiahankkeita pitää vauhdittaa ja edistää sähköä käyttävien investointien sijoittumista lähelle energiantuotantoa. Vihreän siirtymän toteuttaminen on kiinni sähkön saatavuudesta ja hinnasta.
  • Pohjoisen oma investointinyrkki, jolla yhdessä valtion ja alueen toimijoiden kanssa edistetään investointien sujuvaa sijoittumista alueelle.
  • Konkreettiset askelmerkit siitä, miten rajat ylittäviä väylähankkeita viedään eteenpäin yhdessä Ruotsin ja Norjan kanssa. Kriittisiä hankkeita ovat mm. vt 21, Malmiradan kapasiteetin nosto ja uusi raideyhteys Kolarista malmiradalle.
  • Valtion väylärahoituksen osalta uudelleen allokointia – rahoituksen kriteerien on pakko vastata vallitsevaa tilannetta.
  • Pohjoisen TKI-erillisohjelma edistämään pohjoisen ohjelman mukaista kasvua.
  • Panostetaan oppilaitosten ja elinkeinoelämän yhteistyöhön sekä sen kehittämiseen.
  • Työvoimaan liittyen kokeiluja, kuten tarveharkinnan poistaminen pohjoisen työvoimapula aloilta. Kokeilut voivat olla myös ”tukiporkkanoita” ja kotiutumiseen liittyvien palveluiden pilotointia.
  • Huomioidaan alueen erityiskysymykset. Etenkin saamelaisten kotiseutualueen kuntien elinvoiman kestävä kasvattaminen ja saamelaisten oikeuksien toteutuminen.
  • Pohjoisen yhteistyölle vankka rajat ylittävä rakenne, jolla yhdistetään valtiotaso, aluetaso. Yhteistyöllä ylitetään sektorirajat eli katetaan huoltovarmuus, sotilaallinen liikkuvuus ja elinkeinoelämä.
Siirry sisältöön